Auton ADAS-järjestelmä – nämä varusteet lisäävät kuljettajan turvallisuutta

Kuljettajaa avustavat ADAS-varusteet ovat yleistyneet autoissa viime vuosina todella paljon, mutta mitä ne ovat ja mikä niiden hyöty on?

ADAS-järjestelmä, joka muodostuu englanninkielisistä sanoista Advanced Driver Assistance System, joka tarkoittaa siis vapaasti suomennettuna “edistyksellistä kuljettajan avustinjärjestelmää”. Erilaiset ADAS-lisävarusteet ovat yleistyneet viimeisten vuosien aikana auton varusteluissa huimasti, ja monet niistä löytää nykypäivänä ihan normaalistakin keskiluokan autosta.

ADAS-järjestelmän tehtävä on avustaa kuljettajaa auton turvallisuuteen ja mukavuuteen liittyvillä toiminnoilla. Avustinjärjestelmä vähentää toimiessaan kuljettajan inhimillisestä erehdyksestä johtuvia kolareita, joita on WHO:n mukaan 93 prosenttia maailman liikenneonnettomuuksista.

Koska ADAS-varusteet ovat jatkuvasti yleisempiä ja sitä kautta moni autoilija niihin törmää, käydään läpi hieman yleisimpiä ADAS-järjestelmien sisältöjä ja tarkoituksia.

Mitä varusteita ADAS-järjestelmään kuuluu?

Kuten kohta näette, ADAS-järjestelmä pitää sisällään lukuisia erilaisia kuljettajan ajamista helpottavia varusteita. Nämä varusteet eivät ole koskaan mikään “yksi tietty varustepaketti”, vaan autot voivat pitää sisällään joko koko alla olevan listan, tai sitten vain osan seuraavista varusteista.

Eri autovalmistajilla on myös hyvinkin toisistaan poikkeavat järjestelyt näille varusteille, joten varusteiden toimivuutta ei voi aina avata täydellisesti. Toisilla valmistajilla varusteet toimivat eri tavalla, kuin toisissa.

Yhteistä näille varusteille on kuitenkin se, että ne pyrkivät vähentämään inhimillisiä virheitä liikenteessä ja paikkaamaan kuljettajan huolimattomuutta tai virheitä. Käytännössä nämä varusteet lisäävät siis autojen turvallisuutta merkittävästi, ja se on kaikkien liikennettä käyttävien etu, eikä vain pelkästään autoilijan.

Adaptiiviset ajovalot

Adaptiiviset ajovalot tarkoittaa järjestelmää, joka muuttaa ajoneuvon muodostamaa valokuviota liikennetilanteesta riippuen. Koska jokainen autovalmistaja toteuttaa tämän järjestelmän hieman omalla tavallaan, on adaptiivisia ajovaloja vaikea käydä läpi lyhyesti tai juurta jaksain.

Tiivistettynä järjestelmän ideana on muuttaa automaattisesti valokuviota, kytkeä päälle tai pois tiettyjä polttimoita, tai muuttaa tietyn tieosuuden valaistuksen kirkkautta. Kuljettajalle tämä näkyy sellaisena ominaisuutena, että hänen tarvitsee vähemmän miettiä itse sopivaa valaistusta, vaan auto hoitaa sen kuljettajan puolesta. Kenties tunnetuin osa adaptiivista valojärjestelmää on automaattinen pitkien valojen poiskytkeytyminen vastaantulevan auton ajaksi.

Adaptiivinen vakionopeudensäädin (ACC)

Adaptiivinen vakionopeudensäädin tunnetaan usein nimellä ACC, joka tulee sanoista Adaptive Cruise Control. Adaptiivisen vakionopeudensäätimen pääidea on mukauttaa sinun autosi nopeus edellä menevän auton mukaan.

Jokainen perinteistä vakionopeudensäädintä käyttänyt tietää tunteen, miten ikävä on ajaa vakkarilla ailahtelevaa nopeutta ajavan auton perässä. Välillä vakionopeudensäätimen joutuu laittamaan pois päältä, koska edellä ajavan auton takapuskuri alkaa lähestyä uhkaavasti. Sitten taas kun sama auto kiihdyttää vauhtiin, joudut säätämään vakkarisi uudelleen.

Adaptiivinen vakionopeudensäädin pyrkii pitämään välimatkan edellä olevaan autoon samana nopeudesta riippumatta. Käytännössä järjestelmä tunnistaa sen, mikäli edellä ajava auto hiljentää esimerkiksi risteysalueelle tultaessa, joten vaaratilannetta peräänajosta ei pääse syntymään.

Aktiivinen pysäköintiavustin (IPA)

Aktiivinen pysäköintiavustin on kenties jo huomattavasti tutumpi lisävaruste monille suomalaisille autoilijoille. Aktiivisen pysäköintiavustimen ideana on auttaa kuljettajaa ajamaan auto ahtaaseen parkkiruutuun ja estää tätä kautta autoille tulevat vahingot.

Aktiivinen pysäköintiavustin voi pitää sisällään hyvinkin erilaisia ratkaisuja, mutta yleensä siihen kuuluu pysäköintitutkat, jotka mittaavat kuljettajalle etäisyyttä takana olevaan esteeseen tai viereisiin autoihin. Anturien avulla kuljettaja voi päätellä, kuinka lähellä este lopulta on. Parkkitutkien lisäksi kuljettajan apuna voi olla myös peruutuskamera, joka laskee auton kulkusuunnan pyörien asennosta riippuen.

Automaattinen hätäjarrujärjestelmä (AEB)

Automaattisen hätäjarrujärjestelmän idea lienee monille tuttu, vaikkei varustetta olisi itse välttämättä koskaan tavannut tai tiedostanut omassa autossaan. Automaattisen hätäjarrujärjestelmän ideana on tehdä hätäjarrutus silloin, kun kuljettaja ei sitä itse tajua tehdä. Hätäjarrutus voidaan tehdä joko auton tai vaikkapa jalankulkijan osuessa tielle. Hätäjarrutuksen lisäksi osa autoista kykenee tekemään itse myös väistöliikkeen.

Osana hätäjarrujärjestelmää voi olla myös erilaiset ääni- ja muut ominaisuudet, jotka pyrkivät herättämään autoilijan huomion ennen jarrutusta. Mikäli kuljettaja ei reagoi herättelyyn, saattaa auto napata ohjat lennosta.

Kaikista kinkkisimpiä tilanteita automaattisen hätäjarrujärjestelmän kanssa ovat ne, kun kuljettaja puuttuu vain osittain automaattiseen hätäjarrutukseen. Näissä tapauksissa auto ei välttämättä osaa päättää, antaako se kuljettajan hoitaa tilanteen läpivienti, vai jääkö se järjestelmän vastuulle.

Hätäpuhelujärjestelmä (eCall)

Puhelinten kehityskaari on ollut viimeisen 50 vuoden aikana suorastaan uskomaton. Aikoinaan piti onnettomuustilanteessa juosta lähimpään taloon soittamaan apua, kun taas NMT-puhelimien yleistyessä puhelin oli aina jollain seurueesta mukana, mutta sille joutui ehkä etsimään vähän kenttää. Tultaessa 2000-luvun puolelle lähes kaikilla on oma kännykkä taskussa ja kuuluvuutta löytyy lähes kaikkialta.

Uudet autot ovat vieneet soittamisen taas kerran pykälää pidemmälle, sillä monissa autoissa on nykyään hätäpuhelujärjestelmä. Mikäli kolari sattuu, auto soittaa itse automaattisesti paikalle apua. Järjestelmä on etenkin silloin erityisen hyödyllinen, kun kolarin osapuolilta lähtee taju tai shokkitilan vuoksi avun soittaminen paikalle unohtuu.

Kaista-avustin (LKA)

Kaista-avustin, eli LKA muodostuu sanoista Lane Keeping Aid ja sen tehtävänä on varmistaa auton pysyminen kaistojen välissä. Käytännössä järjestelmä tunnistaa tiemerkinnöistä sen, jos auto on luistamassa pois sille kuuluvalta kaistalta. Kaistalta poikennut auto kun tuppaa olemaan onnettomuusriski niin sille itselleen, kuin myös muille liikenteessä liikkuville autoille.

Kun kaista-avustin tunnistaa auton poistuvan kaistalta, se varoittaa kuljettajaa ja tekee korjaavan ohjausliikkeen. Korjaava ohjausliike tehdään tavallisesti myös kuljettajaa herättelevästi, sillä avustimen ei ole tarkoitus olla mikään automaattinen ohjausjärjestelmä, vaan pikemminkin herättää kuski seuraamaan tarkemmin omaa etenemistään kaistalla.

Yleensä kaistavahti puuttuu peliin silloin, kun kuljettaja ei joko väsymykseltään tai muulta touhuamiseltaan huomaa auton ajautuvan kaistalta ulos. Mikäli kaistavahti puuttuu kuljettajan ajamiseen, olisi kuljettajan hyvä miettiä sitä, olisiko nyt hyvä paikka tauolle, tai pitäisikö keskittyä entistä enemmän ajamiseen.

Kaistanvaihtoavustin tai kuolleen kulman varoitusjärjestelmä (Lane Change Assist, Blind Spot Warning, BLIS, side assist)

Monet meistä muistavat autokoulussa kuolleen kulman tarkistamisen, mitä erityisesti inssiajossa tuli tehdä korostuneesti. Kun vaihdetaan kaistaa, täytyy kuljettajan pään kääntyä katsomaan kuolleen kulman tilanne. Kuollut kulma on se katvealue, johon ei auton taustapeilit tai kuljettajan näkökenttä yllä. Mikäli auto sattuu olemaan kuollessa kulmassa, se saattaa jäädä kuljettajalta helposti kokonaan huomaamatta ja tämä voi aiheuttaa onnettomuuden.

Monissa nykyautoissa on mukana kaistanvaihtoavustimia tai kuolleen kulman varoitusjärjestelmiä, joiden tarkoituksena on tunnistaa lähellä liikkuva auto, mikäli se osuu kuolleeseen kulmaan. Tavallisesti kuolleen kulman varoitin löytyy ajoneuvon sivupeilistä, jossa syttyy keltainen merkkivalo sellaisessa tilanteessa, jos kuolleessa kulmassa on auto.

Käytännössä kuljettaja voi siis sivupeilistä varmistaa samalla myös kuolleen kulman tilanteen ja tehdä sitä myötä turvallisen kaistanvaihdon.

Kuljettajan vireystilan tarkkailu (DAW)

Kuljettajan vireystilan valvonta, eli DAW muodostuu sanoista Driver Attention Warning, ja tämän toiminnon idea on tarkkailla jatkuvasti kuljettajan ajokäyttäytymistä ja havaita mahdollisesti väsymyksestä johtuvat poikkeamat. Järjestelmä tarkkailee ja analysoi jatkuvasti kuljettajan ajotapaa, kuten ohjauskulmaa, ohjauspyörän vääntömomenttia ja auton sijaintia suhteessa kaistamerkintöihin.

Jos järjestelmä havaitsee kuljettajan valppaustason heikkenevän, auto antaa siitä kuljettajalle merkin joko mittaristoon tulevalla varoitusmerkillä tai äänimerkillä. Auto myös ehdottaa kuljettajalle taukoa pidettäväksi, jotta valppaustaso nousisi. Joissakin autoissa viesti voi toistua äänimerkin kera, jos valppaustaso heikkenee entisestään.

Liikennemerkkiavustin (RSI)

Liikennemerkkiavustin, eli RSI viittaa sanoihin Road Sign Information. Jokainen autoilija on varmasti ollut sellaisessa tilanteessa, ettei välttämättä tunnista tiellä vallitsevaa nopeusrajoitusta. Kun nopeusrajoituksen joutuu arvaamaan, se syö kuljettajalta keskittymistä ajamiseen, samoin kuin yläkanttiin väärin arvioituna virhe voi aiheuttaa vaaratilanteen tai sakot.

Liikennemerkkiavustin toimii niinkin yksikertaisesti, että se näyttää mittaristossa viimeisimmän tai viimeisimmät ohitetut liikennemerkit. Liikennemerkeissä on saattanut olla nopeusrajoituksia tai ohituskieltoja. Yleisimmät liikennemerkkiavustimet tunnistavat merkit lukemalla ne, eli toisin kuin esimerkiksi monet navigaattorit, liikennemerkkitunnistimet tietävät oikeasti ajankohtaiset nopeusrajoitukset.

Nopeusrajoitusavustin

Liikennemerkkiavustimen lisäksi joissakin autoissa saattaa olla vielä erikseen nopeusrajoitusavustin, joka auttaa noudattamaan sallittua huippunopeutta myös epäselvissä tilanteissa. Autossa oleva kamera tunnistaa nopeusrajoitukset, jotka auto säätää tavoitenopeudeksi, tarjoten näin enemmän turvallisuutta ja mukavuutta.

Aktiivinen ohjausavustin

Aktiivinen ohjausavustin toimii vähän samaan tapaan, kuin edellä mainittu kaista-avustin, eli se pyrkii kuljettajaa ohjaamaan autoa turvallisesti. Esimerkiksi Mercedes-Benzin malleissa järjestelmä tukee kuljettajaa ajokaistan keskellä ajamisessa hienovaraisten ohjaussäätöjen avulla 210 km/h nopeuteen asti.

Järjestelmän toiminta pohjautuu tunnistettuihin ajokaistamerkintöihin sekä edellä ajaviin ajoneuvoihin. Jos ajokaistamerkintöjen ja edellä ajavien ajoneuvojen tunnistaminen on rajoittunutta esimerkiksi huonojen sääolosuhteiden ansiosta, aktiivinen ohjausavustin vaihtaa passiiviseen tilaan. Silloin järjestelmä ei anna tukea ohjaussäätöjen avulla.

Pysäköintiavustin (Park Assist)

Park Assist on ikään kuin automaattinen pysäköintiavustin, jossa kuljettaja jää pysäköinnin ajaksi matkustajan rooliin. Kuljettajan tehtäväksi jää painaa kytkintä, kaasua ja jarrua, kun taas avustin ohjaa auton ihannelinjaa pitkin parkkiruutuun. Järjestelmä auttaa myös toiseen suuntaan, eli ulos tienvarsipysäköinnistä.

Mikäli et usko automaattiseen pysäköintiavustimeen, voit milloin tahansa palauttaa ohjauksen takaisin itsellesi tarttumalla ohjauspyörään, ottamalla vaihteen pois päältä tai painamalla Park Assist -painiketta.

Esimerkiksi Volkswagen mainostaa sen Park Assistin kykenevän mahduttamaan itsensä ruutuun, kunhan se saa va vain autonmitan ja 80 senttimetriä kadun varressa tilaa. Volkkarin pysäköintiavustin osaa myös tunnistaa pysäköintipaikan itse – ajettaessa enintään 40 km/h nopeudella.

ADAS-järjestelmän kalibrointi ja huolto

Mittavat turvavarustelut eivät tule aivan “ilmaiseksi”, vaan ne lisävarusteet tuovat usein autolle merkittävästi lisähintaa, eikä suinkaan kaikki edellä esitellyt varusteet kuulu vielä auton vakiovarustukseen. Pidemmän päälle nämä varusteet tulevat varmasti olemaan jatkossa yhä enemmän osa autojen vakiovarustelua.

Hieman lisäkuluja ADAS-järjestelmästä voi muodostua myös pidemmän päälle, sillä erilaiset anturit, kamerat tai muut turvavarusteisiin kuuluvat komponentit saattavat kulua tai rikkoutua. Joskus järjestelmää joutuu myös mahdollisesti kalibroimaan, jotta se näyttää varmasti oikein.

Onko ADAS hyvä vai huono juttu autoilijalle?

Asioilla on aina puolensa ja niin on myös ADAS-järjestelmässä. On kiistaton tosiasia, että edellä mainitut varusteet vähentävät kolaririskiä liikenteessä, koska ne kykenevät paikkaamaan kuljettajan tekemiä virheitä tai keskittymisen herpaantumista. Koska enemmän kuin yhdeksän kolaria kymmenestä aiheutuu kuljettajasta, saattavat nämä lisävarusteet pidemmän päälle vähentää merkittävästi tiellä tapahtuvia onnettomuuksia.

Vähentyneet onnettomuudet ovat varmasti vain hyvä asia, sitä tuskin lähtee kukaan kieltämään. Onnettomuus voi sattua liikenteessä kenelle tahansa, kenen virheestä tahansa. Vaikka olisit maailman paras ja valppain kuljettaja, voi joku toinen autoilija törmätä sinuun kohtalokkain seurauksin. Lisäksi vähemmän onnettomuudet tuovat hyötyä esimerkiksi halvempina autovakuutuksina meille kaikille.

Vaikka ADAS-varusteet automatisoivat monia autoiluun liittyviä asioita, kuljettajan tulisi kuitenkin itse muistaa huolehtia itsestään ja ajoneuvostaan. Mikäli luottaa liikaa automaattisiin varusteisiin tai auton varusteiden korjaavan kaikki tekemäsi virheet, onnettomuusriski kasvaa huomattavasti.

Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikka nämä varusteet ovat viime vuosina yleistyneet roimasti, vieläkin valtaosa liikenteessä liikkuvista autoista ei sisällä näitä turvavarusteita. Ei ole mitenkään mahdoton skenaario, että joutuisit ajamaan vaikkapa kaverin autoa, jossa ei kyseisiä varusteita ole. Tällöin kuljettajalta vaaditaan enemmän valppautta.