Mitä autosta tulisi muistaa tarkistaa koeajolla ennen ostoa?

Ennen ostopäätöksen tekemistä auto kannattaisi aina koeajaa rauhassa, mutta mitä kaikkea koeajon aikana tulee selvittää?

Auto on yksi suurimpia omaisuuseriämme. Ei ole mitenkään tavatonta, että suomalaisessa perheessä autoissa voi olla kiinni vuoden bruttopalkan verran rahaa.

Koska auto on rahallisesti iso investointi, kannattaa sen hankintaan käyttää jonkin verran aikaa. Ennen ostopäätöstä auto olisi aina syytä koeajaa ja tutkailla auton kuntoa, sillä monet viat ja epäkohdat on tunnistettavissa ihan jo lyhyen koeajon jälkeen.

Mitä kaikkea autosta kannattaa sitten tarkistaa koeajon aikana? Entä miten suorittaa oikeaoppinen ja hyvä koeajo? Seuraavaksi pureudumme tarkemmin koeajon sisältöön.

Koeajo alkaa auton ulkopuolelta

Hyvä koeajo alkaa itse asiassa jo ennen ratin taakse istumista, sillä kuljettajan kannattaa tutustua autoon ensiksi pintapuolisesti. Koska kyseessä on yleensä vieras auto, kannattaa kuljettajan varmistaa turvallinen koeajo katsomalla auton liikkumiselle kriittiset paikat. Koeajolle lähdettäessä kannattaakin muistella samoja asioita, mihin moni meistä törmäsi autokoulun ensimmäisillä oppitunneilla tai inssiajossa.

Oleellisimpia paikkoja auton liikkumiselle on luonnollisesti renkaat. Ennen koeajolle lähtöä kannattaa varmistaa se, että auton renkaissa on tarpeeksi ilmaa ja ne ovat laillisessa kunnossa. Varmista renkaiden kulutuspinta sekä niiden soveltuvuus vallitsevaan säähän. Talvella ei kannata sännätä koeajolle kesärenkailla ja taas toisaalta nastarenkailla ajosta kesällä voidaan sakottaa poliisin toimesta.

Renkaiden lisäksi kannattaa varmistaa valojen toimiminen sekä niiden oikeaoppinen käyttö, joka voi vaatia hieman perehtymistä nykyaikaisilla ajovaloautomatiikalla varustetuissa autoissa. Valojen lisäksi kannattaa tutkailla miten käsijarrun saa päälle ja pois, sekä miten auton pyyhkijät toimivat. Ihan vain siltä varalta, että niitä joutuu koeajon aikana käyttämään.

Samalla kun auton kriittisiä paikkoja tarkistetaan, on hyvä silmäillä hieman mm. tuulilasin ja peltien kuntoa. Tuulilasissa olevat kiveniskemät ja halkeamat ovat erityisen tärkeitä, sillä suurina tai huonossa paikassa sijaitsevana ne ovat peruste auton hylkäämiselle katsastuksessa.

Kiveniskemiä ja naarmuja on melkein jokaisessa käytetyssä autossa, mutta niistä kannattaa selvittää vikojen syvyys. Mikäli naarmut ovat pahoja tai syviä, ne voivat altistaa auton pitkässä juoksussa ruostumiselle. Peltejä katsellessa kannattaa pitää mielessä myös se ajatus, että joskus näitä kolhuja meikataan myös piiloon, eikä niitä ole aina helppo tunnistaa.

Myyjän kanssa sovittavat asiat

Oikein nohevat koeajajat tarkistavat autosta myös moottorin kunnon. Valuttaako auto nesteitä maahan, tai onko nesteitä ylipäätään moottorissa tarpeeksi? Pahimmillaan näiden puute voi keskeyttää koeajon. Jos moottori sattuu rikkoutumaan koeajolla, tulee myös kiusallisia tilanteita siitä, kenen piikkiin vahinko menee.

Myyjän kanssa kannattaa käydä tietyt asiat läpi ennen koeajolle lähtöä. Ostajan kannattaa varmistaa auton vakuutusten voimassaolo, sillä käytännössä kuljettaja vastaa autolle tapahtuvista vahingoista. Myyjän vuorostaan kannattaa ottaa ostajakandidaatin ajokortista kuva ennen koeajolle lähtöä.

Epäselvyyksien ja kuumottavien hetkien välttämiseksi kannattaa myös sopia koeajon aikataulutus, eli kuinka pitkään koeajolle on tarpeen varata aikaa. Keskimäärin tunti riittää ihan hyvin onnistuneelle koeajolle, mutta etenkin sähköautojen tapauksessa on joskus ollut tilanteita, että lataukseen liittyen autoa koeajetaan yön yli.

Aina koeajolle lähtiessä kannattaisi ottaa myös molemmin puolin osapuolten yhteystiedot talteen. Esimerkiksi sellaiset tilanteet ovat aika ilkeä ratkaista ilman puhelinnumeroa, jos auto jättää välille tai koeajaja eksyy. Myös polttoaineen riittävyys koeajolle on hyvä tarkistaa.

Myyjän vuorostaan kannattaa miettiä jonkinlainen ratkaisu sopivalle koeajoreitille, mikäli ostaja on ulkopaikkakuntalainen ja tämä kyselee vinkkejä hyvästä reitistä.

Miten koeajo suoritetaan?

Koeajolla olisi hyvä käydä läpi ajoa sekä pienissä, että vähän suuremmissa nopeuksissa. Auton kaikki vaihteet olisi syytä ajaa “läpi” ja varmistaa niiden toimivuus. Automaattivaihteisissa vikojen tunnistaminen on hieman hankalampaa, mutta niidenkin kohdalla kannattaa testata kaikki vaihteet ja kuunnella sitä, miten nätisti automaatti vaihtaa vaihteita. Testi kannattaa tehdä myös kaikilla automaattilaatikon ajomoodeilla.

Manuaalivaihteisissa autoissa kannattaa testata myös kytkimen kunto ja että luistaako se. Kun kytkin painetaan pohjaan vaihde silmässä, auto ei saisi liikkua yhtään. Mikäli pientä liikettä tapahtuu kytkimen painamisesta huolimatta, on tämä merkki ongelmista.

Kuuloaisti on yksi tärkeimmistä aisteista koeajolla. Auton pitämiä ääniä kannattaa kuunnella tarkasti ja miettiä niiden asianmukaisuutta. Esimerkiksi pyöränlaakerien kunnon huomaa usein pienellä mutkittelulla, sillä laakeri alkaa pitämään ääntä suoraan ajettaessa. Samalla tavalla erilaiset alustan väljyydet huomaa usein kuuntelemalla auton ääniä esimerkiksi hidastetöyssyyn ajettaessa.

Mitä yksityiskohtia tutkia koeajolla?

Näköaistin avulla autosta kannattaa ensimmäiseksi katsoa mittaristo ja palaako siellä ylimääräisiä merkkivaloja, jotka saattaisivat kieliä ongelmista. Lämpömittaria kannattaa seurata, että auton lämmöt nousevat normaalille tasolle. Mikäli auto on vanha ja siinä on mittarissa huomattavan vähän kilometrejä, kannattaa kuljettajan penkkiä sekä rattia tutkailla erityisen tarkkaan, sillä niiden kunnon avulla voi päätellä jotain auton käytöstä.

Luonnollisesti koeajolla kannattaa pysähtyä myös tutkailemaan auton huoltokirjaa sekä muita dokumentteja. Tarkista huoltoleimat sekä niiden välit niin kilometreissä kuin päivämäärissä. Mikäli huoltokirjasta puuttuu leimoja tai huoltoväli on ollut pitkä, se voi kieliä joistain ongelmista.

Myös huoltokirjaan merkittyjen huoltojen sisältöä kannattaa seurata tarkasti. Tärppeinä mainittakoon kaikista tärkeimmät huollot, eli moottorin öljynvaihdot, vaihdelaatikon öljynvaihdot sekä jakopäähuollot.

Paperisessa huoltokirjassa kannattaa vielä varmistaa se, että onhan huoltokirja varmasti auton oma. Hyvin usein auton rekisterinumero merkitään kirjan ensimmäiselle sivulle. Myös leimoja ja kuulakärkikynämerkintöjä kannattaa katsoa kriittisesti, sillä joskus valitettavasti huoltokirjoja täydennetään jälleenmyyntiarvon kasvattamiseksi.

Kiinnitä huomiota laitteiden toimintaan

Tuntoaistin puolella autosta kannattaa testata mm. istuinlämmittimet ja ilmastointilaite, vaikkakin jälkimmäisen toiminta voi olla vaikea testattava talvipakkasilla. Nämä molemmat ovat kuitenkin sellaisia paikkoja, jotka hajoavat usein käytetystä autosta ajan myötä. Myös muuta auton elektroniikkaa kannattaa testailla varovasti, kuten vaikkapa sähköikkunoiden toiminta.

Koeajolla on hyvä kokeilla myös vähän räväkämpää ajoa, luonnollisesti turvallisuus visusti mielessä pitäen. Autolla kannattaa tehdä yksi vähän nopeampi kiihdytys, sekä myös kovempi jarrutus. Nämä testit kertovat moottorin kunnosta, sekä myös jarrujen tehosta. Jarrujen kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, etteivät ne puolla mihinkään suuntaan.

Yksi osa koeajoa on myös selvittää auton soveltuvuus ostajan käyttöön. Tuntuuko auto mukavalta ajaa? Onko siinä kaikki tarvittavat varusteet? Mahtuuko autoon koko perhe ja tarvittavat harrastusvälineet? Uudempien autojen kohdalla erilaiset käyttöliittymät ovat myös suuressa roolissa, esimerkiksi puhelimen yhdistämisen kanssa. Sopiiko auto yhteen perheen älylaitteiden kanssa?

Kiinnitä huomiota myös pieniin auton laadusta kieliviin asioihin, kuten materiaalivalinnat sekä autoon kantautuva melu. Molemmat ovat sellaisia asioita, joihin on vaikea vaikuttaa enää auton ostamisen jälkeen. Nämä asiat ovat toki yleensä sellaisia, että ne ovat enemmänkin automalli-, kuin yksilökohtaisia yksityiskohtia.

Koeajon jälkeen – miten homma jatkuu?

Kun koeajolta palataan, on hyvä kuvailla reissua muutamalla sanalla myyjälle. Minkälaisen lenkin heitit ja ilmenikö reissulla mitään yllätyksiä? Samoin jos matkan aikana ilmeni ongelmia, kuten vaikkapa vikavalon yllättäviä syttymisiä, tästä on hyvä mainita avoimesti myyjälle. Kaikista ikävimpiä ja vaikeimmin selvitettäviä asioita ovat ne, jotka täytyy tehdä jälkikäteen.

Mikäli kyseessä on autoliikkeen auto, myyjä ottaa yleensä sinusta koeajon jälkeen tiukan otteen. Jos jäät empimään asiaa, melko varmasti myyjä soittaa sinulle parin päivän päästä tiedustellakseen autonvaihtopäätöstäsi.

Kun auto ostetaan yksityishenkilöltä, tavallisesti kaupalla on niin sanottu perävalotakuu. Käytännössä takuu raukeaa siihen hetkeen, kun auton perävalot katoavat. Autoliikkeestä ostettaessa kaupalla on jossain määrin virhevastuuta ja takuuta.

Kaikkia auton vikoja tai ominaisuuksia ei saada mitenkään testattua yhdellä koeajolla. Esimerkiksi säätilasta riippuvaiset varusteet, kuten ilmastointi, on vaikea testata talvella. Sen vuoksi koeajolla saa harvemmin selvitettyä aivan täysin auton kuntoa, vaan kokonaisuus ilmenee vasta pidemmän ajourakan päätteeksi.