Autossa CD-alkuinen rekisterinumero – mitä ovat diplomaattikilvet?

CD-alkuiset sinipohjaiset rekisterikilvet ovat kansainvälisesti tunnettuja diplomaattikilpiä, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

Rekisterikilvet ovat pakollinen osa autoa, jotta auto kyetään tunnistamaan liikenteessä. Koeajolle.com on aiemmin kertonut mm. erikoiskilvistä, mustapohjaisista kilvistä ja museoajoneuvojen rekisterikilvistä ja niihin liittyneistä muuttuneista käytännöistä.

Moni autoilija on saattanut joskus törmätä liikenteessä rekisterikilpiin, joiden taustaväri on sininen ja ne alkavat aina CD-kirjaimilla. Erikoisen näköiset kilvet ovat Suomessa hyväksytyt diplomaattirekisterikilvet, mutta harva autoilija tuntee niiden ideaa tai taustaa.

Lisäksi monelta autoilijalta jää huomaamatta se hauska yksityiskohta, että diplomaattikilvistä on helppo lukea autonhaltijan kotimaa sekä auton asema kyseisessä suurlähetystössä.

Mitä ovat diplomaattikilvet ja mitä niillä tehdään?

Diplomaattikilpien CD-lyhenne tulee ranskan kielisestä sanaparresta corps diplomatique, eli suomeksi diplomaattikunta. Diplomaattikunta on tiettyyn maahan tai elimeen akkreditoitujen ulkomaisten diplomaattien kollektiivinen elin.

Diplomaattikilvillä varustettu auto voi olla esimerkiksi suurlähetystön käytössä. Diplomaattikilvet eivät ole vain suomalainen keksintö, vaan sama käytäntö on voimassa myös muissa maissa. Hyvin usein diplomaattikilvet eroavat selvällä tavalla ulkoisesti maan tavallisista rekisterikilvistä.

Suomessa diplomaattikilvet ovat valkoisella fontilla sinisellä taustalla, mikä on yleinen malli myös ulkomailla. Toinen yleinen malli diplomaattikilville on punainen pohja ja valkoinen fontti.

Ennen vuotta 1952 diplomaateilla oli Suomessa käytössään normaalit rekisterikilvet, jonka rinnalle laitettiin erilliset CD-lätkät. Lähetystöjen henkilökunnan kanssa menetelmä oli muuten sama, mutta CC-lätkällä varustettuna (corps consulaire). Vuoden 1952 alusta siirryttiin nykyaikaiseen malliin, missä diplomaateilla on aina omat rekisterikilpensä, CD-alkuisilla rekisterinumeroilla.

Hyvin usein diplomaattikilvet alkavat joko CD- tai AA-kirjaimilla. Kirjaimet ovat myös siinä mielessä “rauhoitettuja”, ettei edes etäisesti niitä muistuttavia kilpiä voi hankkia. Vaikka Suomessa on olemassa omat käytännöt erikoiskilville, edes rahallakaan et voi ostaa CD-alkuista erikoisrekisterikilpeä, ettei siinä tulisi sekaannuksia diplomaattikilpiin.

CD-kilvillä varustetuilla autoilla on sekä virallisia, että myös käytännön sanelemia erityisoikeuksia. Diplomaattiautoille on esimerkiksi Helsingissä varattu omia pysäköintipaikkoja.

Virheellisestä pysäköinnistä määrätään diplomaattiautoille sakkoja kuten muillekin autoille, mutta diplomaattien erioikeuksien takia maksamattomia sakkoja ei ole mahdollista periä normaalein tavoin, ja osa sakoista jääkin vuosittain siksi maksamatta.

Diplomaattikilvet kertovat enemmän kuin neljä numeroa

Diplomaattiauton rekisterinumero on siinä mielessä mielenkiitoista seurattavaa, että rekisterinumero kertoo varsin helpolla kaavalla niin autonhaltijan kotimaan, kuin myös hänen asemansa kyseisen maan suurlähetystössä tai organisaatiossa.

Suomessa diplomaattikilvet ovat tavallisesti CD-alkuisia ja neljällä numerolla varustettuja. Nämä neljä numeroa on syytä jakaa kahteen osaan, jolloin rekisterinumero kertoo yllättävän paljon autosta. Ensimmäiset kaksi numeroa kertovat autonhaltijan kotimaan, ja kaksi seuraavaa auton aseman.

Alkujaan maakohtainen numerointi määräytyi sen mukaan, monentenako aakkosjärjestyksessä maan ranskankielinen nimi on Suomessa olevista suurlähetystöistä. Numerointi aloitettiin luvusta 10. (esimerkiksi ”Saksa” = ”Allemagne”). Myöhemmin Suomeen avatuille suurlähestystöille tai muille organisaatioille on annettu numero listan loppupäässä olevista vapaista numeroista.

Numero Valtio / toimija

• 10 Saksa
• 12 Yhdysvallat
• 14 Argentiina
• 15 Itävalta
• 16 Belgia
• 17 Brasilia
• 18 Bulgaria
• 19 Kanada
• 20 Kiina
• 21 Etelä-Korea
• 23 Kuuba
• 24 Tanska
• 25 Egypti
• 26 Espanja
• 27 Ranska
• 28 Iso-Britannia
• 29 Unkari
• 30 Intia
• 31 Indonesia
• 32 Irak
• 33 Israel
• 34 Italia
• 35 Japani
• 36 Meksiko
• 37 Norja
• 38 Hollanti
• 39 Peru
• 40 Puola
• 41 Portugali
• 42 Romania
• 43 Ruotsi
• 44 Sveitsi
• 46 Turkki
• 47 Venäjä
• 48 Venezuela
• 49 Serbia
• 50 Etelä-Afrikka
• 51 Kreikka
• 55 Itämeren suojelukomissio
• 56 Iran
• 57 UNU-WIDER
• 58 Chile
• 59 Viro
• 60 Latvia
• 61 Irlanti
• 62 Ukraina
• 63 Slovakia
• 64 Tšekki
• 65 Liettua
• 66 Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö
• 67 Marokko
• 68 Islanti
• 69 Kroatia
• 71 Kypros
• 74 Tunisia
• 76 Malesia
• 77 Vietnam
• 78 Thaimaa
• 79 Euroopan kemikaalivirasto
• 80 Saudi-Arabia
• 82 Georgia
• 83 Pohjoismaiden investointipankki
• 84 Liberia
• 85 Valko-Venäjä
• 86 Kazakstan
• 87 Kolumbia
• 88 Uruguay
• 89 Palestiina
• 90 Namibia
• 91 Algeria
• 92 Yhdistyneet arabiemiirikunnat

Sen sijaan kaksi viimeistä numeroa kertovat auton aseman, eli numerolla 01 auto on suurlähetystön ykkösvirkamiehen eli suurlähettilään käytössä oleva auto. Mikäli rekisterinumeron loppu olisi ollut 02, olisi tämä ollut suurlähetystön kakkosvirkamiehen käytössä oleva auto, ja niin edelleen.

Tämän artikkelin kuvituskuvassa olevan Hyundai Trajetin rekisterinumero on CD-7401, eli se on Tunisian suurlähetystön (74) ykkösvirkamiehen (01) auto. Esimerkiksi rekisterinumero CD-4302 olisi taas ollut Ruotsin (43) kakkosvirkamiehen (02) käytössä oleva auto.

Alapuolen kuvassa on vielä yksi harjoitus. Osaatko sanoa CD-1214 -rekisterikilven perusteella, minkä maan suurlähetystön autosta on kyse, ja kuinka monta autoa maan diplomaateilla on ainakin käytettävissään?

Diplomaattikilvet aiheuttavat sikailusakkoja

Diplomaattisella koskemattomuudella on olemassa myös vähemmän miellyttävä puoli, sillä diplomaattiajoneuvojen kuljettajat käyttävät jossain määrin röyhkeästi omia oikeuksiaan. Eniten tämä näkyy väärinpysäköintinä luvattomille alueille, sekä erilaisina ajoneuvolakien rikkomisesta ilman seurauksia.

Ilmiö ei koske pelkästään Suomea, vaan sama ongelma vaivaa jokaista maata ympäri maailmaa. Esimerkiksi Japanissa vuonna 2019 oli noin 1900 diplomaattikilvillä varustettua autoa, jotka hankkivat vuoden aikana pelkästään pysäköintirikkomuksia 2600 kappaletta. Yksi diplomaattiauto otti siis keskimäärin lähes 1,5 parkkisakkoa vuoden aikana. Kaiken huipuksi vain 25 % sakon saaneista lopulta maksoi sen pois. 

Diplomaattien hankkimat sakot voivat nousta vuosien varrella myös hyvinkin suuriin mittaluokkiin. Esimerkiksi pelkästään Yhdysvaltain Washington DC:ssä diplomaattikilvellä varustetut autot jättivät maksamatta 745 280 dollarin edestä maksamattomia liikenne- ja pysäköintisakkoja vuosien 2002-2019 aikana.

Lähteet: Wikipedia. Kilpipaja.com