Tiesitkö että tämä rekkamiesten klassikkohitti tehtiin alun perin suomalaisyrityksen mainosbiisiksi?

Pate Mustajärven tunnetuksi tekemä kappale ”Ajan päivin, ajan öin” liittyy oleellisesti Kaukokiidon 50-vuotisjuhlallisuuksiin.

Muusikko Pate Mustajärven tuotantoa ja elämää on muisteltu viime aikoina paljon, johtuen rock-legendan yllättävästä poismenosta vuoden 2025 lopulla. Aiemmin Koeajolle.com kertoi teille siitä, mikä sai Mustajärven valitsemaan orkesterilleen nimen väärin kirjoitetusta itäautosta.

Paten ja Popedan vuosikymmenten mittainen tuotanto on täynnä erilaisia autoaiheisia julkaisuja, joista moni olisi esittelyn arvoinen. Tällä kertaa muistelemme kuitenkin erästä kappaletta Pate Mustajärven soolouralta. Kappale on varmasti kaikille suomalaisille tuttu, mutta erityisen rakas se tuntuu olevan ammattiautoilijoiden piirissä.

Tässä artikkelissa kerromme teille Ajan päivin, ajan öin -kappaleen syntymisestä. Harvempi nimittäin tietää sitä, että kyseessä on Kaukokiidon varta vasten tilaama kappale. Kappaleen takana oli Mustajärven ohella muitakin Suomen kärkipään muusikoita.

Kaukokiidon historia lyhykäisyydessän

Tarina liittyy oleellisesti suomalaiseen logistiikkayritykseen nimeltä Kaukokiito ja yrityksen 50-vuotisjuhliin vuonna 2003. Mutta ennen sinne menemistä on syytä ottaa nopea katsaus Kaukokiidon historiaan.

Kaukokiito perustettiin huhtikuussa 1953 ja sen ensimmäinen toimipiste oli Helsingissä Hakaniementorilla. Vuonna 1957 ulkomaankauppa vapautui Suomessa ja uusien kuorma-autojen tuonti vapautui, mikä loi Kaukokiidolle mahdollisuudet kasvattaa nopeasti liiketoimintaansa.

Nopean kasvun myötä Kaukokiito perusti paikallisia yrityksiä. Helsingin Kaukokiito Oy oli niistä ensimmäinen vuonna 1956 ja myöhemmin yrityksiä perustettiin mm. Turkuun, Tampereelle ja Lahteen. Vuonna 1958 perustettiin valtakunnallinen katto-organisaatio Suomen Kaukokiito Oy.

Paikallisyritysten kautta Kaukokiito kasvoi 1960-luvulle tultaessa yhdeksi Suomen merkittävimmistä tavarankuljetusjärjestelmistä noin 600 kuorma-autollaan. Kansainvälisen TIR-konvertion myötä Suomen Kaukokiito Oy:n autot alkoivat Pohjoismaiden lisäksi Neuvostoliittoon sekä Keski- ja Etelä-Eurooppaan.

Yhtiön kansainvälistyminen oli 1970-luvulla suurimmillaan. Eksoottisimmillaan Kaukokiidon autot kuljettivat kananmunia Teheraniin. Kuitenkin 1980-luvulle tultaessa kuljetusala alkoi keskittymään ja kilpailu kiristymään. Vuodesta 1988 Suomen Kaukokiito Oy keskittyi pelkästään kotimaan tavaralinjaliikenteen kehittämiseen. 

Ysärin lama oli myös Kaukokiidolle kova paikka, mutta siitä selvittiin. Tultaessa 2000-luvulle päästiin jälleen voimakkaan kasvun aikakaudelle, joka tarkoitti investointeja kalustoon ja terminaaleihin ympäri maata.

Lue myös: Sisun S-sarja vei kuorma-autovalmistajan moderniin aikakauteen

Kaukokiito täyttää vuosia – ja juhlii tuttuun tapaan

Kaukokiidolle vuosi 2003 oli merkittävä, sillä tuolloin yhtiö täytti pyöreät 50 vuotta. Pyöreitä juhlittiin luonnollisesti suuresti, mistä yhtenä osoituksena Jari Kurkisen kirjoittama historiikki Kaukokiito: suomalainen – 50 vuotta.

Juhlajulkaisut eivät kuitenkaan rajoittuneet pelkkään yhteen kirjaan, vaan Kaukokiito halusi myös CD-levyn jaettavaksi asiakkailleen. Levylle koottiin nostalgiasyistä tuolloin jo edesmenneen Juha ”Junnu” Vainion (1938-1990) kappaleita, sillä Kaukokiito oli tehnyt neljännesvuosisata aiemmin 25-vuotisjuhlakasetin, joka sisälsi Vainion tuotantoa. Ympyrä oli täten sulkeutunut.

Vaan jotain uuttakin piti tietenkin keksiä. Pelkkien Vainio-rallien käyttämisen sijasta uusi levy kirvoitti ajatuksen, että pitäisikö Kaukokiidolle tehdä oma tunnuskappale. Asiaa palloteltiin yhdessä erään mainostoimiston kanssa, joka taas tunsi tamperelaisen musiikkituottaja Epe Heleniuksen. Helenius lähti työstämään tätä projektia ja hankki siihen mukaan Suomen eturivin artisteja.

Heleniuksen päätti tilata sävellyksen Olli Lindholmilta ja sanoitukset Pauli Hanhiniemeltä. Kaksikko tekikin iskelmäkappaleen Tapio Rautavaaran Yölinjalla-kappaleen hengessä, kuitenkaan sortumatta suoraan kopiointiin. Seuraavaksi tarvittiin bändi ja bändille solisti, jonka tehtävä lankesi Pate Mustajärvelle. Äänitys ja miksaus tapahtui Tampereen Deerhouse Studiolla vuonna 2004.

Lindholm komensi Mustajärven laulamaan kunnolla

Epe Helenius tunnisti heti ilmassa leijuvan tulevan hitin ainekset, mutta Mustajärvi näki aluksi kappaleen vain tylsänä tilaustyönä – olihan kappaleen alkuperäinen tarkoitus soida Kaukokiidon radiomainoksissa.

”Ajattelin, vittu mitä kusenpolttamaa countrya tämä on. Kyllähän mä sen menen vetämään mainokseen, kyllä mulle massi kelpaa”, Pate Mustajärvi muisteli suorasukaisesti Vesa Kontiaisen kirjassa Popeda – Nelkytä vuotta (2017).  

Mustajärven mukaan ensimmäiset versiot vedettiin rosoisella lauluäänellä, mutta Olli Lindholmille se ei käynyt. Lindholmin käski Mustajärven ryhdistäytymään ja laulamaan kappaleen ”ihan viimeisen päälle nätisti”.

”Olin, voi ny vittu. Pitääkö hakea Kari Tapio -naamari päähän, jumalauta. Se oli sitä aikaa”, Mustajärvi muisteli studiosession aikaisia tunnelmiaan.

Kappaleen nimi meni viime metreillä uusiksi

Mustajärvi ei ollut ainoa kenellä oli projektin aikana näkemyseroja. Kaukokiito oli tilannut kappaleen työnimellä ”Kahvi hymyn kera” ja Hanhiniemi piti tästä työnimestä pitkään kiinni. Helenius joutui käymään pitkän väännön Hanhiniemen kanssa siitä, että kappaleen nimeksi tulisi Ajan päivin, ajan öin, kuten kertosäkeessäkin lauletaan. Pitkä maanittelu kannatti ja nimi saatiin muutetuksi.

Valmistunut kappale julkaistiin Pate Mustajärven singlenä 9.2.2005. Singlen lisäksi kappaleelle kuvattiin musiikkivideo Turun suunnalla sijainneella huoltoasemalla. Musiikkivideo tehtiin oppilastyönä, mutta siitä tuli kaikin puolin onnistunut. Huomionarvoista videolla on se, että Kaukokiito ei vilahda videolla lainkaan, joten sitä ei voi moittia edes tuotesijoittelusta.

Epe Heleniuksen vainu osui oikeaan ja kappaleesta tuli suuri hitti isolla radiosoitolla. Kappale nousi Suomen virallisen listan kahdeksannelle sijalle. Musiikkivideo vuorostaan voitti Levyraati-ohjelman yleisöäänestyksen.

Ajan päivin, ajan öin oli lopulta sen verran suuri hitti, että nimi valikoitui seuraavan Pate Mustajärven soololevyn nimeksi. Albumi julkaistiin 8.6.2005 ja se nousi Suomen virallisen listan seitsemännelle sijalle. Pitkäsoiton kanteen Mustajärvi ei kuitenkaan halunnut kuorma-autoa, vaan artisti poseeraa levykannessa moottoripyörän selässä.

Lue myös: Tiesitkö että Ranskan armeija käyttää suomalaisia Sisuja raskaina lavetteina?

Lähteet: Kaukokiito, Vesa Kontiaisen kirja “Popeda – Nelkytä vuotta” (2017)