Vaikka se siltä ehkä ensiksi näyttää, tästä Fendtistä ei ole varastettu moottoria

Fendt ehti tehdä noin puolen vuosisadan ajan villiltä näyttäviä GT-malleja. Villi ulkonäkö tarjosi kuitenkin monia mahdollisuuksia.

Saksalainen Fendt on sanonnan mukaan ”traktoreiden Mersu”. Nykyään Fendt kuuluu kotimaisen Valtran ohella monikansalliseen AGCO-konserniin, ja konserniyhteistyö yhdistettynä yhteiseen markkinointiin Valtran kanssa onkin kasvattanut Fendtin asemaa Suomen markkinoilla.

Seuraavassa artikkelissa katsastamme kuitenkin sellaisia Fendtin malleja, jotka eivät Suomessa juurikaan myyneet – yhtä metsäistä poikkeusta lukuun ottamatta. Katsauksessa ovat Fendtin GT-mallit, jotka näyttävät jo ensisilmäyksellä varsin poikkeuksellisilta – ihan kuin joku olisi varastanut niistä moottorin pois.

Lue myös: Näin tylysti Massey Ferguson pilkkasi ja kampitti Volvo BM Valmetin uutta “pohjoismaista traktoria”

Fendtin GT-mallisto näyttää erikoiselta, mutta oli itse asiassa todellisuudessa yllättävänkin monikäyttöinen.

GT eli Geräteträger – suomeksi työkoneenkantajatraktori

Näitä erikoisia Fendt-malleja koristaa lähes aina mallimerkinnässä kirjainyhdistelmä GT. Se ei ole sattumaa, sillä kirjaimet muodostuvat saksankielisestä sanasta geräteträger, joka tarkoittaa suoraan suomennettuna ”laitteiden kuljetusvälinettä”. Monesti sana kuitenkin suomennetaan muotoon työkoneenkantajatraktori.

Ehdimmekin jo toisessa artikkelissa käydä läpi työkoneenkantajatraktorien historiaa. Tiivistetysti voisi sanoa, että työkoneenkantajat nousivat etenkin niiden kotimaassa Saksassa suureen suosioon toisen maailmansodan jälkeen, kun traktorimarkkinoilla meni jälleenrakentamisvuosina muutenkin lujaa.

Työkoneenkantajatraktoreiden etuihin kuuluu monikäyttöisyys. Parhaimmillaan traktoreissa pystyi säätämään akseli- ja raidevälejä halutuksi, ja työkoneita saatiin kytkettyä neljään eri paikkaan – eteen, taakse, alle ja sivulle.

Työkoneenkantajista puhuttiin usein yhden miehen traktoreina. Ideana oli se, että yksi henkilö pystyi asentamaan traktoriin tarvittavat työlaitteet ja yhdistämään useita työvaiheita. Neljän kiinnityspisteen ansiosta traktoriin voitiin kytkeä kerralla useita työkoneita. Tämä kasvatti traktorien käyttöastetta ja tuottavuutta, mikä teki viljelijöistä vähemmän riippuvaisia ​​lisähenkilöstöstä.

Tästä se lähti. Fendt F12 GT:ssä oli vain 12 hevosvoimaa. Tässä yksilössä on hienona lisävarusteena etukuormaaja.

Fendt F12 GT avaa pelin

Fendt F12 GT saa kunnian olla valmistajan ensimmäinen GT-malli. Joidenkin lähteiden mukaan se esiteltiin yleisölle jo vuonna 1953, mutta varsinainen sarjavalmistus alkoi vasta vuonna 1957, jolloin työkoneenkantajat elävät oikeastaan kultaista aikakauttaan. F12 GT:n valmistusaika jää lyhyeksi, sitä valmistetaan ainoastaan vuodet 1957 ja 1958, mutta samalla perusidealla syntyy myöhemmin uusia päivitettyjä versioita.  

Toisen maailmansodan päättyminen oli jakanut Saksan kahteen osaan: Itä- ja Länsi-Saksaan. Molemmin puolin rautaesirippua arvostettiin työkoneenkantajatraktoreita, mutta niissä oli yksi merkittävä ero. Länsi-Saksassa traktorien rungot muodostuivat kahdesta palkista, Itä-Saksassa taas yhdestä.

Vaikka Fendtin tehdas sijaitsi Länsi-Saksan puolella Marktoberdorfissa, se teki työkoneenkantajansa itäsaksalaisin opein yksipalkkisella rungolla. Runko oli toki varustettu keskellä olevalla kääntönivelellä, mikä eliminoi heiluriakselin tarpeen. Tämän seurauksena työkoneen kantavaa etuosaa ohjasi etuakseli s, mikä mahdollisti sen poikkeuksellisen hyvän mukautumisen maastoon.

Muiden työkoneenkantajien tavoin Fendt GT-malleissa moottori sijaitsi ohjauspylvään edessä.  Myöhemmissä malleissa moottori saattoi sijaita myös kuljettajan istuimen alapuolella, mikä tarjosi ohjaamolle enemmän tilaa.

Tässä Fendt F 220 GT:ssä sivulta löytyy niittokone ja traktorin etuosaan asennettu kuormalava käy peräkärrystä.

Myös GT-traktorit kehittyvät

Fendtin työkoneenkantajat noudattivat ajalle melko yleistä traktoritrendiä, jossa mallit uusittiin jo muutaman vuoden välein. Toisaalta kova kilpailu yhdistettynä alati kehittyvään tekniikkaan edesauttoivat nopeaa kehitysrytmi.

Fendtin GT-mallistosta voisi tehdä muutamia poimintoja vuosikymmenten varrelta. Ensimmäiset traktorit olivat nopeudeltaan hyvin hitaita, mutta 1960-luvun lopulla syntyi Fendt 231 GT, jossa oli ensimmäistä kertaa suurnopeusvaihteisto, joka tarjosi jopa 30 km/h huippunopeuden.

Kuvan Fendt F 231 GT:ssä työkoneita löytyy myös traktorin takaa.

Tultaessa 1970-luvulle julkaistiin Fendt  F 250 GT, jossa tavallista tehokkaampimoottori oli asennettu vaakasuoraan kuljettajan istuimen alle, jolloin se katosi kokonaan näkyvistä ja paransi huomattavasti kuljettajan näkyvyyttä eteenpäin. Samaisen mallin vaihteisto oli synkronoitu ja sitä voitiin hidastaa kahdessa vaiheessa momentinmuuntimen avulla.

Ensimmäiset työkoneenkantajat olivat aina ilman ohjaamoa, mutta 1970-luvun puolivälissä myös GT-mallistoon alkoi tulla ohjaamoja. Ensimmäiset kiinteällä ohjaamolla varustetut mallit olivat 255 GT ja 275 GT. Parhaiten varustelluissa malleissa saattoi olla jopa jousitettu etuakseli.

Fendt F 255 GT oli ensimmäisiä malleja, joihin saatiin ihan kunnollinen ohjaamo.

Takavedosta siirryttiin ensimmäistä kertaa nelivetoon 1970-luvun lopulla, kun Fendt 275 GT:tä tarjottiin myös nelivetoisena kunnalliskäyttöön tarkoitettuna versiona. Toki monissa tapauksissa nelivetoisuus saattoikin sitten rajoittaa etukuormaimen tai muiden varusteiden asentamisia.

Ajan myötä Fendtin GT-mallistoon alkoi tulemaan myös erilaisia kirjainyhdistelmiä. Niiden tulkinta oli karkeasti seuraavanlainen:

• GT: Pitkärunkoinen työkoneenkantaja
• GTF: Lyhytrunkoinen työkoneenkantaja
• GTH: Pitkärunkoinen työkoneenkantaja, jossa on suurikokoiset renkaat
• GTA: Nelivetoinen työkoneenkantaja
• GHA: Nelivetoinen työkoneenkantaja, jossa on suurikokoiset renkaat
• GKA: Nelivetoinen työkoneenkantaja, suunniteltu kunnalliskäyttöön

Fendt F 380 GTA on nelivetoinen. Vaikka kone näyttää suurelta, siinä on vain 80 hevosvoimaa.

Aika alkaa ajaa työkoneenkantajien ohi

Työkoneenkantajat syntyivät osaltaan jo ennen toista maailmansotaa ja niiden kulta-aika osui 1950- ja 60-luvuille. Maailma ja maatalous kuitenkin alkoi 1970-luvulla muuttumaan siihen sellaiseen suuntaan, missä työkoneenkantajat eivät tahtoneet pysyä kehityksen kelkassa.

Yhden miehen käyttöön suunnitellut työkoneenkantajat olivat tulleet tunnetuksi paitsi pienestä koostaan, myös pienestä tehostaan. Maatalous alkoi kuitenkin ajautumaan enemmän suurtilapainotteiseksi, jossa työmaat olivat suuria ja traktoreilta vaadittiin paljon tehoa. Tässä kehityksessä työkoneenkantajat pärjäsivät heikosti.

Haasteita tuli myös päästörajoituksista. Pienitehoiset työkonemoottorit olivat käytöltään melko marginaalisia ja niiden kanssa alkoi olla haasteita mahtua tiukentuvien päästöstandardien sisään.

Sekään ei ollut työkoneenkantajille eduksi, että niiden käyttö rajautui pitkälti Saksan markkinoille. Vastaavia työkoneita ei juurikaan myyty Keski-Euroopan ulkopuolelle, joten markkinat pysyivät alueellisesti pienenä. Työkoneenkantajien myynti alkoikin jo 1970-luvulla hiipua hiljakseen.

Lue myös: Tandemtraktori oli aikansa huikein – tajuatko kuvasta miksi siinä oli tuplasti tehoa?

Työkoneenkantajan etuosaan on mahdollista asentaa jopa nostin.

GT-mallisto lopetetaan

Vuonna 1996 Fendtille tapahtuu merkittävä käänne, joka vaikuttaa viiveellä myös GT-mallistoon. Amerikkalainen AGCO laajenee nopeasti yritysostoin ja yrityskaupalla Fendtin perheyhtiö liitetään osaksi AGCO-konsernia. AGCO oli aiemmin ostanut jo Massey Fergusonin vuonna 1994 ja Valtra vuorostaan siirtyi konserniin vuonna 2003.

Todennäköisesti uusi kansainvälinen omistaja ei ollut viehättynyt Fendtin GT-mallistosta, joka oli suosittu etunenässä Saksassa – todennäköisesti AGCO:lla oli haluna siivota rönsyjä ja keskittyä suuriin markkinoihin.

Oli syy sitten mikä tahansa, vuoden 2004 lopulla Fendt päätti lopettaa GT-sarjansa tuotannon ilman seuraajaa. Sama karu kohtalo tuli myös vasta vuonna 1994 lanseerattua Xylon-järjestelmätraktoria. Täysin tyhjänpäälle ei Marktoberdorfissa kuitenkaan jääty, sillä AGCO teki kuitenkin merkittäviä investointeja tehdasalueelle.

Kaikkiaan vajaat 50 vuotta tuotannossa ollutta GT-sarjaa sekä työkoneenkantajatraktoreita oli valmistettu tuona aikana Fendtin toimesta noin 62 000 yksikköä.

Lue myös: Muistatko kun Ponsse yritti ostaa Valtran? – Tähän Suomi-teollisuuden superavioliitto kariutui

Suomeen GT-Fendtejä ei juurikaan tullut. Nekin harvat ovat usein varusteltuna metsäkoneiksi.

GT-nimen yllättävä paluu konseptitraktorina

Fendtin GT-mallit ehtivät olla unholassa reilut 20 vuotta, kunnes ne kaivettiin taas esiin – joskin vain konseptitraktorina ja hieman erilaisessa merkityksessä. Kaikesta huolimatta Fendt ja AGCO halusivat tehdä kunniaa alkuperäisille työkoneenkantajamallille.

Fendt esitteli Agritechnica 2025 -näyttelyssä Fendt Xaver GT -konseptitraktorin, joka on itse asiassa robotti. Autonominen peltorobotti on tarkoitettu esimerkiksi ratkaisuksi vihannesviljelmille, joiden on tehtävä paljon rikkakasvien torjuntaa.

Konseptirobotin nimellä Fendt haluaa tarjota kunnianosoituksen legendaarisille työkoneenkantajille eli yhden miehen traktoreille. Tästä yhden miehen traktorista onkin Fendtin mukaan lyhyt matka autonomisen Fendt Xaver GT:n kaltaisekis miehittämättömäksi traktoriksi.

Lue myös: Näin suomalainen traktorivalmistaja teki tehtaan Brasiliaan ja valloitti sieltä koko Etelä-Amerikan

Konseptitraktori Fendt Xaver GT kunnioittaa alkuperäisiä työkoneenkantajia.