Tuntematonta sotilasta katsova ei voi välttyä näkemästä 1940-luvun merkittävintä kuorma-autoa, mutta mikä oli Hävittäjä-Ford?

Muutama vuosi sitten Suomi täytti komeasti sata vuotta, ja tuolloin Ilta-Sanomat nosti esiin Arttu Toivosen johdolla esiin satavuotiaan Suomen historian merkittävimpiä autoja. Sotavuosia käsittelevän jutun ehdoton ykkönen oli niin sanottu Hävittäjä-Ford, jonka jokainen Tuntematonta sotilasta katsonut on nähnyt valkokankaalla.

Ford M40, kansan suussa Hävittäjä-Fordina ja kansainvälisemmin Ford V8:na tai Ford 099T:nä tunnettu kuorma-auto oli Suomen armeijan yleisimpiä kulkuneuvoja jatkosodan aikana. Samalla kuorma-autolla kuljetettiin niin uusia miehiä kohti rintamaa, haavoittuneita kohti kenttäsairaalaa, evakuoitavia siviilejä sekä armeijan kalustoa muonan, tykkien ja lentokoneiden muodossa.

Voidaan puhua siis hyvinkin monikäyttöisestä autosta, joskin monikäyttöisyys johtui myös niinkin yksinkertaisesta asiasta, kuin kilpailevien ajoneuvojen puutteesta. Suomessa autokanta alkoi kasvaa vasta 1930-luvulla, joten Talvisotaan lähtevä Suomi joutui haalimaan oikeastaan kaikki käytössä olevat autot armeijan käyttöön.

Hävittäjä Ford V8 099T
Kuvan lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ford_099_T_V8.20070309.Finland.ojp.web.jpg

POP Vakuutus alennuskoodi INSSIN

Henry Ford auttaa vaikeassa tilanteessa olevaa Suomea

Monet meistä muistavat yläkoulun historian tunneilta termin malli Cajander, joka viittasi lähinnä kokardin, vyön ja aseen valtiolta saaneeseen sotilaaseen. Sotilaiden perusvarustuksen lisäksi myös Suomen armeijan kalustossa oli pahoja puutteita ja vaikka koko maan autokalusto mobilisoitiin armeijan käyttöön puolustusvoimien ylipäällikön käskyllä, ajoneuvojen puute piti paikata jollain tavalla.

Tuohon aikaan Yhdysvallat oli raskaiden ajoneuvojen ykkönen ja joka neljäs Suomeen rekisteröity ajoneuvo oli merkiltään Ford. Fordin tytäryhtiö, Ford Motor Company of Finland O/Y, oli perustettu Suomeen vuonna 1926 ollen ensimmäinen Suomeen perustettu autotehtaan tytäryhtiö. Tästä syystä Suomen oli luonnollista lähteä hamuamaan itselleen tuttuja Ford-merkkisiä kuorma-autoja.

Kuten hyvin usein sota-aikana tuppaa olemaan, autojen tilaaminen ei ollut mikään läpihuutojuttu. Iso osa Eurooppaa oli sodassa, Suomessa vallitsi epävarmat olosuhteet ja markka valuuttanakaan ei ollut sieltä houkuttelevimmasta päästä, saati kykenisikö pieni maa koskaan maksamaan tilauksiaan. Tilauksen aikataulukin oli kiireellinen, koska sotatila oli jatkuvasti päällä. Lisäksi Yhdysvalloissa leijui ilmassa myös sotaan osallistumisen uhka, jonka myötä piti varata resurssia myös oman armeijan mahdolliseen varustamiseen.

Tästä epävarmuudesta johtuen Fordin Suomen tytäryhtiön toimitusjohtaja päätti lähestyä tilauksen muodossa suoraan itse Henry Fordia, eli autovalmistajan perustajaa. Vähän yllättäen Henry Ford halusi lähteä tukemaan Suomea ja lupasi myydä maalle 1000 kappaletta Hävittäjä-Fordeja. Kaupan ehdotkin olivat Suomen kannalta varsin mukavat. Henry Ford vaati Suomelta ainoastaan 10 prosentin käteismaksua ja maksuaikaakin tuli viisi vuotta sodan päättymisestä eteenpäin.

Hävittäjä Ford V8
Soraa otetaan huoltotien korjaukseen Karmanlammen läheltä. Kuvattu 12.-13.10.1941. / Sorakuoppa Karmanlammen huoltotiellä, lokakuu 1941.

Jatkosota kasvatti Fordin toimintaa

Henry Fordin lupaamat autot eivät kuitenkaan ehtineet Talvisotaan, vaan niistä ensimmäiset tulivat maahan välirauhan aikana. Autot tulivat Suomeen osissa, jotta niitä mahtuisi mahdollisimman paljon laivakuljetuksiin. Tarinoiden mukaan yhteen laivaan saatettiin saada jopa 1000 kappaletta osissa olevia Fordeja, joten niitä ehti saapua välirauhan aikana Suomeen kaikkiaan noin 4400 kappaletta.

Aluksi autot laivattiin Yhdysvalloista Norjan satamiin, josta ne kulkeutuivat koottavaksi Tukholmaan tai Uumajaan. Myöhemmin Saksan miehitettyä Norjan autoja ryhdyttiin kuljettamaan Petsamon kautta, jonka jälkeen ne koottiin Helsingissä tai Vaasassa, jonne Ford oli evakuoinut toimintonsa Talvisodan ajaksi. Helsingissä autot kasattiin Fordin Hernesaaren varikolla, jossa korjattiin myös sodassa vaurioituneita ja sotasaaliiksi tulleita autoja. Myös puna-armeijalla oli käytössään Fordin AA-kuormavaunuja, joita korjattiin toimintakuntoisiksi amerikkalaisilla osilla.

Jatkosodan ajan Ford toimi Hernesaaresta käsin, vaikka ilmassa leijui jatkuva pommitusvaara. Fordin Suomen tytäryhtiö teki koko sodan ajan merkittävää yhteistyötä puolustusvoimien kanssa. Autojen kokoamistyön lisäksi Fordia työllistivät myös polttoainepula ja siitä johtuva häkäpönttöjen asentaminen. Sodan vuoksi varaosien saanti vaikeutui Yhdysvalloista, joten iso osa osista tehtiin sodan aikana Suomessa.

Yhteistyö puolustusvoimien kanssa kasvatti Fordin toimintaa Suomessa. Fordin liikevaihto lähes kolminkertaistui muutamassa vuodessa, kun vuoden 1940 liikevaihto 76,5 miljoonasta markasta nousi vuoteen 1943 mennessä 210,1 miljoonaan markkaan. Viimeisenä sotavuotena 1944 Oy Ford Motor Ab:n liikevaihto oli jo 258,3 miljoonaan markkaan.

Suomeen tuotiin myös jonkin verran Saksassa valmistettuja Fordeja, jotka muistuttivat ulkonäöltään hyvin paljon amerikkalaista mallia. Selkein ulkonäköero Saksassa ja Yhdysvalloissa valmistetun Fordin välillä oli tuulilasi, joka oli saksalaisessa versiossa yksiosainen ja amerikkalaisessa kaksiosainen. Lisäksi Saksan Fordit olivat hieman amerikkalaista mallia leveämpiä raideleveydeltään.

Hävittäjä Ford V8
“Ford kuorma-auto “”Imbert””-kaasuttimella.”
Auton varaosat netistä - Skruvat kokemuksia

Mistä tuli nimi Hävittäjä-Ford?

Kansan keskuudessa Ford sai lisänimen “hävittäjä”, mikä on noussut lähes auton viralliseksi nimeksi. Nimen alkuperästä on esitetty monenlaisia teorioita, mutta täyttä varmuutta sille ei ole.

Nimen on kerrottu viittaavan auton nopeaan kiihtyvyyteen, sillä V8-moottorilla varustettu Ford oli monia muita kuorma-autoja vikkelämpi kulkemaan, ja jotkut hurjimmat kuljettajat ajelivat autoilla “hävittäjän lailla”. Samoin joidenkin mukaan nimi tulee auton moottorin äänestä, josta tuli mieleen hävittäjälentokoneen ääni. Myös auton pitkän ja kapean nokan on kerrottu muistuttaneen hävittäjää.

Kenties yleisin selitys nimelle tulee kuitenkin kulmikkaista ja puisista korvikelokasuojista. Tarinan mukaan joku Fordin osia kuljettanut laiva olisi uponnut matkalla meren yli ja uponneessa laivassa olisi ollut lastina juuri lokasuojia. Osaan autoista tehtiin kiireestä ja materiaalipulasta johtuen lokasuojat vanerilevyistä, joiden profiili muistutti monien mielestä lentokoneen siipiä.

Yhden teorian mukaan raskaammista ajoneuvoista käytettiin myös lentokoneisiin viittaavia nimityksiä. Koska täys- ja puoliperävaunullisia autoja oli kutsuttu pommareiksi, joku keksi nimittää kevyempiä ja ilman perävaunuja kulkevia kuorma-autoja vastaavasti taas hävittäjiksi.

Ford m40
Lentokonetta hinataan.

Elämää jälkeen sotien

Hävittäjä-Ford aikakausi jatkui sodan jälkeenkin läpi koko 1940-luvun. Armeija vapautti aselevon tultua autoja takaisin omistajilleen, jossa ne jatkoivat kunnostuksen ja modauksen jälkeen elämäänsä siviililiikenteessä.

Fordin raskaat ajoneuvot pitivät pintansa Suomessa myös sotien jälkeen. Ford Motor Company myönsi Suomeen toisen maailmansodan jälkeen moottoriajoneuvoluottoja, joiden turvin maahan saatiin Britanniasta oikeanpuoleisella ohjauksella varustettuja Fordson Sussex- ja Thames-mallisia kuorma-autoja.

Tultaessa 1950-luvulle suomalainen kuorma-autokanta alkoi uusiutua vauhdilla ja amerikkalaiset valmistajat kävivät aiempaa harvinaisemmiksi. Tästä alkoi näihin päiviin asti kestänyt ruotsalaisten Volvon ja Scanian sekä kotimaisen Sisun aikakausi. Toki armeijan käyttöön Sisu tuli vasta 1960-luvulla Proto-Sisun ja 1980-luvulla Panssari-Sisun muodossa.

SA-kuvien kuvatekstit ovat kuvien alkuperäisiä kuvatekstejä.

Käytettyjä lähteitä: Ilta-Sanomat, Pienoismallit, Flightforum, Helsinki

  • Vuosimalli:
  • Moottori: -litrainen bensiini ( kW)
  • Vaihteisto: Automaatti
  • Vetotapa: Etuveto
  • Mittarilukema: km
  • Koeajon tarjosi:

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.