Muistatko mikä ”pakotti” Suomen Poliisin hankkimaan panssaroituja poliisiautoja?

Mercedes-Benzin G-sarjaan pohjautuva LAPV- tai Hevi-kalusto oli Suomen Poliisin merkittävimpiä hankintoja 2010-luvulla.

Viranomaiskalusto on Koeajolle.comin sisältöjen kivijalkaa. Puolustusvoimien ja Pelastuslaitosten kaluston lisäksi sivustomme vakiaiheisiin lukeutuvat myös poliisiautot kaikissa olomuodoissaan.

Sivustollamme on ollut esillä mm. legendaarinen LUU-5, jonka palvelus ei tunnu päättyvän koskaan. Mielenkiintoisia juttuja on riittänyt myös Suomen poliisin Saab-poliisiautoista ja poliisin käyttämästä linja-automaisesta johtoautosta. Näiden lisäksi olemme kertoneet teille poliisiautojen väritykseen liittyviä erikoisuuksista.

Tässä artikkelissa aiheena ovat kuitenkin Suomen Poliisin käyttämät panssaroidut ajoneuvot, jotka tulivat käyttöön vuodesta 2019 alkaen. Toki tätäkin ennen oli jonkinlaista yritystä panssaroitujen autojen hankinnalle, mutta tämä hankinta ei mennyt aivan putkeen.

Suomen kalleimpiin poliisiautoihin lukeutuvat “Hevit” eli LAPV-ajoneuvot tulivat katukuvaan keväällä 2019.

Alustus: Poliisin epäonnistuneet panssariauton hankinnat

Koska monet Koeajolle.comin artikkelit hakevat alkuun vauhtia kaukaa historiasta, tämäkään artikkeli ei tee siihen poikkeusta. Ennen kuin sukellamme Suomen Poliisin LAPV:n tarinaan, niin on syytä muistella erästä toista panssaroidun auton hankintaa.

Ensimmäistä kertaa Suomen Poliisille oltiin hakemassa panssaroituja ajoneuvoja jo vuonna 2009, kun Poliisin alla toiminut Karhyryhmä tarvitsi ajoneuvja. Tuolloin panssaroidun ajoneuvon alusta tuli Japanista, sillä lähtökohdan projektille toivat Toyota Land Cruiserit, joita hankittiin maltilliset kaksi kappaletta.

Tämän jälkeen projekti saikin erikoisia piirteitä. Japanista autot lennätettiin suoraan Dubaihin, jossa niihin tehtiin panssarointi. Suomeen autot saapuivat vuonna 2010.

Mutta seuraavaksi tapahtuikin kummia. Kun Suomessa tuli aika laittaa tuoreet ajoneuvot kotimaiseen rekisteriin, liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ei antanut laittaa autoja rekisteriin. Näin ollen yhteensä 362 000 euroa maksaneet tuliterät panssaroidut Toyota Land Cruiserit kävivät ajokelvottomiksi ennen kuin niitä ehdittiin edes ottaa ensi kertaa käyttöön.

Ongelma piili siinä, että Dubaissa autoihin oli laitettu noin kaksi tonnia lisäpainoa tuonut panssarointi, Kun samaan aikaan sen suurempia teknisiä muutoksia ei tehty, autojen alustan ja jarrujen ei uskottu kestävän kasvanutta massaa, minkä seurauksena Lähi-idän vaatimusten mukaan rakennetut autot eivät täyttäneet EU-kriteerejä ja täten Trafi eväsi autojen rekisteröinnin Suomeen.

Trafi ei myöskään joustanut asiassa, vaikka Poliisi yritti neuvotella asiasta loppuun saakka. Lopulta kahden epäonnisen Toyota Land Cruiserin kohtaloksi oli päätyä ulkoministeriön käyttöön Suomen edustustoissa ulkomailla. Sen tarkemmin ulkoministeriö ei koskaan näiden autojen vaiheista kertonutkaan ja ne vaipuivat nopeasti unholaan.

Ennen omia panssariautoja Poliisi lainasi ajoneuvoja Puolustusvoimilta virka-avun kautta. Kuva on Kauhajoen kouluampumatragediasta vuonna 2008.

Uusi yritys tulee ajankohtaiseksi – kiitos Puolustusvoimauudistuksen

Seuraavaksi tarinassa siirrytään vuoteen 2012, joka on merkittävä, vaikka LAPV-kaluston hankinta siintää vielä muutaman vuoden päässä. Vuosina 2012-2015 tapahtuu niin sanottu Puolustusvoimauudistus, joka tarkoittaa käytännössä Puolustusvoimiin tehtyjä taloudellisia leikkauksia. Tästä syystä Suomessa lakkautettiin monia varuskuntia 2010-luvun puolivälissä.

Näinä vuosina lakkautuksen alle päätyivät Hämeen rykmentti Lahdessa, Lentosotakoulu Kauhavalla, Ilmavoimien teknillinen koulu Jämsän Hallissa, Pioneerirykmentti Keuruulla, Pohjois-Karjalan prikaati Kontiolahdella ja Suomenlahden meripuolustusalueeseen kuulunut Kotkan rannikkopataljoona.

Varuskuntien lakkautuksilla on sivuvaikutus, mikä vaikuttaa myös Suomen Poliisiin. Aiemmin Poliisi on pyytänyt tarpeen tullen virka-apua Puolustusvoimilta. Virka-apu on voinut sisältää niin kalustoa kuin myös henkilöstöäkin. Esimerkiksi Kauhajoen kouluampumatragediassa vuonna 2008 jotkut saattavat muistaa, miten paikalle tuli useampi Sisu XA-vaunu eli Pasi.

Kun varuskuntia lopetettiin ympäri Suomen, Poliisissa heräsi nopeasti huoli siitä, että välimatkat varuskuntiin kasvavat ja virka-avun saaminen tilanteessa pitkittyy. Omalla panssaroidulla kalustolla Poliisi ei olisi yhtä vahvasti riippuvainen Puolustusvoimien läsnäolosta.

Lisäksi 2010-luvun jälkimmäisellä puolikkaalla moni muukin asia puolsi panssarikaluston hankintaa. Etenkin Syyrian ja Irakin väliset konfliktit aiheuttivat Euroopassa erilaisia levottomuuksia, kuten syksyn 2015 pakolaiskriisin. Kiristyneessä ilmapiirissä Poliisissa nähtiin kasvavaa tarvetta panssaroidulle kalustolle, jollaista lähdettiin hankkimaan vuonna 2018.

Suomen Poliisin kanssa hyvin pitkälle samanlainen Mercedes-Benz G280 CDI LAPV 5.4 on nähty myös Saksan armeijan käytössä.

Yhteensä 15 Mercedes-Benz G280 CDI LAPV 5.4 -ajoneuvoa

Joulukuussa 2018 projekti oli saatu siihen pisteeseen asti, että medialle voitiin kertoa uusista poliisihankinnoista. Päivämäärällä 18.12.2018 Poliisihallitus ja Veho tiedottivat, että Suomen Poliisi hankkii yhteensä 15 kappaletta panssaroituja Mercedes-Benz G280 CDI LAPV 5.4 – ajoneuvoja.

Kuten autojen nimestäkin voi päätellä, alustana autolle toimivat Mercedes-Benz G280 CDI -autot. Niin sanotut ”G-Mersut” ovat olleet hyvinkin ikonisia SUV-maastureita, joita on valmistettu vuodesta 1979 alkaen. Mercedes-Benzin G-sarja valmistetaan Itävallan Grazissa Magna Steyrin tehtaalla.

G-Mersu on ollut hyvinkin yleinen ajoneuvo eri maiden armeijoissa. Sen kantaisänä voidaan pitää saksalaista Wolf-nimellä kulkevaa kevytkuorma-autoa, joka on käytännössä vain yleisnimi erilaisille G-sarjan Mercedes-Benzeistä modifioiduille ajoneuvoille. Wolfin panssaroitua versiota kutsutaan taas nimellä Enok. Erikoiset nimet tulevat siitä, että wolf tarkoittaa tietenkin sutta ja enok supikoiraa.

Mallinimen numerointi paljastaa auton painon. Kuvassa vielä Suomen Poliisin käyttämää 5.4-malliakin järeämpi 6.1-malli.

Käytännössä Suomen Poliisi hankki siis auton, joka tunnetaan nimellä LAPV Enok. Kirjainyhdistelmä LAPV muodostuu sanoista Light Armoured Patrol Vehicle eli suomentaen kevyt panssaroitu partioajoneuvo. Lukema 5.4 tulee vuorostaan auton painosta, joka on vähemmän yllättävästi 5,4 tonnia – tarjolla olisi ollut myös raskaampia versioita kuten 6.1-, 9.5- ja 14.2-versiot.

Suomi ei ole ainoa maa, joka käyttää LAPV-ajoneuvoja. Saksassa Liitovaltion poliisi (Bundespolizei) ja Valtion poliisi (Landespolizei) käyttävät LAPV-ajoneuvoja – kuten myös Itävallan poliisin Cobra-erikoisyksikkö. Sotilaspuolella autoihin luottavat Saksan, Sveitsin, Hollannin, Romanian ja Tšekin armeijat.

Hevi osallistumassa Puolustusvoimien paraatiin.

Tunnetaan myös nimellä Hevi

Suomessa LAPV-ajoneuvot tunnetaan myös epävirallisella lempinimellä Hevi, joka tietenkin kuvaa auton raskasta panssarointia. Autoa ajava poliisi tarvitsee paitsi kuorma-auton ajamista oikeuttavan C1-kortin, myös niin sanotun ”Hevi-lisenssin”.

Poliisihallitus ei ole halunnut kertoa julkisuuteen sitä, minkälaisella suojaustasolla Suomeen hankitut LAPV-ajoneuvot on varustettu. Todennäköisesti kyseessä on kuitenkin ns. Naton STANAG-panssariluokitus, joka tarjoaa suojan 7.62 mm panssariluodeilta ja lähistöllä räjähtävien kranaattien sirpaleilta. Lisäksi autossa on erikoisrenkaat, jotka mahdollistavat ajon vaikka ne olisi ammuttu tyhjiksi.

LAPV-kalustossa on pitkälle normaalin poliisiauton varustus valoineen päivineen. Luonnollisesti autosta löytyy poliisin kenttäjärjestelmän Poke-pääte ja radiokalusto. Lisäksi partiolla on mukanaan uhkatilanteissa tarvittava henkilökohtainen varustus. Suomen Poliisin tilaamat ajoneuvot on lisävarusteltu kattoluukulla, joka mahdollistaa taktisen toiminnan ja toimii tarvittaessa hätäpoistumistienä.

Mercedes-Benz G280:n moottori on myös LAPV-ajoneuvoissa tyyppinimeä mukaillen 2,7-litrainen V6-diesel, mallinimeltään OM642. Autossa on 184 hevosvoimaa, viisivaihteinen automaatti ja neliveto. Suuren painon vuoksi huippunopeus on ainoastaan 95 kilometriä tunnissa.

Takaapäin auto ei näytä enää yhtä selvästi G-Mersulta.

Kritisoitu hankinta sai nopeasti surullisen “tulikasteen”

Suomen Poliisi hankki siis 15 kappaletta LAPV-ajoneuvoja. Niitä päätettiin sijoittaa kaikkiin maamme 11 poliisilaitokseen. Ensimmäiset autot saapuivat Suomeen vuoden 2019 puolella ja alkukeväästä 2018 lähtien poliisi alkoi käyttää niitä näkyvään partiointiin.

Aluksi poliisista jouduttiin toki rauhoittelemaan yleisöä, ettei auton näkyminen katukuvassa tarkoita aina suinkaan uhkaavaa tilannetta. Poliisin mukaan ajoneuvoja tullaan käyttämään partioinnin lisäksi mm. valtiovierailuiden, yleisötapahtumien ja muiden tilaisuuksien turvaamistehtävissä, poliisin hälytystehtävillä sekä tietyissä erityistehtävissä.

Poliisin panssaroitujen ajoneuvojen hankinta herätti jonkin verran kohua ja kritiikkiä. Jotkut olivat sitä mieltä, että poliisilla ei aitoa tarvetta panssaroiduille ajoneuvoille – ja jos sitä tulee, Puolustusvoimilta saa tarpeen tullen virka-apuna Pasi- ja RG32M-kalustoa.

Myös hinta nousi puheenaiheeksi. Yksi auto maksoi noin 400 000 euroa kappaleelta ja näitä hankittiin yhteensä 15. Poliisin mukaan autojen hankintarahoitus perustuu vuoden 2018 talousarvioon myönnettyyn lisärahoitukseen, jolla osoitettiin rahaa poliisin vaativien tilanteiden kaluston ja varusteiden lisäämiseen, operatiivisen suorituskyvyn parantamiseen sekä terroritekoihin varautumiseen.  

LAPV-ajoneuvoja tilattiin yhteensä 15 kappaletta ja ne palvelevat aina 2030-luvun loppuun saakka.

Hankalaksi tilanteen teki se, että Puolustusvoimien ohella myös Poliisille oli kohdistettu leikkauksia. Tästä päästiinkin siihen tilanteeseen, että tavanomaisemman partiokaluston kanssa poliisi joutui niin sanotusti kiristämään vyötä. Asian puki sanoiksi Helsingin Sanomien jutussa nimettömäksi jäänyt poliisi.

”Jos taloa rakentaa sata puuseppää ja kellään ei ole ehjää vasaraa, mutta sitten on yksi kaveri, joka koristelee ovenpielet 10 000 euron kuviosahalla, niin tuloksena on paska talo, jossa on helvetin hienot ovenpielet”, Hesarin taustahaastattelema tutkinnanjohtaja latasi vuonna 2022.

Sinällään LAPV-kalusto joutuikin melko nopeasti kohtamaan myös ensimmäisen aidon tilanteen, jossa nopeasti saatavalle panssaroidulle poliisiautolle oli tarvetta. Niin sanotussa Porvoon poliisiampumistapauksessa elokuussa 2019 poliisi joutui jahtaamaan kahta poliisimurhasta epäiltyä veljestä. Kun veljekset saatiin lopulta kiinni, pidätys tehtiin LAPV-kalustoa hyödyntäen.  

Joka tapauksessa Suomen Poliisin hankkimat panssari-Mersut on hankittu ja niiden kanssa tulee elää. Autoille on arvioitu noin 20 vuoden käyttöikää, joten LAPV-kalusto tulee todennäköisesti partioimaan Suomen kaduilla aina 2030-luvun loppuun asti.

Huippunopeutta Hevillä on 95 km/h verran.

Hitusen outolintu Suomessa – ei kelvannut Puolustusvoimille

LAPV on nyt ja tulee todennäköisesti olemaan jatkossakin pienoinen ”outolintu” Suomessa. Poliisi tulee tuskin hankkimaan ajoneuvoja enää lisää ja toisaalta Puolustusvoimat tulee tuskin LAPV:sta innostumaan, vaikka Puolustusvoimissa G-Mersuja käytetään muuten hyvinkin paljon monenkirjavissa tehtävissä.

Myös Puolustusvoimilla olisi ollut mahdollisuus hankkia LAPV-ajoneuvoja, mutta meikäläinen armeija ei ole autosta koskaan sen suuremmin innostunut, vaikka kysyntää tuotteille on selvästikin ollut olemassa. Puolustusvoimat tarvitsi nimittäin 2010-luvun alussa panssaroituja partioautoja kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin.

Kun Puolustusvoimat kaipasi panssaroitua partioautoa, sen valinta kohdistui ajoneuvoon nimeltä RG32M.

Täkäläisen armeijan valinta kohdistui kuitenkin eteläafrikkalaiseen kilpailijaan nimeltä RG32M. Maavoimat hankki ensimmäiset 26 partioajoneuvoa vuonna 2010 ja toimitukset alkoivat saman vuoden lokakuussa. RG32M:n käyttö kohdistui erityisesti Afganistaniin, mutta jo tuolloin osa ajoneuvoista päätyi myös Suomen maaperälle.

RG32M oli selvästikin mieluisa ajoneuvo Puolustusvoimille, sillä lisätilauksia tehtiin vuonna 2011 kaikkiaan 23 ajoneuvon ja vuonna 2012 vielä kerran 25 ajoneuvon edestä. Suomen into hankkia RG32M-ajoneuvoja tuli todennäköisesti Ruotsista, joka oli vuoteen 2012 mennessä hankkinut samaisia ajoneuvoja jo noin 200 kappaletta.

Nykyään RG32M:n asema Suomen ja Ruotsin armeijoissa on häilyvämpi. Ajoneuvo on saanut suomalaisen kilpailijan, sillä 2010-luvun lopulla debytoinut Sisu GTP on ottanut selvästi niskalenkin RG32M:stä. Sekä Suomen että Ruotsin armeijat ovat molemmat hankkineet 2020-luvulla useita Sisu GTP -ajoneuvoja.

Tällä vuosikymmenellä RG32M:lle on tullut kotimainen haastaja Sisu GTP:stä. Voisiko Sisu GTP toimia myös poliisin panssaroituna partioajoneuvona? Aika näyttää.

Lähteet: Reserviläinen