Jättiselvitys: Suomen ilmavoimille on sattunut sotien jälkeen 115 onnettomuutta, joissa on kuollut 107 henkilöä

Selvitimme Suomen ilmavoimille sattuneet lento-onnettomuudet toisen maailmansodan päättymisestä aina tähän päivään.

Vuonna 1918 perustettu Suomen ilmavoimat on lajissaan maailman toiseksi vanhin. Ensimmäiset varsinaiset ilmavoimat perusti Meksiko ja Suomen jälkeen pronssimitalit ripustettiin Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien eli RAF:n kaulaan.

Tällä hetkellä ilmavoimat on yksi Suomen puolustusvoimien kolmesta puolustushaarasta maavoimien ja merivoimien ohella. Suomen ilmavoimat on kansainvälisestikin hyvässä maineessa niin kaluston kuin osaamisenkin kannalta.

Hyvästä maineesta huolimatta Suomen ilmavoimille on sattunut historiansa aikana lukuisia erilaisia lento-onnettomuuksia, jotka ovat onneksi käyneet viime vuosikymmeninä aina vain harvinaisemmiksi. Tähän artikkeliin on koostettu kaikki Suomen ilmavoimille sattuneet lento-onnettomuudet Lapin sodan päättymisestä 27. huhtikuuta 1945 alkaen.

Boeing F/A-18 Hornet on Suomen ilmavoimien keihäänkärki, jolle ei ole sattunut kuolemaan johtaneita onnettomuuksia.

Ilmavoimien lento-onnettomuudet 1940-luvulla (sotien jälkeen)

Ilmavoimat koki 1940-luvulla sotien jälkeen yhteensä 19 onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa menetettiin 26 ihmishenkeä.

Bristol Blenheim Mk V, Hirvensalmi, 21. marraskuuta 1945

BL-166 syöksyi maahan Hirvensalmella Monikkalassa. Ohjaaja ja tähystäjä kuolivat. Sähköttäjä ja matkustaja loukkaantuivat vakavasti. Ohjaaja oli säätänyt potkurin lapakulmat väärin ja kaartoi ylikuumenneen ja sammuneen moottorin puolelle.

Tappiot: Ohjaaja ja tähystäjä kuolivat.

Fokker C.X., Tampere, 11. joulukuuta 1945

FK-99 syöksyi maahan Tampereen lähellä. Ohjaaja ja matkustaja kuolivat. Syynä liian huonolla säällä lentäminen.

Tappiot: Ohjaaja ja matkustaja kuolivat.

Fiat G.50, 7. helmikuuta 1946

FA-2 tuhoutui syöksyttyään pakkolaskussa metsään koneen moottorin menetettyä tehonsa.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Curtiss P-36 Hawk, 19. helmikuuta 1946

CU-573 tuhoutui epäonnistuneessa pakkolaskussa. Ohjaaja kuoli. Koneen runkosäiliö kului tyhjiin eikä ohjaaja huomannut sitä eikä vaihtanut siipisäiliöille.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Junkers Ju 88 A-4, Kemi, 5. kesäkuuta 1946

JK-261 tuhoutui Kemin lähellä syöksyttyään syöksytähtäysharjoituksessa maahan.

Tappiot: Ohjaaja, tähystäjä ja sähköttäjä kuolivat.

Morane-Saulnier MS 406, Kuopio, 12. kesäkuuta 1946

MSv-633:n ohjaaja kuoli Kuopion lähellä veteen tehdyssä pakkolaskussa, joka johtui moottorin sammumisesta. Ohjaaja onnistui pakkolaskussa, mutta hukkui järveen.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Bristol Blenheim Mk V, Jyväskylän mlk, 18. heinäkuuta 1946

BL-161 tuhoutui Luonetjärvellä. Ohjaaja ja tähystäjä kuolivat, sähköttäjä loukkaantui lievästi. Nousussa vasen moottori alkoi menettää kierroksia ja liian jyrkästä kaarrosta johtuen kone syöksyi maahan.

Tappiot: Ohjaaja ja tähystäjä kuolivat.

Messerschmitt Bf 109G-2, Pori, 1. elokuuta 1946

MT-208 syöksyi mereen Porin edustalla. Ammuntaharjoituksen yhteydessä maalipallon ankkuriköysi kietoutui koneen potkurin ympärille.

Koneen hylky paikallistettiin 1983, ja Ilmailumuseon sukellusryhmä nosti sen vuonna 1999.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Lentäjä selvisi onnettomuudesta vahingoittumatta.

VL Myrsky, Nakkila, 9. toukokuuta 1947

MY-28 hajosi ilmataisteluharjoituksessa ohjaajan yrittäessä seurata suurella nopeudella pakenevaa maalikonetta. Ohjaaja kuoli onnettomuudessa.

Kone ohjaajineen kaivautui niin syvälle Nakkilan savimaaperään, ettei kumpaakaan ole saatu nostetuksi. Paikalle on pystytetty hautamuistomerkki. Onnettomuus johti VL Myrskyn lentokieltoon, josta tuli pysyvä.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Junkers Ju 88 A4, Vihtavuori, 18. kesäkuuta 1947

JK-273 syöksyi lentoonlähdön jälkeen maahan Vihtavuoressa. Ohjaaja, sähköttäjä ja mekaanikko kuolivat. Vasen moottori sammui ja aiheutti onnettomuuden.

Tappiot: Ohjaaja, sähköttäjä ja mekaanikko kuolivat.

Curtiss P-36 Hawk, Ylihärmä, 4. heinäkuuta 1947

CU-575 syöksyi Ylihärmässä maahan. Ohjaaja kuoli. Ohjaaja ajoi koneen kaarrossa virheliikkeeseen, josta kone meni syöksykierteeseen.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Fokker D.XXI Mod, 5. elokuuta 1947

FRw-154 syöksyi maahan. Ohjaaja kuoli. Ohjaaja ohjasi koneen alinopeudella liukukaartoon, joka johti syöksykierteeseen.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

VL Pyry, Vanajavesi, 27. elokuuta 1947

PY-2 syöksyi Vanajaveteen. Ohjaaja ja matkustaja kuolivat. Ohjaaja teki ohilennon Jaakkolan kartanon luona, jolloin kone meni syöksykierteeseen jyrkästä noususta.

Tappiot: Ohjaaja ja matkustaja kuolivat.

VL Pyry, Halli, 9. huhtikuuta 1948

PY-29 syöksyi maahan Hallissa. Syynä oli koukkaus matalalla.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Curtiss P-36 Hawk, 6. elokuuta 1948

CU-573 teki epäonnistuneen hätälaskun polttoaineen loppumisen vuoksi. Lentäjä oli unohtanut vaihtaa polttoainesäiliöt.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Curtiss P-36 Hawk, Pori, 6. elokuuta 1948

CU-584-hävittäjä syöksyi maahan Porissa. Ohjaaja kuoli. Moottorin sammuessa ohjaaja ei tehnyt pakkolaskua matalalta aloituskorkeudelta eteenpäin vaan pyrki kentälle ja kone sakkasi jyrkässä kaarrossa.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Messerschmitt Bf-109 G-6, Jyväskylä, 25. tammikuuta 1949

MT-497 alkoi palaa lentoonlähdön aikana ja putosi Luonetjärven kentän lähistölle. Lentäjä loukkaantui vakavasti.

Yhtenä onnettomuuden tekijänä oli lentokoneen ns. kylmäkäynnistys. Sodan jälkeen oli pulaa kaikesta, myös moottoreiden lämmityslaitteista, mikä pakotti käyttämään kylmäkäynnistyksiä. Ilmavoimilla ei ollut varoja ostaa lentokonehallien lämmityslaitteita ja koneet jopa päivystyskoneita myöten seisoivat ulkona tai kylmissä halleissa.

Kylmäkäynnistys kiellettiin ilmavoimissa onnettomuuden jälkeen onnettomuustutkinnan perusteella. Päätöstä kritisoitiin voimakkaasti, koska olosuhteet olivat mitä olivat ja rahaa ei ollut lämmitykseen. Lopulta joulukuussa 1949 palattiin takaisin kylmäkäynnistykseen.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

VL Pyry, Vaasa, 9. kesäkuuta 1949

PY-10 syöksyi maahan Vaasassa. Ohjaaja ja opettaja kuolivat. Syynä oli jyrkkä kaarto alinopeudella matalalla.

Tappiot: Ohjaaja ja opettaja kuolivat.

VL Viima, Kauhava, 18. heinäkuuta 1949

VI-4 syöksyi syöksykierteessä maahan Kauhavan lähellä. Ohjaaja kuoli. Syöksykierre alkoi liian jyrkästä kaarrosta.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Ilmavoimien kalusto oli 1940-luvun lopulla pitkälti sodan nähnyttä. Junkers Ju 88 A4:lle sattui sotien jälkeen kaksi onnettomuutta, joka vei mennessään kuusi ihmishenkeä.

Ilmavoimien lento-onnettomuudet 1950-luvulla

Ilmavoimat koki 1950-luvulla yhteensä 19 onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa menetettiin 19 ihmishenkeä.

Messerschmitt Bf-109 G-6, Laukaa, 24. tammikuuta 1950

Pommituslentolaivue 41:n kahden koneen partioon kuulunut MT-401 tuhoutui maahansyöksyssä Laukaan Äijänmäessä ja sen ohjaaja sai surmansa. Onnettomuus johtui todennäköisesti mittariston keinohorisontin jäämisestä lukitusasentoon.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Douglas DC-2, Helsinki, 7.2.1951

DO-3 (“Pikku-Lassi”) syöksyi maahan nousun aikana moottorivian vuoksi. Romuksi myydyn koneen runko on nyt säilytettynä Suomen Ilmailumuseossa Helsingissä.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Messerschmitt Bf-109 G-6, Kajaani, 27. syyskuuta 1951

MT-460 vaurioitui laskussa Kajaanissa, kun potkurin lapakulmien säätö ei toiminut akun alhaisen varauksen vuoksi, joka ohjausvirheeseen yhdistyneenä kaatoi koneen selälleen.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Valmet Tuuli II, Kuorevesi, 26. lokakuuta 1951

TL-1:n peräsin hajosi koelennolla ja kone putosi. Koneessa olleet lentäjä ja mekaanikko pelastuivat hyppäämällä.

TL-1 -prototyyppi ei ollut varsinaisesti ilmavoimien kone, vaikka se olikin varustettu kokarditunnuksin ja saanut TL-1 -konetunnuksen. Se on kuitenkin laskettu ilmavoimien onnettomuudeksi tässä yhteydessä.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Valmet Vihuri, Keuruu, 6. elokuuta 1954

VH-5 yritti pakkolaskua peltoaukealle Keuruun Liesjärvellä, mutta putosi viereiseen metsään.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

De Havilland D.H.100 Vampire Mk.52, Pori, 3. joulukuuta 1955

Vampire VA-1 joutui syöksykierteeseen ja syöksyi maahan Porin lentokentän lähelle.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Valmet Vihuri, Pori, 1. maaliskuuta 1957

VH-49 syöksyi maahan liian matalalla tehdyssä kaarrossa Porin pohjoispuolella Söörmarkussa.

Tappiot: Lennonopettaja ja oppilas kuolivat.

Valmet Vihuri, Orivesi, 27. toukokuuta 1957

VH-32 syöksyi maahan Oriveden Siitaman kylässä moottorin kiertokangen katkettua.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Lentäjä ja matkustaja selvisivät vammoitta.

Valmet Vihuri, Elimäki, 14. joulukuuta 1957

VH-4 putosi syöksykierteessä Villikkalan kylään Elimäellä. Konetta ohjannut kokelas ja opettaja kuolivat.

Tapaus johti laajaan lehdistöpolemiikkiin, sillä onnettomuudessa kuollut kokelas Kuuskosken isä, seuraavana vuonna Suomen pääministeriksi tullut Reino Kuuskoski ei ollut tyytyväinen onnettomuuden viralliseen tutkintaan ja vaati uutta tutkimusta.

Tappiot: Konetta ohjannut kokelas ja opettaja kuolivat.

Fokker C.X, 25. tammikuuta 1958

FK-111 syöksyi metsään.

Tappiot: Onnettomuudessa kuoli kaksi henkilöä.

VL Pyry, Kauhava, 28. maaliskuuta 1958

PY-28 syöksyi metsään Kauhavan Ojutjärvellä.

Tappiot: Konetta ohjannut kokelas ja opettaja kuolivat.

De Havilland D.H.115 Vampire Trainer Mk.55, Jyväskylän mlk, 29. heinäkuuta 1958

Kaksipaikkainen VT-4 tuhoutui törmättyään Luonetjärvellä osastolentoharjoituksessa yksipaikkaisen Vampire-hävittäjän kanssa.

Koneen ohjaaja pelastautui ohjauskyvyttömäksi tulleesta koneesta heittoistuimella. Tämä Ilmavoimien historian ensimmäinen heittoistuinhyppy tapahtui neljä vuotta sen jälkeen, kun ensimmäinen heittoistuimella varustettu suihkukone oli saatu Suomeen.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Folland Gnat F Mk 1, Jyväskylän mlk, 26. elokuuta 1958

GN-102:n korkeusperäsimen ohjaus menetettiin juuri ennen laskeutumista. Se tuhoutui Luonetjärven kentän kiitotiellä tapahtuneessa onnettomuudessa. Syynä oli hydraulijärjestelmän suunnitteluvirhe. Lentäjä selvisi, mutta halvaantui.

GN-102 tuhoutui alle kuukausi koneiden saapumisesta Suomeen. Kone oli toinen ensimmäisenä Suomeen heinäkuun lopulla saapuneista yksiöistä.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz (kaksi konetta), Kauhava, 19. syyskuuta 1958

Kaksi Stieglitz-alkeiskoulukonetta törmäsivät taitolentoharjoituksissa.

Tappiot: Molempien koneiden lentäjät kuolivat.

Valmet Vihuri, Kokemäki, 4. huhtikuuta 1959

VH-47 syöksyi maahan.

Tappiot: Koneen ohjaaja kuoli.

Valmet Vihuri, Pori, 21. huhtikuuta 1959

VH-40 syöksyi maahan Porin lentokentän alueella moottorin epätasaisesta käymisestä johtuneen, laskussa liian pienen lentonopeuden vuoksi. Koneen ohjaaja kuoli.

Valmet Vihuri -konetyyppi määrättiin samana päivänä lentokieltoon, koska niille oli sattunut liikaa onnettomuuksia. Samassa kuussa oli ollut myös toinen Vihuri-onnettomuus.

Tappiot: Koneen ohjaaja kuoli.

Fouga CM170 Magister, Luvia, 22. toukokuuta 1959

FM-6 putosi mereen Luvialla. Koneen moottorit sammuivat polttoaineen loputtua. Pakkolasku mereen epäonnistui ja kone hajosi.

Tappiot: Koneen ohjaaja ja mekaanikko saivat surmansa.

Saab 91D Safir, Pori, 26. kesäkuuta 1959

SF-12 ja toinen Safir (SF-9) törmäsivät ilmassa Porin lähellä. SF-12 vaurioitui niin pahasti, että kahden hengen miehistön oli pakko hypätä koneesta. Lennonopettaja törmäsi maahan ennen laskuvarjonsa avautumista ja kuoli.

SF-12 tuhoutui onnettomuudessa täysin, mutta SF-9 saatiin takaisin kentälle ja korjattua takaisin palveluskäyttöön. Nykyään SF-9 on Suomen ilmailumuseossa Vantaalla.

Tappiot: Koneen lennonopettaja kuoli.

Valmet Vihuri sai median vuoksi lempinimen “Lentävä ruumisarkku” ja jopa puolustusministeri kielsi koneen käytön vuonna 1959. Tilastollisesti katsottuna kone ei ollut lainkaan yhtä huono mitä sen maine oli.

Ilmavoimien lento-onnettomuudet 1960-luvulla

Ilmavoimat koki 1960-luvulla yhteensä 24 onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa menetettiin 18 ihmishenkeä.

VL Viima, Jyväskylän mlk, 24. kesäkuuta 1960

VI-40 syöksyi maahan Luonetjärvellä.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Saab B 17, Pyhäjärvi, 8. elokuuta 1960

SH-2 syöksyi maahan Pyhäjärven Parkkiman kylässä.

Tappiot: Ei tietoa henkilötappioista.

Saab 91D Safir, Sipoo, 14. maaliskuuta 1961

SF-1 syöksyi meren jäälle Sipoossa.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Saab 91D Safir, Tampere, 30. maaliskuuta 1961

SF-15 tuhoutui Tampereella.

Tappiot: Ei tietoa henkilötappioista.

VL Pyry, Kortesjärvi, 3. heinäkuuta 1961

PY-8 putosi Kortesjärvellä.

Tappiot: Ohjaaja ja mekaanikko kuolivat.

De Havilland Canada DHC-2 Beaver, Rovaniemi, 8. elokuuta 1961

BV-2 tuhoutui Rovaniemellä.

Tappiot: Ohjaaja ja matkustaja kuolivat.

Fouga CM170 Magister, Pori, 27. syyskuuta 1961

FM-3 syöksyi mereen Porissa.

Tappiot: Ohjaaja ja matkustaja kuolivat.

Folland Gnat Mk.1, Jyväskylän mlk, 8. toukokuuta 1962

Gnat GN-109, joka oli Koelentokurssi 2:n käytössä, syöksyi maahan Luonetjärvellä.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

De Havilland Canada DHC-2 Beaver, Rovaniemi, 6. marraskuuta 1962

BV-3 tuhoutui Tampereella.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Mil Mi-1, Maaselkä, 29. tammikuuta 1963

HK-4 tuhoutunut Maaselällä.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Fouga CM170 Magister, Evijärvi, 18. syyskuuta 1963

FM-24 syöksyi suohon taitolentoharjoituksessa Evijärvellä.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Saab 91D Safir, Muuratsalo, 1. huhtikuuta 1964

SF-28 syöksyi Päijänteen jäälle Muuratsalon eteläpuolelle.

Tappiot: Koneen lentäjä ja kaksi matkustajaa saivat surmansa.

Folland Gnat Mk.1, Jyväskylä, 10. huhtikuuta 1964

GN-108 tuhoutui Jyväskylässä. Polttoainesäiliöiden epäsymmetrinen tyhjentyminen kaatoi Hämeen lennoston harjoitushävittäjän pilvessä syöksykierteenomaiseen liikkeeseen harjoituslennolla.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella.

Mikojan MiG-21F, Kuopio, 20. toukokuuta 1964

Karjalan Lennoston MG-64 sai rutiinihuollon jälkeisellä koelennolla moottorivaurion.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ohjaaja pelastautui ohjauskyvyttömästä hävittäjästä heittoistuimella.

Fouga CM170 Magister, Rovaniemi, 1. kesäkuuta 1964 (kaksi konetta)

FM-48 ja FM-60 törmäsivät toisiinsa 700 metrin korkeudessa lähellä Rovaniemeä. Lentäjät hyppäsivät koneesta.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Hunting Percival Pembroke C.Mk.53, Utti, 15. helmikuuta 1965

PR-1 tuhoutui Utissa ajauduttuaan laskussa lumivalliin. Kone romuttui, mutta miehistö ei vahingoittunut.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Saab 91D Safir, Utti, 6. kesäkuussa 1966

SF-20 tuhoutunut Utissa.

Tappiot: Ei tietoa henkilötappioista.

Fouga CM170 Magister, Kirkkonummi, 12. elokuuta 1966

FM-69 syöksyi maahan Kirkkonummen Hirsalassa.

Tappiot: Ohjaaja ja matkustaja kuolivat.

Fouga CM170 Magister, Jyväskylän mlk, 15. helmikuuta 1967

FM-70 putosi PAR-lähestymisen aikana Luonetjärvellä. Kone sakkasi liian alhaisen nopeuden vuoksi ja syöksyi metsään lähelle VT 4:ää.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Sud Aviation SE.3130 Alouette II, Ounasjärvi, 14. heinäkuuta 1967

HA-2 upposi Ounasjärveen teknisen vian takia ja vaurioitui romutuskuntoon.

Tappiot: Ei tietoa henkilötappioista.

Folland Gnat Mk.1, Konnevesi, 6. syyskuuta 1968

GN-111 tuhoutui Konnevedellä. Ohjausjärjestelmän toimintatilan vaihtamisessa tehty virhe syöksi Hämeen Lennoston harjoituslennolla olleen koneen virheliikkeeseen.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ohjaaja, pelastautui heittoistuimella.

Fouga CM170 Magister, 2. joulukuuta 1968

FM-68 syöksyi mittarilentoharjoituksessa laskuosuudella maahan.

Tappiot: Ohjaajaopettaja kuoli. Oppilas selviytyi lievin vammoin.

Saab 91D Safir, Tehinselkä, 18. kesäkuuta 1969

SF-30 törmäsi veteen Päijänteen Tehinselällä ja tuhoutui.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Fouga CM 170 Magister on hieman kyseenalaisen tittelin haltija. Se on ilmavoimien historian eniten onnettomuuksia nähnyt konetyyppi.

Ilmavoimien lento-onnettomuudet 1970-luvulla

Ilmavoimat koki 1970-luvulla yhteensä16 onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa menetettiin 29 ihmisen henki.

Fouga CM 170 Magister, Jyväskylä, 8. huhtikuuta 1970

Satakunnan lennoston suihkuharjoituskone FM-79 törmäsi lumisateessa Keljon televisiomastoon.

Tappiot: Onnettomuudessa molemmat koneen ohjaajista saivat surmansa.

Mikojan MiG-21F, Joroinen, 6. toukokuuta 1970

Karjalan lennoston torjuntahävittäjä MG-80 syöksyi osastotaitolennolla liian matalaksi jääneessä pystyliikkeessä maahan.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Mikojan MiG-15 UTI, Sumiainen, 27. marraskuuta 1970

Karjalan lennoston harjoitushävittäjä MU-3 eksyi tyyppikoulutusohjelmaan kuuluneella matalasuunnistuslennolla. Polttoaineen loputtua ohjaaja pelastautui heittoistuimella noin 3500 metrin korkeudessa.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ohjaaja pelastui heittoistuimella.

Mikojan MiG-21F, Pielavesi, 2. heinäkuuta 1971

Karjalan lennoston MG-62 törmäsi puihin matalasuunnistuslennolla. Koneen tultua ohjauskyvyttömäksi ohjaaja pelastautui heittoistuimella.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ohjaaja pelastui heittoistuimella.

Fouga CM 170 Magister, Alahärmä, 17. lokakuuta 1972

Ilmasotakoulun FM-58 syöksyi maahan yölennolla ohjaajan menetettyä asennontajunsa vaativissa sääolosuhteissa.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Saab 91D Safir, Alahärmä, 29. kesäkuuta 1973

Ilmasotakoulun alkeiskoulukone SF-11 syöksyi maahan pakkolaskuharjoituksessa.

Tappiot: Lennonopettaja sai surmansa ja ohjaajaoppilas loukkaantui.

Fouga CM 170 Magister, Kortesjärvi, 1. joulukuuta 1974

Ilmasotakoulun FM-44 syöksyi maahan yölentoharjoituksessa ohjaajan menetettyä jäätävissä olosuhteissa koneen hallinnan.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Mikojan MiG-21F, Siilinjärvi, 8. syyskuuta 1975

Karjalan lennoston MG-79:n moottorin korkeapaineturbiini vikaantui rutiinihuollon jälkeisellä yliäänikoelennolla. Moottorin sammuttua ohjaaja keskeytti yrityksen palata tukikohtaan ja pelastautui heittoistuimella suuressa lentokorkeudessa.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ohjaaja pelastui heittoistuimella.

Fouga CM 170 Magister, Viitasaari, 26. elokuuta 1976

Ilmasotakoulun FM-77:n matalalla suoritettu selkälento ja vaakakierre päättyi tuhoisin seurauksin koneen syöksyessä Muuruenjärveen.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Fouga CM 170 Magister, Rissala, 13. tammikuuta 1977

Jäätävissä sääolosuhteissa koneen imuaukoista irronnut jää sammutti mittarilentoharjoitusta suorittaneen Karjalan lennoston FM-40:n moottorit.

Tappiot: Molemmat koneen ohjaajista sai surmansa epäonnistuneessa pakkolaskuyrityksessä kentälle.

Fouga CM 170 Magister, Rovaniemi, 5. huhtikuuta 1977

Lapin lennoston FM-75:n matalataitolentoesitys päättyi koneen maahansyöksyyn.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Fouga CM 170 Magister, Kauhava, 15. kesäkuuta 1977

Ilmasotakoulun FM-56 syöksyi maahan epäonnistuneella taitolentoharjoituslennolla.

Tappiot: Koneen hallinnan menettänyt ohjaajaoppilas menehtyi maahansyöksyssä.

Fouga CM 170 Magister, Pori, 3. elokuuta 1977

Osastotaitolentoharjoituksessa neloskoneena lentänyt Satakunnan lennoston FM-1 syöksyi maahan liian matalalla tehdyn pystyliikkeen yhteydessä.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa onnettomuudessa.

Fouga CM 170 Magister, Pylkönmäki, 2. marraskuuta 1977

Ilmasotakoulun FM-65 syöksyi maahan lentovarusteisiin kuuluneiden hätärakettien sytyttyä itsestään lennon aikana.

Tappiot: Ohjaaja ja matkustaja saivat surmansa onnettomuudessa.

Mikojan MiG-21F, Juankoski, 19. marraskuuta 1977

Osastolennolla olleen Karjalan lennoston MG-63:n toinen pääteline ei tullut ulos laskutilanteen teknisen vian takia. Ohjaaja nousi turvalliseksi katsottuun yli 3500 metrin hyppykorkeuteen ja pelastautui heittoistuimella.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ohjaaja pelastui heittoistuimella.

Douglas C-47, Rissala, 3. lokakuuta 1978

Kuljetuslentolaivueen DO-10:n moottorihäiriö lentoonlähdössä johti kuljetuskoneen syöksymiseen Juurusveteen.

Tappiot: Kolmen hengen miehistö ja kaksitoista matkustajaa saivat surmansa.

BAE Systems Hawk -hävittäjällä on tapahtunut useita onnettomuuksia. Osaltaan syy tulee siitä, että konetyyppi on palvellut ilmavoimia poikkeuksellisen pitkään, jo yli 40 vuoden ajan.

Ilmavoimien lento-onnettomuudet 1980-luvulla

Ilmavoimat koki 1980-luvulla yhteensä 17 onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa menetettiin 8 ihmishenkeä.

BAE Hawk Mk 51, Pirkkala, 17. maaliskuuta 1981

Satakunnan lennoston suihkuharjoituskone HW-302 törmäsi maahan silmukan oikaisussa. Matalalla puolittain selkäasennossa olleesta koneesta heittoistuimella pelastautumista yrittänyt ohjaaja menehtyi osuessaan maahan. Koneen mukana maahan syöksynyt matkustaja loukkaantui vakavasti.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa epäonnistuneesta heittoistuinpelastautumisesta. Koneen mukana maahan syöksynyt matkustaja loukkaantui vakavasti.

Mil Mi-8, Kustavi, 13. huhtikuuta 1982

Rajavartiolaitoksella ilmavoimilta lainassa ollut kuljetushelikopteri HS-12 joutui tekemään pakkolaskun veden varaan moottorien pysähdyttyä Saaristomerellä suoritetulla suunnistusharjoituslennolla. Kyseessä oli ensimmäinen sotilashelikopterille sattunut ja kuolemaan johtanut onnettomuus Suomessa.

Tappiot: Yksi viidestä koneesta olleesta menehtyi kylmään veteen.

Mikojan MiG-21BIS, Kiuruvesi, 11. kesäkuuta 1982

Karjalan lennoston MG-139 syöksyi maahan ja tuhoutui ohjaajan menetettyä pilvessä asennontajun.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Hughes MD500C, Utti, 22. heinäkuuta 1982

Kuljetuslentolaivueen kevythelikopteri HH-2:n pyrstöpuomi katkesi ja roottorin lavat vaurioituivat kovassa autorotaatiolaskussa. Helikopterin ohjaajat eivät loukkaantuneet.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Hughes MD500C, Utti, 25. lokakuuta 1982

Kuljetuslentolaivueen HH-1:n pyrstöpuomi katkesi ja roottorin lavat vaurioituivat kovassa autorotaatiolaskussa. Helikopterin ohjaajat eivät loukkaantuneet.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Mikojan MiG-21BIS, Anttola, 24. elokuuta 1984

Sotaharjoituksesta huoltoon tapahtuneella siirtolennolla olleen Karjalan lennoston MG-115:n öljysäiliön täyttökorkki aukesi lennolla ja moottori leikkasi kiinni.

Tappiot: Ohjaaja pelastautui heittoistuimella ja laskeutui laskuvarjolla järveen loukkaantumatta.

Fouga CM 170 Magister, Lohtaja, 23. tammikuuta 1985

Ilmasotakoulun FM-41 iskeytyi meren jäähän heikoissa näkyvyysolosuhteissa.

Tappiot: Ohjaaja sai surmansa, ja tähystäjä loukkaantui.

Valmet L-80 TP Turbo-Vinha, Kuorevesi, 24. huhtikuuta 1985

Valmet Oy:n rakentama ja omistama, ilmavoimille tarkoitetun potkuriturbiinimoottorisen koulukonemallin prototyyppi OH-VBB joutui koelennolla virheliikkeeseen ja syöksyi Eväjärven jäälle.

Tappiot: Koelentoja sivutoimisesti suorittanut, ilmavoimien palveluksessa ollut ohjaaja sekä lennolla mukana ollut koelentoinsinööri saivat surmansa.

BAE Hawk Mk 51, Kemijärvi, 9. toukokuuta 1986

Lapin lennoston HW-313 syöksyi maahan lentoesitysharjoituksessa tuhoutuen täydellisesti.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Mikojan MiG-21BIS, Juankoski, 30. syyskuuta 1986

Rutiinihuollon jälkeisellä koelennolla olleen Karjalan lennoston MG-120:n moottori sammui matalapaineturbiinikiekon murruttua.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella noin 300 metrin korkeudessa ja loukkaantui lievästi.

Valmet L-70 Vinka, Alahärmä, 14. huhtikuuta 1988

Ilmasotakoulun VN-8 joutui syöksykierrekoululennolla lattakierteeseen ja syöksyi maahan. Lennonopettaja ja ohjaajaoppilas pelastautuivat laskuvarjoilla.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Valmet L-70 Vinka, Menkijärvi, 11. toukokuuta 1988

Ilmasotakoulun alkeiskoulukone VN-13 sakkasi lentoonlähdöstä tehdyssä pakkolaskuharjoituksessa.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita, mutta lennonopettaja loukkaantui vakavasti, ohjaajaoppilaan selvitessä vähäisin vammoin.

Piper Arrow II, Vesilahti, 30. toukokuuta 1988

Satakunnan lennoston yhteyskone PA-1 teki moottorihäiriön seurauksena onnistuneen pakkolaskun pellolle. Ohjaajat eivät loukkaantuneet.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Valmet L-90 TP Redigo, Kleine Brogel, Belgia, 28. elokuuta 1988

Valmet Oy:n omistama koulu- ja yhteyskoneen prototyyppi OH-VTM iskeytyi maahan lentonäytöstapahtumassa Belgiassa, kaupallisella esittelylennolla suoritetun, matalalle päättyneen syöksykierteen oikaisuissa.

Tappiot: Ilmavoimista Valmet-tehtaan koelentäjäksi siirtynyt ohjaaja sai surmansa.

BAE Hawk Mk 51, Pirkkala, 16 joulukuuta 1988

Mittarilähestymisharjoittelulennolla olleen Satakunnan lennoston HW-320:n telineet pettivät kovassa laskussa vaikeissa sääolosuhteissa.

Lennonopettaja ja oppilas pelastautuivat heittoistuimilla palavana maassa liukuneesta koneesta lievin vammoin. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen heittoistuinhyppy maassa olleesta, lähes pysähtyneestä lentokoneesta.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Lennonopettaja ja oppilas pelastautuivat heittoistuimilla.

BAE Hawk Mk 51, Kittilä, 27. helmikuuta 1989

Lapin lennoston HW-340 ajautui lumihankeen kovan laskun seurauksena. Ohjaajat pelastautuivat heittoistuimilla maassa.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

BAE Hawk Mk 51, Rissala, 5. joulukuuta 1989

Karjalan lennoston HW-317:n moottori vaurioitui lentoonlähdössä. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Ennen Hornet-aikakautta ilmavoimien hävittäjäkalusto oli rakennettu MiG-21- ja Saab Draken -hävittäjien ympärille.

Ilmavoimien lento-onnettomuudet 1990-luvulla

Ilmavoimat koki 1990-luvulla yhteensä kahdeksan onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa menetettiin viisi ihmishenkeä.

Mikojan MiG-21BIS, Sotkamo, 5. marraskuuta 1991

Karjalan lennoston MG-117:n laskutelinejärjestelmä vioittui yölennolla ja nokkateline jäi sisään. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella 3000 metrin korkeudesta.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Mikojan MiG-21BIS, Tammisaari, 11. marraskuuta 1992

Karjalan lennoston MG-128 syöksyi maahan ohjaajan menetettyä asennontajun huonoissa sääolosuhteissa matalasuunnistuslennolla.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Mikojan MiG-21BIS, Maaninka, 22. maaliskuuta 1995

Karjalan lennoston MG-122:n moottori syttyi tuleen korkeapaineturbiinin siiven katkettua. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella n. 1200 metrin korkeudessa.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Saab 35FS Draken, Uurainen, 14. marraskuuta 1995

Satakunnan lennoston torjuntahävittäjä DK-231 törmäsi maahan yölennolla virheellisen korkeusmittarin paineasetuksen seurauksena.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

Piper Arrow IV, Asikkala, 1. maaliskuuta 1996

Satakunnan lennoston PA-12 törmäsi matalalla puhelinjohtoon ja syöksyi jäälle.

Tappiot: Ohjaaja ja matkustaja saivat surmansa.

BAE Hawk Mk 51, Tuusniemi, 7. huhtikuuta 1998

Karjalan lennoston HW-323 törmäsi kaartotaisteluharjoituksen pystyliikkeessä maastoon.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

BAE Hawk Mk 51, Pälkäne, 1. heinäkuuta 1998

Koelentokeskuksen suorittamalla koelennolla olleen HW-324:n moottori pysähtyi polttoainejärjestelmässä vaikuttaneen asennusvirheen seurauksena. Koneen ohjaaja ja koelennon valvoja pelastautuivat heittoistuimella.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Hughes MD500C, Utti, 6. heinäkuuta 1998

Utin jääkärirykmentin HH-5 vaurioitui korjauskelvottomaksi epäonnistuneessa autorotaatioharjoituksessa.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Helikopterin ohjaajat loukkaantuivat lievästi kovassa laskussa.

Ilmavoimien lento-onnettomuudet 2000-luvulla

Ilmavoimat koki 2000-luvulla yhteensä kuusi onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa menetettiin yksi ihmishenki.

Boeing F/A-18C Hornet, Karstula, 7. marraskuuta 2001

Satakunnan lennoston monitoimihävittäjät HN-413 ja HN-430 törmäsivät toisiinsa yöharjoituslennolla. HN-430 syöksyi maahan ja tuhoutui ohjaajan pelastautuessa heittoistuimella. HN-413 vaurioitui pahoin, mutta pystyi palaamaan yhdellä moottorilla takaisin tukikohtaan.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Molemmat ohjaajat selviytyivät loukkaantumatta.

BAE Hawk Mk 51, Salla, 25. maaliskuuta 2003

Harjoituslennolla parin siipikoneena lentänyt Lapin lennoston HW-305 törmäsi kaarron aikana puustoon ja vaurioitui. Koneen miehistönä toimineet yliluutnantti ja kadetti pelastautuivat heittoistuimilla ennen koneen syöksymistä maastoon.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita.

Hughes MD500C, Utti, 3. heinäkuuta 2003

Utin jääkärirykmentin HH-4:n pyrstöpuomi katkesi ja roottorin lavat vaurioituivat epäonnistuneessa autorotaatioharjoituksessa.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ohjaajat eivät loukkaantuneet.

BAE Hawk Mk 51, Siikainen, 1. syyskuuta 2004

Suunnistusharjoituslennolla ollut Ilmasotakoulun HW-325 syöksyi maahan matalalla huonossa säässä suoritetussa kaarrossa.

Tappiot: Koneen ohjaaja sai surmansa.

BAE Hawk Mk 51, Kruunupyy, 28. syyskuuta 2006

Mittarilähestymisiä harjoitelleen Lentosotakoulun HW-335:n moottori sammui koneen törmättyä haapanaparveen.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella loukkaantumatta.

Hughes MD500E, Anjalankoski, 10. tammikuuta 2007

Harjoituslennolla ollut Utin jääkärirykmentin kevythelikopteri HH-8 kaatui kyljelleen pellolle suoritetussa laskussa. Onnettomuuden syntyyn myötävaikutti trimmikytkimen toimintahäiriö.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ainoana helikopterissa ollut ohjaaja selvisi turmasta loukkaantumatta.

Ilmavoimien lento-onnettomuudet 2010-luvulla

Ilmavoimat koki 2010-luvulla yhteensä 3 onnettomuutta, jossa oli osallisena 4 konetta. Näissä onnettomuuksissa menetettiin yksi ihmishenki.

Boeing F/A-18D Hornet, Juupajoki 21. tammikuuta 2010

Koelentokeskuksen suorittamalla koelennolla ollut HN-468 tuhoutui täysin, kun korkeusperäsimen servosylinterin vika teki koneen oikaisemisen pyrstöluisua seuranneesta syöksystä mahdottomaksi.

Onnettomuuskone oli korjattu ja modifioitu vuonna 2001 tapahtuneessa yhteentörmäyksessä vaurioituneesta yksipaikkaisesta HN-413:sta kaksipaikkaiseksi.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ohjaajat pelastautuivat heittoistuimilla.

Boeing F/A-18C Hornet, Pirkkala 26. tammikuuta 2011

Pimeänäkölaitetta käyttäen pimennetylle kiitotielle laskeutumista harjoitellut Satakunnan lennoston HN-428 ajautui ulos auratulta kenttäalueelta suoritettuaan laskun kiitotien sijasta rullaustielle.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella.

BAE Hawk Mk 66 (kaksi konetta), Perho, 13. marraskuuta 2013

Lentosotakoulun suihkuharjoituskoneet HW-369 ja HW-372 osuivat toisiinsa harjoituslennolla Salamajärven alueella Perhossa koulutusohjelman mukaisen kaartotaisteluharjoituksen aikana.

Tappiot: Toisen onnettomuuskoneen ohjaaja menehtyi. Toinen ohjaaja pelastui heittoistuimen avulla.

Ilmavoimien lento-onnettomuudet 2020-luvulla

Ilmavoimat on kokenut 2020-luvulla yhteensä kaksi onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa ei ole menetetty yhtään ihmishenkeä.

BAE Hawk Mk 51, Keuruu, 15. toukokuuta 2023

Kaartotaistelua harjoitellut Ilmasotakoulun HW-320 syöksyi maahan Keuruun eteläpuolella. Koneen moottori sammui kesken lennon, ja kone alkoi menettää korkeuttaan.

Tappiot: Ei ihmishenkitappioita. Lennonopettaja ja lento-oppilas pelastautuivat heittoistuimilla noin 500 metrin korkeudessa.

Boeing F/A-18C Hornet, Rovaniemi, 8. toukokuuta 2025

Esityslentoharjoituksessa ollut Lapin Lennoston HN-409 päättyi koneen maahansyöksyyn Rovaniemen lentokentän alueella.

Tappiot: Ohjaaja pelastautui heittoistuimella ennen koneen osumista maahan.

Onnettomuudet konetyypeittäin

Oheinen taulukko kertoo kaikki ilmavoimien lento-onnettomuudessa olleet konetyypit sekä montako kuolonuhria kyseinen konetyyppi on vaatinut.

Kone	Lento-onnettomuudet	Kuolonuhrit
BAE Hawk Mk 51	11	4
BAE Hawk Mk 66	2	1
Boeing F/A-18C Hornet	3	0
Boeing F/A-18D Hornet	1	0
Bristol Blenheim Mk V	2	4
Curtiss P-36 Hawk	4	4
De Havilland Canada DHC-2 Beaver	2	2
De Havilland D.H.100 Vampire Mk.52	1	1
De Havilland D.H.115 Vampire Trainer Mk.55	1	0
Douglas C-47	1	15
Douglas DC-2-200	1	0
Fiat G.50	1	1
Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz	2	2
Fokker C.X.	2	4
Fokker D.XXI Mod	1	1
Folland Gnat Mk.1	4	1
Fouga CM 170 Magister	18	22
Hughes MD500C	4	0
Hughes MD500E	1	0
Hunting Percival Pembroke C.Mk.53	1	0
Junkers Ju 88 A-4	2	6
Messerschmitt Bf 109 G-2	1	0
Messerschmitt Bf-109 G-6	3	2
Mikojan MiG-15 UTI	1	0
Mikojan MiG-21BIS	6	2
Mikojan MiG-21F	5	1
Mil Mi-1	1	0
Mil Mi-8	1	1
Morane-Saulnier MS 406	1	1
Piper Arrow II	1	0
Piper Arrow IV	1	2
Saab 35FS Draken	1	1
Saab 91D Safir	7	7
Saab B 17 A	1
Sud Aviation SE.3130 Alouette II	1	0
Valmet L-70 Vinka	2	0
Valmet L-80 TP Turbo-Vinha	1	2
Valmet L-90 TP Redigo	1	1
Valmet Tuuli II	1	0
Valmet Vihuri	6	7
VL Myrsky	1	1
VL Pyry	5	9
VL Viima	2	2
Yhteensä	115	107

Fouga Magister on synkän tilaston piikkipaikalla. Sille on sattunut peräti 18 onnettomuutta, jossa on menetetty peräti 22 ihmishenkeä. Joka viides sotien jälkeen ilmavoimien lento-onnettomuuksissa henkensä menettänyt on kokenut viimeisen matkansa Fougan ohjaimissa.

Kakkostilan konetyyppiä voidaan lähestyä kahdesta eri suunnasta. Onnettomuusmäärissä mitattuna BAE Hawk Mk 51 on joutunut 11 lento-onnettomuuteen. Mikäli niputetaan molemmat Hawk-mallit (Mk 51 ja Mk 66) yhteen, kokonaissaldo on 13 onnettomuutta. Toisaalta uhreja Mk 51:llä on vain neljä ja Mk 66:lla yksi.

Fougan ja Hawkin hurja onnettomuusmäärä toisaalta selittyy sillä, että koneet ovat tehneet pitkän uran ilmavoimissa. Siitä kertoo osaltaan sekin, että molemmilla konetyypeillä on sattunut lento-onnettomuus neljällä eri vuosikymmenellä (Fouga 1950-90 -luvut, Hawkilla 1980-2020 -luvut).

Uhreissa mitattuna kakkoseksi nousee Douglas C-47, jolle sattui vain yksi lento-onnettomuus, mutta se oli sitäkin tuhoisampi. Ilmavoimien sodanjälkeisenä aikana se on ylivoimaisesti eniten uhreja vaatinut onnettomuus 15 kuolonuhrillaan.

Lohdullista tilastoissa on se, että onnettomuuksien määrät ja etenkin kuolonuhrit ovat olleet selvästi laskemaan päin. Etenkin jos Rissalan Douglasille sattuneen suuronnettomuuden jättää huomioitta, kuolonuhrien määrä on pudonnut jokaisella vuosikymmenellä. Lento-onnettomuuksien määrä sen sijaan pysyi yllättävänkin vakiona aina 1990-luvulle asti.

Ilmavoimien 2000-luku näyttää tilastollisesti hyvältä. Neljännesvuosisadassa (v. 2000-2025) on tapahtunut vain 12 onnettomuutta, joissa on kuollut vain kaksi henkilöä. Vertailun vuoksi aikajana ensimmäinen neljännesvuosisata (v. 1945-1970) vaati peräti 62 onnettomuutta, joissa kuoli 63 henkilöä.

#	Kone	Paikka	Uhrit	PVM	Lähde
1	Bristol Blenheim Mk V	Hirvensalmi	2	21.11.1945	Wikipedia
2	Fokker C.X.	Tampere	2	11.12.1945	Wikipedia
3	Fiat G.50		1	7.2.1946	Wikipedia
4	Curtiss P-36 Hawk		1	19.2.1946	Wikipedia
5	Junkers Ju 88 A-4	Kemi	3	5.6.1946	Wikipedia
6	Morane-Saulnier MS 406	Kuopio	1	12.6.1946	Wikipedia
7	Bristol Blenheim Mk V	Jyväskylän mlk	2	18.7.1946	Wikipedia
8	Messerschmitt Bf 109G-2	Pori	0	1.8.1946	Wikipedia
9	VL Myrsky	Nakkila	1	9.5.1947	Wikipedia
10	Junkers Ju 88 A-4	Vihtavuori	3	18.6.1947	Wikipedia
11	Curtiss P-36 Hawk	Ylihärmä	1	4.7.1947	Wikipedia
12	Fokker D.XXI Mod		1	5.8.1947	Wikipedia
13	VL Pyry	Vanajavesi	2	27.8.1947	Wikipedia
14	VL Pyry	Halli	1	9.4.1948	Wikipedia
15	Curtiss P-36 Hawk		1	6.8.1948	Aviation Safety Network
16	Curtiss P-36 Hawk	Pori	1	6.8.1948	Wikipedia
17	VL Pyry	Vaasa	2	9.6.1949	Wikipedia
18	Messerschmitt Bf-109 G-6	Jyväskylän mlk	0	25.1.1949	Flyvrak
19	VL Viima	Kauhava	1	18.7.1949	Wikipedia
20	Messerschmitt Bf-109 G-6	Laukaa	1	24.1.1950	Wikipedia
21	Douglas DC-2-200	Helsinki	0	7.2.1951	Aviation Safety Network
22	Messerschmitt Bf-109 G-6	Kajaani	1	27.9.1951	Wikipedia
23	Valmet Tuuli II	Kuorevesi	0	26.10.1951	Aviation Safety Network
24	Valmet Vihuri	Keuruu	1	6.8.1954	Wikipedia
25	De Havilland D.H.100 Vampire Mk.52	Pori	1	3.12.1955	Wikipedia
26	Valmet Vihuri	Pori	2	1.3.1957	Wikipedia
27	Valmet Vihuri	Orivesi	0	27.5.1957	Wikipedia
28	Valmet Vihuri	Elimäki	2	14.12.1957	Wikipedia
29	Fokker C.X.		2	25.1.1958	Wikipedia
30	VL Pyry	Kauhava	2	28.3.1958	Wikipedia
31	De Havilland D.H.115 Vampire Trainer Mk.55	Jyväskylän mlk	0	29.7.1958	Wikipedia
32	Folland Gnat Mk.1	Jyväskylän mlk	0	26.8.1958	Aviation Safety Network
33	Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz	Kauhava	1	19.9.1958	Wikipedia
34	Focke-Wulf Fw 44 J Stieglitz	Kauhava	1	19.9.1958	Wikipedia
35	Valmet Vihuri	Kokemäki	1	15.4.1959	Aviation Safety Network
36	Valmet Vihuri	Pori	1	21.4.1959	Wikipedia
37	Fouga CM 170 Magister	Luvia	2	22.5.1959	Wikipedia
38	Saab 91D Safir	Pori	1	26.6.1959	Wikipedia
39	VL Viima	Jyväskylän mlk	1	24.6.1960	Wikipedia
40	Saab B 17 A	Pyhäjärvi		8.8.1960	Finna
41	Saab 91D Safir	Sipoo	1	14.3.1961	Wikipedia
42	Saab 91D Safir	Tampere		30.3.1961	Aviation Safety Network
43	VL Pyry	Kortesjärvi	2	3.7.1961	Wikipedia
44	De Havilland Canada DHC-2 Beaver	Rovaniemi	2	8.8.1961	Wikipedia
45	Fouga CM 170 Magister	Pori	2	27.9.1961	Wikipedia
46	Folland Gnat Mk.1	Jyväskylän mlk	1	8.5.1962	Wikipedia
47	De Havilland Canada DHC-2 Beaver	Tampere	0	6.11.1962	Aviation Safety Network
48	Mil Mi-1	Maaselkä	0	29.1.1963	Aviation Safety Network
49	Fouga CM 170 Magister	Evijärvi	1	18.9.1963	Wikipedia
50	Saab 91D Safir	Muuratsalo	3	1.4.1964	Wikipedia
51	Folland Gnat Mk.1	Jyväskylä	0	10.4.1964	Wikipedia
52	Mikojan MiG-21F	Kuopio	0	20.5.1964	Wikipedia
53	Fouga CM 170 Magister	Rovaniemi	0	1.6.1964	Aviation Safety Network
54	Fouga CM 170 Magister	Rovaniemi	0	1.6.1964	Aviation Safety Network
55	Hunting Percival Pembroke C.Mk.53	Utti	0	15.2.1965	Wikipedia
56	Saab 91D Safir	Utti		6.6.1966	Aviation Safety Network
57	Fouga CM 170 Magister	Kirkkonummi	2	12.8.1966	Wikipedia
58	Fouga CM 170 Magister	Jyväskylän mlk	1	15.2.1967	Wikipedia
59	Sud Aviation SE.3130 Alouette II	Ounasjärvi	0	14.7.1967	Aviation Safety Network
60	Folland Gnat Mk.1	Konnevesi	0	6.9.1968	Wikipedia
61	Fouga CM 170 Magister		1	2.12.1968	Wikipedia
62	Saab 91D Safir	Tehinselkä	1	18.6.1969	Wikipedia
63	Fouga CM 170 Magister	Jyväskylä	2	8.4.1970	Ilmavoimat
64	Mikojan MiG-21F	Joroinen	1	6.5.1970	Ilmavoimat
65	Mikojan MiG-15 UTI	Sumiainen	0	27.11.1970	Ilmavoimat
66	Mikojan MiG-21F	Pielavesi	0	2.7.1971	Ilmavoimat
67	Fouga CM 170 Magister	Alahärmä	1	17.10.1972	Ilmavoimat
68	Saab 91D Safir	Alahärmä	1	29.6.1973	Ilmavoimat
69	Fouga CM 170 Magister	Kortesjärvi	1	1.12.1974	Ilmavoimat
70	Mikojan MiG-21F	Siilinjärvi	0	8.9.1975	Ilmavoimat
71	Fouga CM 170 Magister	Viitasaari	1	26.8.1976	Ilmavoimat
72	Fouga CM 170 Magister	Rissala	2	13.1.1977	Ilmavoimat
73	Fouga CM 170 Magister	Rovaniemi	1	5.4.1977	Ilmavoimat
74	Fouga CM 170 Magister	Kauhava	1	15.6.1977	Ilmavoimat
75	Fouga CM 170 Magister	Pori	1	3.8.1977	Ilmavoimat
76	Fouga CM 170 Magister	Pylkönmäki	2	2.11.1977	Ilmavoimat
77	Mikojan MiG-21F	Juankoski	0	19.11.1977	Ilmavoimat
78	Douglas C-47	Rissala	15	3.10.1978	Ilmavoimat
79	BAE Hawk Mk 51	Pirkkala	1	17.3.1981	Ilmavoimat
80	Mil Mi-8	Kustavi	1	13.4.1982	Ilmavoimat
81	Mikojan MiG-21BIS	Kiuruvesi	1	11.6.1982	Ilmavoimat
82	Hughes MD500C	Utti	0	22.7.1982	Ilmavoimat
83	Hughes MD500C	Utti	0	25.10.1982	Ilmavoimat
84	Mikojan MiG-21BIS	Anttola	0	24.8.1984	Ilmavoimat
85	Fouga CM 170 Magister	Lohtaja	1	23.1.1985	Ilmavoimat
86	Valmet L-80 TP Turbo-Vinha	Kuorevesi	2	24.4.1985	Ilmavoimat
87	BAE Hawk Mk 51	Kemijärvi	1	9.5.1986	Ilmavoimat
88	Mikojan MiG-21BIS	Juankoski	0	30.9.1986	Ilmavoimat
89	Valmet L-70 Vinka	Alahärmä	0	14.4.1988	Ilmavoimat
90	Valmet L-70 Vinka	Menkijärvi	0	11.5.1988	Ilmavoimat
91	Piper Arrow II	Vesilahti	0	30.5.1988	Ilmavoimat
92	Valmet L-90 TP Redigo	Kleine Brogel	1	28.8.1988	Ilmavoimat
93	BAE Hawk Mk 51	Pirkkala	0	16.12.1988	Ilmavoimat
94	BAE Hawk Mk 51	Kittilä	0	27.2.1989	Ilmavoimat
95	BAE Hawk Mk 51	Rissala	0	5.12.1989	Ilmavoimat
96	Mikojan MiG-21BIS	Sotkamo	0	5.11.1991	Ilmavoimat
97	Mikojan MiG-21BIS	Tammisaari	1	11.11.1992	Ilmavoimat
98	Mikojan MiG-21BIS	Maaninka	0	22.3.1995	Ilmavoimat
99	Saab 35FS Draken	Uurainen	1	14.11.1995	Ilmavoimat
100	Piper Arrow IV	Asikkala	2	1.3.1996	Ilmavoimat
101	BAE Hawk Mk 51	Tuusniemi	1	7.4.1998	Ilmavoimat
102	BAE Hawk Mk 51	Pälkäne	0	1.7.1998	Ilmavoimat
103	Hughes MD500C	Utti	0	6.7.1998	Ilmavoimat
104	Boeing F/A-18C Hornet	Karstula	0	7.11.2001	Ilmavoimat
105	BAE Hawk Mk 51	Salla	0	25.3.2003	Ilmavoimat
106	Hughes MD500C	Utti	0	3.7.2003	Ilmavoimat
107	BAE Hawk Mk 51	Siikainen	1	1.9.2004	Ilmavoimat
108	BAE Hawk Mk 51	Kruunupyy	0	28.9.2006	Ilmavoimat
109	Hughes MD500E	Anjalankoski	0	10.1.2007	Ilmavoimat
110	Boeing F/A-18D Hornet	Juupajoki	0	21.1.2010	Ilmavoimat
111	Boeing F/A-18C Hornet	Pirkkala	0	26.1.2011	Ilmavoimat
112	BAE Hawk Mk 66	Perho	1	13.11.2013	Ilmavoimat
113	BAE Hawk Mk 66	Perho	0	13.11.2013	Ilmavoimat
114	BAE Hawk Mk 51	Keuruu	0	15.5.2023	Ilmavoimat
115	Boeing F/A-18C Hornet	Rovaniemi	0	8.5.2025	Ilmavoimat
			107

Aineisto

Tätä artikkelia varten on käytetty useita eri lähteitä. Vuodesta 1970 alkaen lähteenä on käytetty ilmavoimien itse jakamaa tilastotietoa, jonka voimme luottaa olevan täysin aukotonta ja paikkaansa pitävää.

Vuosien 1945-70 välillä taas lähteenä on käytetty Wikipedian artikkelia Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista. Se on antanut pohjan tälle artikkelille, mutta aineistoa on täydennetty mm. Aviation Safety Networkin ja Flyvrak.infon listoista sekä pienempiä yksityiskohtia, kuten koneiden tunnistenumeroita on metsästetty mm. Flightforumin keskusteluista.

Aineistosta on poistettu nimitietoja, sillä niillä ei ole ollut tässä yhteydessä merkitystä. Kaikista lähteistä ei ilmennyt koneessa olleiden uhrien tehtävä lennolla.

On täysin mahdollista, että aineistossa on kaikesta tarkkaavaisuudesta ja ristiinlaskemisista huolimatta virheitä. Jokin onnettomuus saattaa puuttua listalta tai kuolonuhrien määrä on virheellinen. Mikäli havaitset tässä artikkelissa virheen, ilmoita siitä meille. Selvitämme asian ja tarvittaessa korjaamme virheet.

Tavoitteenamme on ollut, että tämä artikkeli kokoaisi mielenkiintoista dataa Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista.