Tällainen on Puolustusvoimien käyttämä ja ulkomaillekin myyty Keslan Kerberos-perävaunu

Suomalainen Kesla valmistaa Puolustusvoimien ja muidenkin Nato-maiden käyttöön monikäyttöisiä Kerberos-perävaunuja.

Niin sanotun maataloustraktorin käyttö Puolustusvoimissa on elänyt nousu- ja laskukausia, mutta 2010-luvulta asti traktorit ovat eläneet taas uutta tulemista sotilaskäytössä. Eikä siinä mitään, maataloustraktori on monikäyttöinen laite, joka pystyy oikein varusteltuna suorittamaan hyvinkin kirjavia työtehtäviä.

Tässä artikkelissa otamme katsauksen armeijan käyttämien traktorien työkoneisiin. Tämän hetken kenties kuumin traktorikäyttöön soveltuva työkone on suomalaisen Keslan Kiteellä sijaitsevalla Kesälahden tehtaalla valmistama Kerberos-perävaunu. Kerberoksen ajankohtaisuudesta kertoo jotain sekin, että se on saavuttanut jopa kansainvälistä suosiota Nato-maissa.

Kotimaisen Keslan valmistama Kerberos-monikäyttöperävaunu kehitettiin yhteistyössä Suomen Puolustusvoimien kanssa ja nykyään sitä myydään jo ulkomaille asti.

Maataloustraktorin käyttö Puolustusvoimissa

Termillä traktori voidaan tarkoittaa melko kirjavaa kalustoa, mutta tässä artikkelissa keskitymme nyt maataloustraktoreihin. Maataloustraktoreita alkoi ilmaantumaan Puolustusvoimien kalustoon toisen maailmansodan jälkeen.

Puolustusvoimat otti käyttöön ensimmäiset maataloustraktorit 1950-luvun alussa, kun armeijan kalustoon tuli 26 kappaletta Fordson Major -traktoreita vuosina 1953-58. Ensimmäiset Valmet-merkkiset traktorit tulivat vuorostaan vuonna 1958, kun hankintalistalle päätyi Valmet 20 eli ”Piikkilangankiristäjä”.

Kaikista hurjimmillaan Puolustusvoimien traktorihankinnat olivat 1960- ja 70-luvuilla. Kotimaisesta Valmet-traktorista tuli vähemmän yllättävästi oman maan armeijan luottomerkki. Kaikenlaisia kokeilujakin tehtiin, mistä osoituksena esimerkiksi Valmet 500 ”Homotin” -tandemtraktori.

Maataloustraktorien käyttö Puolustusvoimissa loppui lähes kuin seinään 1980-luvulla, kun Puolustusvoimat päätti panostaa panssaroituihin miehistönkuljetusajoneuvoihin uuden Panssari-Sisun johdolla. Harvat hankitut maataloustraktorit toimivat lähinnä kiinteistönhuoltoon verrattavissa olevissa tehtävissä.

Nykyään Puolustusvoimilla on toista sataa Valtran traktoria. Kuvan Valtra N174 Active on kuvattu Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä 2023 Jyväskylässä.

Uudistettu taistelutapa tuo traktorin takaisin armeijaan

Maataloustraktorin hiljaiset vuodet armeijakäytössä loppuivat 2010-luvun alussa. Maavoimat julkaisi joulukuussa 2012 uudistetun taistelutavan, jossa logistiikka ja huolto otti aiempaa isompaa roolia. Kuljetusketjussa korostuivat huonollakin tiestöllä pärjäävät ajoneuvot sekä muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen myös maataloustraktorit.

Maataloustraktoreissa on yksi erinomainen puoli verrattuna maastokyvykkäisiin ajoneuvoihin: ne pystyvät maastoajoneuvoja paremmin purkamaan oman lastinsa. Tietysti koukkulava-autot pystyvät pudottamaan omin päin kuorman pois päältään, mutta nekään eivät vedä mahdollisuuksissa vertoja traktorille.

Yksi merkittävä osa uutta taistelutapaa oli se, että Puolustusvoimat aloitti jälleen tilaamaan maataloustraktoreita. Keskiössä oli jälleen kerran tuttu merkki, vaikkakin Valmetin nimi oli välillä ehtinyt muuttua Valtraksi. Puolustusvoimat tilasi 106 kappaletta kotimaista Valtra N163 Direct -liikennetraktoria vuosien 2013-16 välillä.

Puolustusvoimien Valtra-tilaukset eivät rajoittuneet tuohon. Esimerkiksi vuonna 2018 tilattiin taas 77 kappaletta traktorin tuoreempaa versiota, Valtra N174 Activea. Tässä vaiheessa keskiöön alkoi tulla myös traktorien varustelu. Vaikka kaikki tilatut Valtrat olivat varustettu etukuormaajalla, traktoreihin tarvittiin varustelua myös muilta valmistajilta.

Keslalla ja Valtralla on läheiset välit traktorien metsävarustelun puolella. Siviiliteknologia oli myös Kerberoksen suunnittelun pohja.

Valtra ”esitteli” Keslan Puolustusvoimille

Tarinamme pääsee viimeinkin pitkän alustuksen jälkeen Kerberos-vaunuun. Kerberoksen syntyminen nojaa vahvasti siihen, että Puolustusvoimat oli tehnyt mittavia, kymmenien miljoonien eurojen investointeja maataloustraktoreihin. Seuraava askel oli luonnollisesti ottaa traktoreista kaikki mitattava hyöty irti.

Valtra olikin itse asiassa merkittävä lenkki myös Kerberos-vaunua valmistavan Keslan ja Puolustusvoimien välillä. Valtra ja Kesla ovat vuosien varrella tehneet paljon yhteistyötä keskenään ja Valtran omistama AGCO-konserni on mm. toiminut Keslan traktoreiden metsävarusteiden myyntikanavana vuodesta 2016 alkaen.

”Puolustusvoimilla oli jo ennestään käytössä Valtran traktoreita, joten oli luonnollista selvittää ja testata, miten traktoriin liitettävät laitteet, kuten Keslan siviilipuolen metsäperävaunut, soveltuisivat sotilaskäyttöön”, Keslan toimitusjohtaja Pasi Nieminen kertoi Tekniikka&Talous-lehdelle vuonna 2024.

Kesla on arvostettu ja tunnettu toimija metsäkonemarkkinoilla. Vuonna 1960 perustetulla yhtiöllä on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa sekä myyntiyhtiö Appenweierissa, Saksassa. Kesla työllistää noin 200 henkilöä ja on listattuna Helsingin Pörssissä.

Keslan kuormain nostaa 1 335 kilogrammaa neljän metrin matkan päästä. Ulottuvuutta sillä on 8,8 metriä.

Kerberos-vaunun synty

Ennen Kerberos-vaunujen historiaan sukeltamista, Puolustusvoimien kalustosta löytyy mielenkiintoisia laitteita 1980-luvun jälkimmäiseltä puolikkaalta. Puolustusvoimat hankki tuolloin Valmet Jehu 822 -metsäkoneita pioneerikäyttöön. Kuten kohta näette, näiden lyhytaikaisiksi jääneiden metsäkoneiden käyttötarkoitus on otettu nyt uudelleen käyttöön.

Kerberos-perävaunujen historia alkaa Ylen artikkelin mukaan vuodesta 2010, mutta valmiin tuotteen syntyminen otti useita vuosia. Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa alkoi vuonna 2018. Perävaunussa käytettiin pohjalla mahdollisimman paljon siviiliteknologiaa, jotta valmistettavuus, huollettavuus, toimitusajat ja hinnat pysyisivät kurissa.

Kerberos-perävaunuja alkoi näkymään Puolustusvoimien käytössä jo 2010-luvun loppupuolella, mutta vasta 2020-luvulta alkaen ne ovat olleet pioneerijoukkojen vakituista kalustoa. Esimerkiksi heinäkuussa 2020 Kerberosta on esitelty sotilasvalan yhteydessä varusmiesten läheisille. Nykyään Kerberos-perävaunu esitellään myös Puolustusvoimien kotisivujen kalusto-osiossa.

Kerberos on muuten kreikkaa ja tarkoittaa kuopan hirviötä tai kuopan demonia. Lisäksi Kreikan mytologiassa kerberos oli kolmepäinen koira, joka vartioi Haadeen eli manalan porttia. Keslan perävaunun etymologiassa nimen juuret ovat kuitenkin koiran sijasta todennäköisesti ensiksi mainituissa kuopissa.

Kerberos-perävaunun varusteena on mm. puutavaranostimella käytettävä miinasijapora M20, jonka avulla miinasijat syntyvät nopeasti perävaunun ympärille sitä liikkumatta.

Kerberos-monitoimiperävaunu on nimensä mukaisesti hyvin monikäyttöinen. Perävaunu koostuu kärrystä ja siihen liitetystä puutavaranostimesta. Oikeastaan vain taivas onkin rajana sille, mitä kaikkea Kerberoksella voidaan kuljettaa. Jokaisesta perävaunusta löytyy monipuoliset varusteet, joiden avulla vaunu saadaan kentällä vastaamaan hyvin kirjavia käyttötarpeita.

”Kuopan demoni” viittauksella kuitenkin Kesla halunnee nostaa esiin vaunun kenties tärkeintä ominaisuutta, eli miinakuopan kaivamista. Puutavaranostimeen voitaan liittää M20-niminen miinasijapora, joka kykenee kaivamaan 10-15 sekunnissa miinalle halkaisijaltaan 45 senttimetriä leveän ja 47 senttimetriä syvän kuopan.

Keslan mukaan miinakuoppa on mahdollista porata jopa jäiseen asfalttiin. Pitkälle ulottuvan nostimen ansiosta Kerberoksella on mahdollista tehdä miinasijoja nopeasti liikuttamatta traktorin ja perävaunun yhdistelmää.

Kerberos voi saavuttaa jopa 57 kilometrin huippunopeuden maantiellä. Lisäksi siinä on hydraulinen napaveto, mikä helpottaa etenemistä vaikeissa maasto-olosuhteissa.

Monikäyttöinen perävaunu

Pioneerijoukkueen sulutustehtävien lisäksi puutavaranostimella voidaan siihen liitettävien kahmareiden avulla nostaa vaikkapa soraa tai hiekkaa. Perinteisellä kouralla voidaan puu- ja kappaletavaran lisäksi nostella myös vaikkapa kuormalavoja. Keslan esitteen mukaan kuormain nostaa 1335 kilogrammaa neljän metrin matkan päästä. Ulottuvuutta sillä on 8,8 metriä.

Perävaunun puolella itse lava on muokattavissa monenlaisiin kuljetustehtäviin. Lavan pohjapinta-ala on 12,5 neliömetriä, jolloin sinne mahtuu jopa 8 eurolavaa. Tilavuutta lavalla on parhaimmillaan 7,5 kuutiometriä ja lava on jaettavissa kahteen osaan. Lisäksi perävaunussa on kippi, joten kuorman voi purkaa kippaamalla.

Monitoimiperävaunuun mahtuu parhaimmillaan kahdeksan eurolavaa. Kokonaispaino voi nousta yli 16 tonnin.

Kerberoksen omamassa on 9 300 kilogrammaa, sisältäen 600 kilogramman M20-miinaporan. Kantavuutta vaunussa on 7 100 kilogramman edestä joten kokonaispaino voi nousta 16 400 kilogrammaan asti.

Kesla lupaa perävaunulle peräti 57 kilometrin huippunopeuden maantiellä – käytännössä siis sen, mitä Valtran traktori kulkee. Kärryssä on hydraulinen napaveto, mikä helpottaa etenemistä vaikeissa maasto-olosuhteissa. Kääntösäde vaunulla on 10 metriä.

Puolustusvoimien omien sanojen mukaan pioneeriaselajin materiaalista ja kalustosta heijastuu aselajin monipuolinen osaaminen, jolla tuetaan kaikkien Puolustusvoimien joukkojen tehtävien suorittamista. Käytännössä tämä tarkoitta sitä, että sulutuksen lisäksi perävaunua voidaan käyttää monenlaisiin työtehtäviin.

Monikäyttöperävaunulla voidaan kuljettaa melkein mitä vain. Väliseinien ansiosta jopa erilaista materiaalia kerralla.

Kesla Defence ponnistaa kansainvälisille markkinoille

Keslan tammikuussa 2025 julkaiseman tiedotteen mukaan Kerberos-monitoimiperävaunuja on toimitettu Puolustusvoimille 3,4 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2023. Perävaunujen tarkkoja hankintamääriä ei ole avattu julkisuuteen.

Vaikka Keslan juuret ovat metsä- ja maatalouskoneissa, Ukrainan sota ja Suomen Nato-jäsenyys on avannut sille uusia mahdollisuuksia sotilasmaailmassa, jotka yhtiö pyrkii myös ottamaan haltuun. Tästä syystä Kesla perusti tammikuussa 2025 uuden puolustusteknologiaa tarjoavan Kesla Defence -tuotelinjan.

Tällä hetkellä Kerberos ei ole Kesla Defencen ainoa tuote, vaan myös FinnMetkossa 2024 esitelty HydraX-perävaunu täydentää yhtiön tuotepohjaa. HydraX pohjautuu teknisesti pitkälle Kerberos-perävaunuun, mutta HydraX:n tehtävänä on toimia sammutusvaununa. Tämän tuotteen markkinat ovat olleet toistaiseksi huomattavasti Kerberosta pienemmät.

Kesla Defencen tuotteisiin lukeutuu myös HydraX-sammutusvaunu. Olisiko siitä seuraavaksi Keslan hittituotteeksi?

Keslan Kerberos-monitoimivaunu lukeutuu niihin suomalaisiin puolustusteknologian laitteisiin, joille on riittänyt kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Kerberos-perävaunuja on myyty ulkomaille ainakin kaksi erää.

Toukokuussa 2025 Kesla tiedotti myyneensä Kerberos-perävaunuja Nato-maan armeijalle, mutta kohdemaata tai tilauksen arvoa yhtiö ei voinut paljastaa. Toinen tilaus tuli maaliskuussa 2026, ostajana jälleen nimettömäksi jäänyt Nato-maa. Tästä tilauksesta pystyttiin kuitenkin kertomaan tilauksen arvo, joka oli 17 miljoonaa euroa.

Lähteet: Keslan ja Kesla Defencen materiaalit, artikkelissa mainitut artikkelit