Tiedätkö miksi numero 13 tuli epäonnenluvuksi ja poistettiin moottoriurheilun kilpailunumeroista?

Kaikki tietävät, että lukua 13 pidetään epäonnenlukuna. Moottoriurheilusta löytyy montakin tarinaa, joiden kuuleminen aiheuttaa helposti taikauskoa.

Suunnilleen kaikki meistä tietävät varmasti sen, että lukua 13 on pidetty perinteisesti epäonnenlukuna. Tästä syystä lukua 13 vältellään mitä eriskummallisemmissa yhteyksissä: lentokoneista saattaa puuttua paikkanumero tai -rivi 13, joistakin taloista kerros numero 13 tai vaikkapa moottoriurheilussa kilpailunumeroa 13 ei käytetä lainkaan.

Harvempi meistä osaa kuitenkaan kertoa, miksi kaikista luvuista numero 13 on kaiken pahan alku. Tässä artikkelissa otetaan siihen lyhyt katsaus ja katsellaan asiaa erityisesti moottoriurheilun näkökulmasta käsin.

Tiedätkö miksi Formula 1:ssä kukaan ei saa käyttää enää kilpailunumeroa 17?

Kuva on tehty tekoälyllä, sillä kilpa-autoja näkee äärimmäisen harvoin kilpailunumerolla 13. Tälle käytännölle löytyy varsin taikauskoinen ja pitkä historia.

Alustus: yleisesti numerosta 13

Lukua 13 on pidetty epäonnennumerona jo vuosisatojen ajan. Sille on monia syitä, miksi kaikista maailman luvuista juuri 13 on valittu epäonnenluvuksi. Toki monet näistä syistä tuntuvat jokseenkin keinotekoisilta.

Yksi tunnetuimpia teorioita on se, että lukua 12 pidetään usein ”täydellisenä lukuna”. Sen takia meillä on mm. 12 kuukautta kalenterissa, Olympoksella oli 12 jumalaa ja Jeesuksella oli 12 opetuslasta.

Kun lukuun lisätään yksi, se ei ole enää ”täydellinen”. Ehkä juuri tämän takia juuri 13 on päätynyt tikunnokkaan epätoivottuna lukuna. Lisäksi syitä numeron epäsuosioon on haettu mm. Jeesuksen viimeisestä ehtoollisesta, jossa oli itse Jeesuksen lisäksi 12 opetuslasta, eli yhteensä 13 henkilöä.

Näitä esimerkkejä voisi jatkaa loputtomiin, mutta ei mennä aiheessa sen syvemmälle. Todetaan kuitenkin, että lukua 13 on pidetty jo ihan yleisestikin ei-toivottuna ja epäonnen lukuna.

Moottoriurheilussa juuret 1920-luvulla

Siirrytään moottoriurheilun puolelle, jossa perinteenä on ollut se, että kukaan kilpailija ei starttaa kilpailunumerolla 13. Tässä mielessä moottoriurheilu on melko harvinainen poikkeus, sillä monessa muussa lajissa, kuten vaikkapa jääkiekossa tai jalkapallossa pelinumero 13 on suhteellisen yleinen näky.

Kilpailunumeron 13 poistaminen liittyy vahvasti 1920-luvulle. Ensimmäinen dokumentoitu kuolemaan johtanut onnettomuus kilpailunumerolla 13 tapahtui II Armangué Trophy -kilpailussa 21.5.1922 Circuit de Monacolla.

Onnettomuus oli lyhykäisyydessään sellainen, että kilpailuyleisö oli juossut radalle katsomaan ohi ajanutta autoa. Yleisö ei tajunnut, että seuraava auto tuleekin melko nopeasti, joten kilpailunumerolla 13 varustettu auto törmäsi näihin katsojiin. Onnettomuudessa kuoli kolme kilpailun katsojaa.

Giulio Masetin kuolema keväällä 1926 oli viimeinen sinetti sille, että kilpailunumerosta 13 luovuttiin. Kuvassa Masetin surullisenkuuluisa onnettomuusauto.

Delage-tiimin kuskien onnettomuudet poistavat numeron käytöstä

Epäonnenluku voidaan liittää erityisesti ranskalaisen luksusautovalmistaja Delagen kilpa-autoihin. Delagen kilpa-autot kohtasivat nimittäin noin vuoden sisään kaksi kuljettajan kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa yhdistävä tekijä oli kilpailunumeron 13 käyttäminen.

Ensimmäinen Delage-kuljettajalle sattunut onnettomuus nähtiin 19.9.1925, jolloin ranskalainen Paul Torchy menehtyi kilpailussa. Vain puoli vuotta myöhemmin 25.4.1926 Torchyn tallikaveri, italialainen Giulio Masetti menehtyi niin ikään onnettomuudessa.

Koska molemmat onnettomuudet olivat tapahtuneet lyhyen ajan sisään ja saman ranskalaistiimin autolla samalla kilpailunumerolla, päätettiin Ranskassa reagoida tähän jollain tavalla. Automobile Club de France päätti lopettaa numeron 13 käytön kilpailuissa. Myöhemmin käytäntö laajeni myös yleiseen käyttöön.

Dick Seaman (merkitty rastilla lähtökuvaan) kuoli vuoden 1939 Belgian osakilpailussa. Hänen kuolemaansa liittyy monia yksityiskohtia, joissa korostui luku 13 ja luvulla 13 jaolliset luvut.

Tapaus Dick Seaman ja numero 13

Vaikka kilpailunumero 13 poistettiin käytöstä jo 1920-luvun loppupuolella, tarina epäonnenluvun ympärillä sai vielä lisää kierroksia.

Yksi vähän jopa pelottavakin tapaus on kuljettaja Richard ”Dick” Seaman, joka kuoli niin ikään kilpailuonnettomuudessa vuonna 1939. Vaikka Seaman ei kilpaillutkaan uuden käytännön mukaisesti enää numerolla 13, hänen onnettomuudestaan löytyy monta pientä yksityiskohtaa, jotka nivoutuvat luvun 13 tai luvulla 13 jaollisiin numeroihin.

Lyhyesti kerrottuna Dick Seaman menehtyi vuoden 1939 Belgian Grand Prix’ssa, kun kilpailua johtanut kuljettaja ajoi sateella päin Spa-Francorchampsin radan vierellä ollutta puuta. Seamanin auto syttyi palamaan, eikä hän tajuttomana päässyt ulos palavasta autosta. Täten Seaman sai vakavia vammoja ja hänet kiidätettiin sairaalaan, jossa hän kuitenkin menehtyi muutama tunti myöhemmin.

Seamanin tarinassa luku 13 toistuu pelottavan usein. Hän oli syntynyt vuonna 1913 ja kilpailu tapahtui vuonna 1939, Seamanin ollessa 26-vuotias. Kilpailunumerona hänellä oli 26, vaikka kilpailuun osallistujia oli ainoastaan 13. Seamanin varikkopysähdys kesti 26 sekuntia ja hän johti kilpailua 13 kierroksen ajan, kunnes onnettomuus katkaisi kilpailun 13 kierrosta ennen maalia. Lisäksi Seaman kuoli sairaalan huoneessa numero 39.

On tietysti perusteltua sanoa, että Seamanin tapauksessa lukua 13 on vain ”hakemalla haettu” kaikista mahdollisista paikoista. Niin tai näin, tarina on kuitenkin vaikuttava ja vahvistaa luvun 13 mainetta.

Dick Seaman uransa viimeisessä kilpailussa. Seamanin Mercedes-Benz oli varustettu numerolla 26.

Jyväskylän suurajot – historian henkilövahinkoja vaatineet onnettomuudet