Tiesitkö että Sisu kehitti ”Pasin esikuvan” jo 1937 – eikä sen ostajana ollut edes armeija

Sisun panssariajoneuvojen historia ulottuu yllättäen jo ajalle ennen toista maailmansotaa. Tämä yksilö päätyi armeijan sijasta poliisin käyttöön.

Kotimainen ajoneuvovalmistaja Sisu tunnetaan lukuisista ajoneuvomalleista yhtiön lähes sadan vuoden historian aikana. Tällä sivustolla olemme keskittyneet välillä niin Sisun siviilipuolen malleihin, mutta valtaosa esitellyistä ajoneuvoista on kytkeytynyt jollain tavalla Suomen armeijaan.

Sen takia onkin hienoa esitellä välillä jotain muutakin kuin Sisun armeijakalustoa – joskin hieman nurinkurisesti tämä ajoneuvo päätyi viettämään työntäyteisiä eläkepäiviä nimenomaan Puolustuslaitoksen haltuun.

Arvaatko jo mistä ajoneuvosta on tällä kertaa kyse?

Lue myös: Vain yksi siviilimarkkinoille – tällainen oli sähköyhtiön hankkiman Sisu SA-110:n tarina

Sisu valmisti Liikkuvalle poliisikomennuskunnalle panssariauton vuonna 1937.

Sisäasiainministeriö tilaa poliisille panssariauton

Tämän tarinan juuret ovat 1930-luvun loppupuolessa. Euroopassa 1930-luku oli ollut varsin levoton. Saksassa Adolf Hitler oli noussut valtaan ja hänen kolmas valtakuntansa valmistautui suursotaan.

Suomessa tilanne oli kuitenkin selvästi muuta Eurooppaa seesteisempi. Seesteisyys ei kuitenkaan tarkoittanut aivan täydellistä kädet taskussa seisoskelua, vaan valtio halusi taata maan turvallisuuden jatkossakin. Tästä syystä Sisäasiainministeriö päätti tilata panssariauton poliisin käyttöön vuonna 1936.

Panssariajoneuvo tilattiin Suomen Autoteollisuus Oy:ltä, jonka automerkki kantoi nimeä Sisu. Kotimainen autovalmistaja oli tuolloin melko tuore, sillä yhtiö oli perustettu vuonna 1931 yhdistämällä kahden Helsingin Kalliossa toimineen autokoritehtaan liiketoiminnot.

Ensimmäiset Sisu-autot syntyivät 1932 ja sarjatuotantokin saatiin käyntiin vuotta myöhemmin. Panssariautoa suunnitellessa Sisu oli tuottanut vasta reilut sata autoa asiakkaille asti, joten järin suurta kokemusta yhtiöllä ei tässä vaiheessa ollut vielä vyöllä – panssariautojen tuottamisesta nyt puhumattakaan.

1930-luvun levottomuudet toivat tarpeen panssariautolle. Silti tämä yksilö jäi ainoaksi prototyypiksi.

Sisun ensimmäisiä dieseleitä

Panssariajoneuvojen ohella Sisulla oli käsissään muitakin uudenlaisia kokeiluja. Yksi niistä liittyi siihen, että vuonna 1937 myös Sisulla siirryttiin hiljalleen dieselmoottorien aikakauteen. Omaa Sisun valmistamaa moottoria ei tietenkään vielä päästy käyttämään, mutta moottori lainattiin amerikkalaiselta Hercules-yhtiöltä.

Ensimmäisen diesel-Sisun titteli ei valitettavasti ehtinyt ihan panssariautolle, vaan se meni samana vuonna linjastolta ulos rullanneelle linja-autorakenteiselle Sisu SHD5:lle. Voidaan kuitenkin sanoa, että panssariauto edusti Sisun ensimmäisiä dieselmoottorisia autoja ja oli täten aikaansa edellä – dieselmoottoreiden edut oltiin nimittäin jo tunnistettu, vaikkakin niiden yleistyminen oli ollut hidasta.

Panssariauto perustui Sisun SH-sarjaan, joka näki päivänvalon vuonna 1935. Kuvassa Sisu SH-3R

Sisun panssariauto perustui tekniikaltaan ja ratkaisuiltaan SH-sarjan kuorma-autoihin. Rungon valmistuksesta vastasi kuitenkin Crichton-Vulkan Oy, joka oli turkulainen telakkateollisuusyhtiö. Moottorina oli 75-hevosvoimainen Hercules-diesel, joka kykeni liikuttamaan raskasta, noin 3000 kilogramman ajoneuvoa kohtuullisesti.

Ajoneuvon raskas massa johtui tietenkin auton panssaroinnista. Kuorma-auton rungon päälle rakennettiin kori, joka oli lähes kauttaaltaan 8-11 millimetrin panssarilevyä. Auton renkaat olivat puhkeamatonta umpikumia. Pituutta autolla oli 5,40 metriä ja leveyttä 2,02 metriä. Isokokoinen ajoneuvo kiiti parhaimmillaan tiellä jopa 40 kilometrin huippunopeutta.

Ajoneuvo oli suunniteltu kolmelle henkilölle. Siihen kuului myös kolme konekivääriä, jotka olivat kaikki kotimaisia Valtion Kivääritehtaan (VKT) valmistamia. Panssariajoneuvon aseistus pohjautui 13,2 mm panssarintorjuntakonekivääri L-35/36:n ja 7,62 mm L-33/36-konekiväärin varaan. Sivujuonena kerrottakoon, että VKT:n Tourulan tehtaalla alettiin valmistamaan sotien jälkeen Valmet-traktoreita.

Lue myös: Tästä syystä Valmetin traktoritehdas joutui muuttamaan Tourulasta Suolahteen

Sisätiloiltaan Sisun panssariauto on hyvin alkeellinen.

Liikkuvan poliisikomennuskunnan käyttöön

Sisäasiainministeriön tilaama panssariauto valmistui vuonna 1937 ja se päätyi tuolloin vielä melko tuoreen poliisiosaston, Liikkuvan poliisikomennuskunnan (LPK) käyttöön. Liikkuva poliisikomennuskunta oli Suomen hallituksen 15.9.1930 Helsingin poliisilaitoksen yhteyteen perustama erityinen ja ylimääräinen poliisiosasto.

LPK:n perustamisen tarkoituksena oli luoda uusi puolueettomaksi katsottu poliisiosasto, joka hillitsisi yleistyneitä levottomuuksia ja poliittista terroria. LPK:n tunnettuja tehtäviä 1930-luvun aikana oli mm. oikeistoradikaalien hillitseminen mm. Mäntsälän kapinan yhteydessä. Myös vuosien 1932-34 kieltolain valvominen oli jäänyt LPK:n eli ”pirtupoliisin” harteille.

Tarve panssariajoneuvolle selvästikin oli olemassa poliisin puolella. Kaikesta huolimatta Sisun valmistama panssariauto jäi ainokaiseksi prototyypiksi, eikä lisämalleja nähty. Armeijan hankkimat panssariautot olivat nekin ulkomaista perää.

Liikkuvan poliisikomennuskunnan panssariauto oli kuitenkin aikansa nähtävyys, joka ilmenee ihan jo siitäkin, että autosta löytyy varsin paljon aikalaiskuvia. Se on selvästikin kiinnostanut yleisöä runsain mitoin ja todennäköisesti pelkkä tieto panssariauton olemassaolosta on saanut aikaan jo jonkinlaista järjestystä.

Tuore panssariauto kiinnosti mediaa. Kuva otettu 5.5.1938, jolloin poliisi esitteli uutta ajoneuvoaan toimittajille.

Eläkkeelle armeijan palvelukseen

Ura poliisin palveluksessa oli mitaltaan asiallinen, sillä Liikkuva poliisikomennuskunta ja sitä sodan jälkeen seurannut Liikkuva poliisi käytti autoa aina vuoteen 1951 asti. Poliisivoimissa auto sai siis työskennellä 14 vuoden ajan, jolloin se oli kypsä eläkkeelle poliisityöstä.

Varsinaiselle eläkkeelle auto ei kuitenkaan päässyt, vaan seuraava työt jatkuivat Puolustuslaitoksen alaisuudessa. Siirtopäätöksen taustalla on todennäköisesti vallinnut maamme heikot sotienjälkeiset resurssit, jossa kaikenlainen valtion rauta kyettiin hyödyntämään aina täysimääräisesti, mikä tarkoitti usein loppuun ajamista.

Näin kävi myös paljon kohutulle poliisin entiselle panssariautolle. Puolustuslaitoksen alla toiminut Teknillinen Varikko muutti sen nosturiautoksi. Varsinaisesta panssariautosta ei jäänyt juuri mitään operaatiossa jäljelle, sillä varikolla panssarikori poistettiin ja tilalle tuli kuorma-auton nokka, hytti, lokasuojat ja nosturi.

Nosturiautona auto ehti palvella vuoteen 1962 asti, jolloin se täytti tehtävänsä täysin palvelleena. Loppuun ajetusta autosta katkesi nimittäin työn touhussa runko ja autosta tuli hetkessä romurautaa. Jäljellä ollut auto romutettiin tämän jälkeen ja näin panssariauto oli tullut tiensä päähän 25 vuoden aikana.

Nykyään panssariauto, tarkemmin sanottuna panssarikori on esillä Panssarimuseossa Parolassa.

Panssarikori nousee tuhkista

Seuraavaksi panssariauton tarinassa on hiljaista 35 vuoden ajan, kunnes 1990-luvun lopulla Teknillisen Varikon irrottama panssarikori päätyy Oy Sisu-Auto Ab:n haltuun. Syystä tai toisesta varikolla irrotettua panssarikoria ei ole päätetty romuttaa ja se on säilynyt jonkinlaisessa kunnossa.

Sisu-Auto päättää kunnostaa jäljellejääneen panssarikorin ja se valmistuu vuonna 1997. Kunnostuksen myötä panssariauto – tai tarkemmin sanottuna panssarikori on herännyt taas eloon.

Markku Mäkipirtin kirjassa Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1919-1959 tiedetään kertoa, että entistetyn panssariauton renkaat ovat peräisin 152 H37 -haupitsista. Mäkipirtin mukaan alkuperäisen auton renkaat ovat olleet kapeammat ja takana on ollut tuplapyörät.  

Tätä nykyä Sisun panssariautosta peruja oleva panssarikori kuuluu Sotamuseon kokoelmiin, mutta on esillä Panssarimuseon perusnäyttelyssä. Sisun panssariauto saattaa myös liikkua satunnaisesti muilla museoilla. Viimeksi panssariauto vieraili Poliisimuseossa kesällä 2025.

Historia toistaa joskus itseään. Panssaroitu Sisu poliisin käytössä, joskin osana Puolustusvoimilta saatua virka-apua. Kuva otettu Kauhajoen kouluampumistragedian aikana.

Lue myös: Panssari-Sisu – näin Pasista tuli suomalaisten sotilasajoneuvojen klassikko

Lähteet: Markku Mäkipirtin kirja “Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1919-1959”, Panssarimuseo, Poliisimuseo