Tiesitkö että Pohjois-Korea teki tökerön kopion Mercedes-Benz W201:stä?

Pohjois-Korean autoteollisuudesta tiedetään vähän, mutta väitetysti sinne mahtuu yksi kopio Mercedes-Benz -mallista.

Pohjois-Korea on mystinen kommunistidiktatuuri. Maa on poikkeuksellisen eristäytynyt muusta maailmasta, mikä antaa mahtavat lähtökohdat villien tarinoiden syntymiselle. Virallista tietoa ei ole usein saatavilla ja joskus länteen ropisee pieniä tiedonmurusia, joista voi ilmetä erikoisiakin asioita.

Koeajolle.com on aiemmin kertonut Pohjois-Korean ja Volvon epäonnisista autokaupoista, jossa kommunistidiktatuuri käytännössä kusetti Ruotsin valtiolta tuhat Volvo 144 -mallia. Kyseinen Volvo-tarina on helppo uskoa todeksi, sillä ruotsalaiset jäivät siinä todistetusti nuolemaan näppejään.

Pohjois-Koreasta löytyy myös toinen erikoinen ja osaltaan vahvasti huijaamiseen liittyvä tarina, jossa tällä kertaa päätähtenä on Mercedes-Benz. Toisin kuin edellä mainittu Volvo-kauppa, tälle tarinalle ei ole saatu täyttä vahvistusta – mikä tekeekin siitä tarinana entistäkin mystisemmän.

Tässä Pohjois-Koreaan liittyvässä tarinassa keskiössä on kuvan Mercedes-Benz 190 eli W201. Kuvan yksilö on kuitenkin kuvattu Chilessä.

Keskiössä Mercedes-Benz 190 eli W201

Pohjois-Korean Mersu-tarina liittyy vahvasti 1980-lukuun silloin varsin tuoreeseen Mercedes-Benz 190 -malliin, joka tunnetaan usein myös mallinimellä W201. Myös Koeajolle.com on koeajanut Mercedes-Benz 190 E 1.8 (W201):n.

Mercedes-Benz 190 oli saksalaisvalmistajalle onnistunut malli. Se kehitettiin ”tyhjästä” täysin uutena automallina, joka nostaa onnistumisen arvostusta. Tiivistetysti Mercedes-Benz tahtoi luoda laadukkaan pienemmän segmentin auton, tavoitellakseen uudenlaista ostajakuntaa. Projektin voidaan sanoa onnistuneen, sillä nykyinen C-sarja on periaatteessa W201:n seuraajia.

W201 edusti saksalaista insinööritaitoa, viimeisteltyä laatumielikuvaa ja hillittyä arvokkuutta, joka teki vaikutuksen niin lännessä kuin idässäkin. Yllättävää tai ei, auton vaikutus ulottui myös yhteen maailman suljetuimmista valtioista, Pohjois-Koreaan, jossa se pääsi toimimaan esikuvana erikoiselle ja lähes myyttiselle kopiointiprojektille.

Pohjois-Korea otti 1970-luvulla Ruotsista “juoksu-Volvoja”. Näitä autoja näkee yhä Pohjois-Korean katukuvassa.

Kun omaa ei ole, silloin joutuu kopioimaan

Pohjois-Korean tapaisen sulkeutuneen diktatuurin on hyvin vaikea kilpailla vapaiden maiden kanssa. Pohjois-Korea on hyvin köyhä maa eikä se kykene kilpailemaan teknisesti oikein kenenkään maan kanssa. Vaikeasta tilanteesta huolimatta Pohjois-Korea haluaa tietenkin näyttää niin omille kansalaisilleen, kuin meille länsimaille, että maassa kaikki asiat ovat erinomaisesti.

Ehkä juuri tästä syystä Pohjois-Korean johto pyrki 1980-luvulla osoittamaan, että maa kykeni kehittämään omaa teollisuuttaan länsimaiden tasolla. Autoteollisuus nähtiin tässä mielessä symbolisesti tärkeänä: henkilöauto ei ollut vain kulkuväline, vaan osoitus teknisestä osaamisesta, moderniudesta ja valtiollisesta kyvykkyydestä.

Mercedes-Benz 190 valikoitui Pohjois-Korean autoesikuvaksi kenties juuri siitä syystä, että auto oli moderni, sopivan kokoinen ja kansainvälisesti tunnettu, olematta kuitenkaan vielä aivan luksusluokan huippua. Todennäköisesti Pohjois-Korea osti lännestä muutamia aitoja Mercedes-Benz W201-malleja perehtyäkseen niiden laatuun.

Pohjois-Korean suurimpana autotehtaana pitkään tunnettu Sungri Motor Plant on yksi tämän tarinan roistoista. Huhujen mukaan sen autot perustuvat täysin muilta autovalmistajilta kopioituihin malleihin. Länsimaisten autojen lisäksi se on tehnyt omia variaatioitaan neuvostoliittolaisesta GAZ-69-maastoautosta.

W201 oli menestyksekäs ja tuore automalli, joka kenties houkutti Pohjois-Korean kopioimaan auton.

Kopioinnissa keskityttiin ulkoasuun

Sungri Motor Plantin ”brändiin” (jos sitä nyt voi edes sillä nimellä kutsua) liittyy olennaisesti se, että autojen mallinimet ovat mahtipontisia ja liittyvät jollain tavalla Pohjois-Korealle tärkeisiin asioihin. Myös Mercedes-Benz 190:n kopiomalli tunnettiin nimillä Kaengsaeng 88 ja Pyongyang 4.10.

Mercedes-Benz 190 oli kopio etunenässä sen ulkoasusta. Kopiomallien ulkomuoto muistutti selvästikin esikuvaansa niin mittasuhteilta, muodoilta ja jopa pieniltäkin yksityiskohdilta – olihan auton ajovalo, maski ja jopa auton keulalla seisova merkkikoriste kuin suoraan Mercedes-Benzin brändiltä.

Tähän ulkoasuun yhtäläisyydet sitten oikeastaan loppuvatkin. Teknisesti kyse ei ollut missään nimessä varsinaisesta Mercedes-kopiosta, sillä osat tai tuotantomenetelmät eivät olleet vastanneet lähimainkaan alkuperäistä. Todennäköisesti kokonaisuus on ollut enemmän käsityötä kuin teollista sarjatuotantoa.

Pohjois-Korealla ei ollut käytössään Mercedes-Benzin valmistamia osia, moottoreita, vaihteistoja tai oikeastaan mitään. Toisaalta vaikka olisikin ollut, niin ongelmat olisivat alkaneet viimeistään varaosavaiheessa. Tästä syystä autot rakennettiin sen mukaan mitä oli saatavilla. Voimanlähteinä käytettiin todennäköisesti neuvostoliittolaista alkuperää olevia moottoreita.

Jo kaukaa otetuista aavistuksen suttuisistakin valokuvista on nähtävissä se, että työnjälki ja laatuvaikutelma ovat jääneet kauas saksalaisesta esikuvasta. Se on myös päivänvarmaa, että autojen ajettavuus tai kestävyys tulevat olemaan kaukana siitä, mitä alkuperäisessä W201:ssä Mercedes-Benz oli hionut.

Tämä Mercedes-Benz W201 on kuvattu Mercedes-Benzin museossa.

Paljonko kopioautoja tehtiin?

On myös epäselvää, kuinka monta tällaista autoa todellisuudessa valmistettiin. Useimmat lähteet viittaavat siihen, että kyse oli vain muutamista yksittäiskappaleista tai pienestä prototyyppisarjasta. Sarjatuotantoon autot tuskin koskaan päätyivät.

Näistä autoista on olemassa yksittäisiä kuvia, joita Pohjois-Koreassa matkustaneet länkkärit ovat onnistuneet nappaamaan. Koeajolle.com ei julkaise näitä kuvia tekijänoikeussyistä, mutta ne löytyvät helposti googlettelemalla. Kuvat ovat 1980-luvun lopulta ja 1990-luvun alusta. Sen jälkeen näitä autoja ei ole nähty tai kuultu.

Toisin kuin muiden Sungri Motor Plantin autojen kanssa, kopio-Mersuja ei koskaan tarjottu tavallisille kansalaisille, vaan ne oli tarkoitettu lähinnä valtion näyttelyihin. Tässä mielessä projekti oli selvästikin enemmän propagandaa kuin todellinen yritys luoda kansallinen henkilöautomalli.

Länsimaisia autoja voi nähdä Pohjois-Koreassa, mutta ne ovat harvinaisia ja yleensä vanhempaa mallistoa.

Hämmentävä tarina

Symbolisesti Pohjois-Korean Mercedes-Benz on hyvinkin kiehtova tapaus. Tarina alleviivaa hienosti sitä miten vahva vaikutus länsimaisella muotoilulla ja brändeillä on ollut myös niiden maiden sisällä, jotka virallisesti vastustivat kaikkea länsimaista.

Samalla se paljastaa suljetun järjestelmän ristiriidan: halun näyttää teknologisesti kehittyneeltä ilman resursseja, avoimuutta tai teollista perustaa, joita tällainen kehitys todellisuudessa vaatii.

Nykyään Kaengsaeng 88 ja Pyongyang 4.10 elävät lähinnä valokuvissa, harrastajien artikkeleissa ja autohistorian kuriositeetteina. On myös hyvin epätodennäköistä, että tälle tarinalle tulisi joskus jonkinlainen virallinen ruumiinavaus, joten todennäköisesti mystisyys aiheen ympärillä jatkuu vielä tulevatkin vuosikymmenet.

Lue myös: Tässä entisessä kommunistimaassa lähes joka kolmas auto on Mercedes-Benz