Tiedätkö mistä Valtran nimi tulee? Vinkki: vastaus ei ole ”Valtion traktori”

Sitkeästi elävän harhaluulon mukaan Valtran nimi muodostuisi sanoista valtion traktori, mutta sillä ei ole mitään totuuspohjaa.

Kotimainen traktori on syntynyt Keski-Suomen Suolahdessa jo 1960-luvun lopulta saakka. Kuten aiemmassa brändiaiheisessa artikkelissa kerroimme, Valmet-traktorin matka Valtra-traktoriksi on ollut pitkä ja kirjaimellisesti värikäs: Valmetista Valtraksi – traktoribrändi on luotu monesti uudelleen, ja aina jostain syystä.

Vuodesta 2001 alkaen traktorimerkki on tunnettu nimellä Valtra, ja kaikki nimikytkökset Valmetiin on haluttu siivota tarkasti pois traktorin nykybrändistä. Mutta miksi ihmeessä traktorille piti keksiä uusi nimi ja mistä kummasta Valtra-nimi löydettiin? Näistä asioista kerromme teille tässä artikkelissa.

Kuvassa on uuden kuudennen sukupolven Valtran S-sarjan konepeitto.

Valmet – aito vanhan liiton monialayhtiö

Valmet-nimen historia on selkeä ja helposti ymmärrettävä. Suomi lukeutui toisen maailmansodan häviäjiin, minkä seurauksena pienelle maallemme koitui sotakorvausten maksaminen. Samaan aikaan sodan päättyminen pakotti kotimaisen sotateollisuuden siirtymään rauhan ajan tuotteiden valmistamiseen – useimmiten vieläpä hyvin nopealla aikataululla.

Ei siis ihme, että teollisuustoiminta pohjautui haastavista olosuhteista johtuen pitkälti valtion varaan. Valtion asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat, joista käytettiin lyhenteitä VMT ja ValMet. Vuonna 1950 Valtion Metallitehtaista tehtiin osakeyhtiö ja siinä yhteydessä nimi muovautui virallisestikin ilman lyhenteitä muotoon Valmet Oy.

Valmet oli sotien jälkeisenä vuosikymmeninä aito monialayhtiö. Yhtiön tehtailla valmistettiin hammaslääkärituoleja, trukkeja, paperikoneita, metsäkoneita ja erilaisia moottoreita – unohtamatta tietenkään traktoreita.

Paperikoneiden historia

Valmet aloitti vuonna 1953 paperikoneiden valmistuksen Jyväskylän Rautpohjan tehtaalla. Tehdas oli sama, jossa ensimmäiset Valmet-traktorit kokoonpantiin vuosina 1950-51, ennen tuotannon siirtymistä naapuriin Jyväskylän Tourulaan. Käytännössä siis Valmet teki ensin traktoreita ja sitten vasta paperikoneita.

Ensimmäisen paperikoneen Valmet toimitti asiakkaalleen vuonna 1953. Kansainvälinen läpilyönti tapahtui viimeistään 1960-luvun puolivälissä, jolloin Valmet toimitti useita paperikoneita maailman johtaviin paperiteollisuusmaihin. Tämä nosti Valmetin mukaan kansainvälisesti merkittävien paperikonevalmistajien joukkoon.

Kaikki meni varsin hyvin aina 1990-luvulle asti, jolloin valtio päättyi järjestelemään omistuksiaan. Taustalla oli hyvin monipuolinen, mutta samalla sekava organisaatio, joka kilpaili monesti konsernin sisällä samoista asiakkaista. Tästä saimmekin jo taannoin hyvän esimerkin, kun muistelimme Valmet-metsäkoneiden historiaa: Erikoinen sisällissota: Valmet taisteli talon sisällä metsäkoneiden herruudesta.

Valmet-nimellä myydään yhä tänäkin päivänä paperikoneita. Kuva on Jyväskylän Rautpohjasta. Samalla paikalla valmistettiin ensimmäiset Valmet-traktorit.

Paperikoneet vastaan traktorit

Valmet-yhtiötä lähdettiin pilkkomaan ja järjestelemään erilaisiin pienempiin yhtiöihin. Yksi esimerkki järjestelystä oli se, kun kaikki Valmetin ”kumipyörälaitteet” haluttiin samaan yhtiöön.

Uusi koti kumipyöräosastolle löytyi kuorma-autovalmistaja Sisun hoivista, joka oli niin ikään kokonaan valtion omistama yritys. Valmet-traktorit ja metsäkoneet siirtyivät järjestelyssä Sisu Autoon 1.5.1994.

Tästä seurasikin mielenkiintoinen nimitaistelu. Pitäisikö Sisu Auton alla olevat tuotteet myydä kaikki Sisu-merkkisinä? Etenkin traktoripuolella tätä ajatusta vastustettiin ankarasti, sillä maatalousyhteiskuntana pitkään toimineessa Suomessa monella tavallisellakin suomalaisella oli ehtinyt muodostua pitkä tunneside nimenomaan Valmet-traktoriin.

Toisaalta nimipainetta tuli myös talon ulkopuolelta. Valmet-tuotenimi haluttiin isomman oikeudella omia vain ja ainoastaan paperikoneteollisuudelle, joten kaikki muut saivat väistää – myös traktorit. Tätä ei ehkä kansan suussa nielty yhtä helposti kuin teollisuusyritysten johdossa, sillä käytännönläheiset Valmet-traktorit olivat monille tuttuja, kun taas Valmet-paperikoneet eivät.

Valtra Farmet M2 oli Valmetin traktoritehtaan kehittelemä Valmet-traktoriin perustuva metsäkone.

Valtra-nimi kaivetaan esiin naftaliinista

Traktoripuolella ei ollut hirveästi sanavaltaa, joten traktorin nimi piti muuttaa. Sisu-nimeä ei haluttu traktoriin, joten vaihtoehdoksi jäi keksiä jotain sellaista, mikä olisi mahdollisimman lähellä Valmetia, olematta kuitenkaan Valmet.

Uusi nimi traktoreille löytyikin lähempää kuin arvattiinkaan. Valmet Oy oli ehtinyt jo vuonna 1963 rekisteröidä tavaramerkin nimeltä Valtra. Nimeä Valtra oli nähty myös traktorien puolella, sillä lisälaitteita ja järeään käyttöön suunniteltuihin erikoismalleihin oli monesti lisätty Valtra-nimi jo 1970-luvulta asti.

Valtra-nimi osoittautui onnistuneeksi valinnaksi. Uuden brändinimen sisäänajoa tehtiin toukokuusta 1997 alkuvuoteen 2001 asti sillä, että traktorimerkin väliaikaiseksi nimeksi tuli Valtra Valmet – ennen kuin 50-vuotisjuhlavuoden 2001 alkaessa nimi typistyi muotoon Valtra. Siirto tapahtui hieman ennen aikojaan, sillä traktoreissa oikeudet Valmet-nimeen päättyivät 30.4.2001.

Brändinimi Valtra Valmet (1997-2000) oli yksi keino ajaa kuin varkain Valtra-nimeä sisään niin asiakkaiden, kuin myös oman väen suuhun.

Mistä tulee nimi Valtra?

Monesti luullaan virheellisesti, että Valtra-nimi muodostuu sanoista Valtion traktorit. Virhe juontunee siitä, että nimi muodostuisi Valmet-nimen tavoin samalla logiikalla – olihan Valmet siis muodostunut sanoista Valtion metallitehtaat.

Totuus on kuitenkin se, että Valtran nimessä ei viitata millään tavalla valtioon eikä traktoreihin – eihän Suomen valtiokaan ole ollut enää Valtra-aikakaudella traktorimerkin omistaja, vaan omistajuus on siirtynyt Sisu Auton kautta Partekille ja sieltä hissivalmistaja Koneelle, ennen myyntiä nykyiselle omistajalle maatalouskonejätti AGCO:lle vuonna 2004.

Nimi Valtra muodostuu sanoista Valmet Trading. Alun perin Valtran oli tarkoitus olla Valmet Oy:n tytäryhtiö, jota käytettäisiin tarvittaessa apuyhtiönä. Valtra-nimen isänä voidaan pitää Valtion lentokonetehtaalta Valmetin kaupalliseksi johtajaksi edennyttä kauppaneuvos Henrik Solinia.

Valtran nimi ja logo ovat säilyneet lähes koskemattomana vuodesta 2001 alkaen.

Lähteet: Hannu Niskasen kirja “Valtra 50 vuotta” ja Wikipedia