Tiedätkö miksi ”muumikeula-Passatissa” ei ole ollenkaan etusäleikköä?

Volkswagen Passat B3 tunnetaan lempinimellä muumikeula-Passat. Erikoisen keularatkaisun takana on erilaisia käytännön syitä.

Kun Volkswagen esitteli Passat B3:n vuonna 1988, moni hieraisi silmiään. Auton keulasta puuttui jotakin olennaista: missään ei ollut perinteistä etusäleikköä, jollainen auton keulalla oli totuttu tavallisesti näkemään. Tasapintaiselle keularatkaisulle keksittiin Suomessa lempinimi ”muumikeula”.

Kuten tavallista, Volkswagen poikkeava ratkaisu oli seurausta monestakin asiasta. Siihen liittyivät niin käytännölliset, mutta myös aikakaudelle ominaiset ja perinteitä korostavat seikat.

Lue myös: Volkswagen Golf Country – oliko tässä katumaasturien edelläkävijä?

Volkswagen Passat B3:n valkoinen väri korostaa mukavasti lempinimeä “muumikeula-Passat”. Auton keula on aivan kuin Muumipeikon kuono.

Suunnittelua aerodynamiikka edellä

Puretaan syitä sieltä merkittävimmästä päästä. Volkswagen haki tällä muumikeularatkaisulla itselleen aerodynaamista etumatkaa. Tasapintainen keula ohjaisi ilmaa aerodynaamisemmin, joka tuo autolle merkittäviä etuja.

Volkswagen Passat B3 julkaistiin vuonna 1988. Ennen julkaisua sen eteen oli tehty jo vuosia töitä. Autoalalle 1970-luvun alun öljykriisi oli hyvinkin merkittävä virstanpylväs, koska se oli pakottanut autovalmistajat miettimään polttoainetaloudellisuuksia. Lisäksi 1980-luvulla painetta alkoi tulemaan myös muista ympäristönsuojeluseikoista.

Aerodynaamisuudella pyrittiin hillitsemään polttoaineenkulutusta, melutasoa ja päästöjä, jotka nousivatkin keskeisiksi kehityskohteiksi Passatin suunnittelussa. B3-Passatin kohdalla auto suunniteltiin mahdollisimman virtaviivaiseksi, ja umpinainen keula auttoi alentamaan ilmanvastuskerrointa merkittävästi.

Ratkaisu oli toimiva myös auton aerodynaamisuutta mittaavan ilmanvastuskertoimen mukaan. Volkswagen Passat B3:n ilmanvastuskerroin oli 0,29, joka oli tuohon aikaan erittäin hyvä tulos mille tahansa autolle, saati sitten arkiselle perheautolle.

Lue myös: Käyttökokemuksia: Opel Astra K on ilmanvastuskertoimen aatelia

B3-Passat oli täysiverinen perheauto. Siitä osoituksena myös Vartiant-farmarimalli.

Vertailun vuoksi Renaultin lippulaivamalli Renault 25 julkaistiin vuonna 1983 ja se kantoi ilmanvastuskertoimella 0,28 maailman aerodynaamisimman sarjatuotantoauton titteliä. Vuotta Passatia myöhemmin julkaistu ja ”aikansa aerodynaamisin” Opel Calibra paransi tätä tulosta hieman, päästen lukemaan 0,26.

Etusäleikön poistaminen teki siis auton keulasta sileämmän ja täten vähensi ilman pyörteilyä auton etuosassa. Tämä paransi sekä taloudellisuutta että ajomukavuutta erityisesti suurten nopeuksien maantieajossa.

Opel Calibra oli 1980- ja 90-luvun taitteen aerodynamiikan terävintä kärkeä. Coupélta moinen onnistuukin helposti.

Uusi poikittaismoottori ja uudet jäähdytysratkaisut

Toinen syy muumikeulalle löytyy teknisten ratkaisujen puolelta. Volkswagen Passat B3 oli ensimmäinen Passat-sukupolvi, jossa moottori oli asennettu poikittain. Poikittain asetettu moottori mahdollisti tehokkaamman tilankäytön, mutta vaati samalla myös uudenlaisia jäähdytysratkaisuja.

Vaikka Passatista näyttää puuttuvan kokonaan etusäleikkö, tämä ei ole koko totuus. Autoa tutkaillessa katseet kannattaa kohdistaa keulan alaosaan, sillä jäähdyttimen ilmansaanti järjestettiin keulan alaosan ja puskurin huomaamattomien ilmanottoaukkojen kautta. Ne pystyy näkemään, jos auton etuosaa katsoo tarkasti, mutta nopealla vilkaisulla niitä ei välttämättä huomaa.

Toisin sanoen Passatin tekniikka oli onnistuttu mitoittamaan niin, ettei erillistä suurta etusäleikköä enää tarvittu. Ilmavirta ohjattiin suoraan sinne, missä sitä tarvittiin, eikä enempää – tämäkin tuki edellä mainittuja aerodynaamisia tavoitteita.

Lue myös: Poikkeuksellisen värikäs Volkswagen Harlekin-erikoismalli jakoi mielipiteet

Volkswagen Passateissa on usein mustat puskurit, joten puskurin alaosan ilmanottoaukko jää ketterästi piiloon. Tässä yksilössä on kuitenkin valkoiseksi maalatut puskurit, joten muodotkin paljastuvat paremmin.

Muotoilua menneisyydestä ja tulevaisuudesta

Uuden Volkswagen Passat B3:n muotoilu oli selkeä irtiotto kahdesta aikaisemmasta Passat-sukupolvesta, jotka olivat ajalle tyypillisesti muotoiltu melko laatikkomaiseksi. Ehkä tämä historia toi Volkswagenille houkutuksia leikitellä uuden ja modernin Passat-sukupolven kanssa futuristisemmilla muodoilla, luoden autolle helposti tunnistettavan identiteetin.

Toisaalta Volkswagen ei keksinyt Passatilla pyörää uudelleen. Autoalalla vastaavia muumikeularatkaisuja oli ehditty nähdä jo muutamaan otteeseen. Vuonna 1983 debytoitu Renault 25 mainittiinkin jo, mutta myös samoihin aikoihin Ford Sierrasta oli nähty muumimaisia versioita – joskin rinnalla oli myös perinteisemmällä keulalla varustettuja malleja.

Myös muilla autovalmistajilla oli omia muumikeulamalleja, jopa ennen Volkswagenia. Kuvassa Ford Sierra, jonka muumikeula löytyy rivin oikeasta laidasta.

Edellä on puhuttu paljon modernisuudesta ja futuristisuudesta, mutta halutessaan muumikeula-Passat voidaan nähdä myös entisaikojen Volkswagenien kunnianosoitukseksi. Jäähdyttimen etusäleikön puuttuminen ja pohjahengityksen hyödyntäminen saivat auton keulan muotoilun muistuttamaan vanhempia, takamoottorisia Volkkareita kuten Volkswagen 411.

Joka tapauksessa Volkswagen halusi osoittaa, että se pystyy uudistumaan ja haastamaan perinteiset käsitykset siitä, miltä perheauton “kuuluu” näyttää. Etusäleikön puuttuminen oli rohkea, mutta harkittu osa tätä strategiaa.

Vuonna 1993 Volkswagen Passat päivittyi ja uuden B4-“sukupolven” myötä muumikeula vaihtui tutumpaan etusäleikkömalliin.

Muumikeulasta takaisin perinteisempään ilmeeseen

Muumikeulaan liittyvää ilottelua ei kestänyt Volkswagenilla kuin vuoteen 1993 asti. Tuolloin Volkswagen Passatin oli aika uudistua ja tässä uudistuksessa menetettiin muumikeula, sillä auton ulkonäkö otti askelia perinteisempään suuntaan.

Ylipäätään seuraava sukupolvi, Volkswagen Passat B4 on hauska tapaus. Volkswagen markkinoi sitä uutena sukupolvena, vaikka todellisuudessa B4 perustuu vahvasti B3:n teknisiin ratkaisuihin, jolloin kyseessä on todellisuudessa pikemminkin facelift. Niin tai näin, Volkswagen halusi markkinoida päivitetyn Passatin kokonaan uutena sukupolvena.  

Joka tapauksessa tämän päivityksen yhteydessä perinteinen etusäleikkö teki jälleen paluun – joskin melko hillityssä muodossa. Osasyynä tähän olivat muuttuvat muotoilutrendit, joissa muumikeula oli jäänyt 1980-luvulle. Toisaalta Volkswagenilla oli tarve yhtenäistää sen brändi-identiteettiä, joten Passat haluttiin ulkoisesti muistuttamaan malliston muita autoja, kuten Golfia ja Poloa.

Nykyään muumikeulaa tapaa sähköautojen yhteydestä. Kuvassa Tesla Model Y.

Muumikeula palaa sähköautoihin

Volkswagen Passat B3 jäi historiaan mallina, joka uskalsi rikkoa kaavoja. Sen etusäleiköstä vapaa keula on yhä tänä päivänä yksi 1980–1990-lukujen vaihteen tunnistettavimmista autodesign-ratkaisuista.

Volkswagen Passat B3:n etusäleikön puuttuminen ei ollut virhe eikä säästötoimi, vaan harkittu kokonaisuus. Aerodynamiikka, uusi moottoritekniikka ja rohkea muotoilu yhdistyivät autoksi, joka näytti ja tuntui erilaiselta kuin kilpailijansa. Näistä syistä muumikeula-Passat muistetaan yhä tänäkin päivänä vielä vuosikymmeniä myöhemmin.

Mielenkiintoista muumikeulassa on myös se, että sama ratkaisu palasi takaisin muotiin 2000-luvun puolella sähköautojen yleistyessä. Sähköautojen ei tarvitse miettiä moottorin ilmanottoa, mutta aerodynamiikka on sitäkin tärkeämpää, koska oikeanlaisella muotoilulla saadaan kasvatettua auton toimintamatkaa ilman kalliita akkukomponentteja.

Tästä syystä muumikeula on nykyäänkin vahvasti läsnä sähköautomaailmasta. Esimerkkeinä muumikeulaisista sähköautoista voidaan nostaa Tesla Model Y ja Model 3, mutta myös Hyundai Kona Electric ja Ford Explorer ovat hyödyntäneet onnistuneesti tätä muotoilumahdollisuutta.

Lue myös: Volkswagen Typ 82 – Kübelwagen oli Kuplan sotaisampi velipuoli

Myös Tesla Model 3 luottaa muumikeulan mukanaan tuomiin etuihin.