Opelin historiaan mahtuu monia arvostettuja avoautoja, mutta viime vuosina avoautovaihtoehtojen osalta on ollut hyvin hiljaista.
Avoautot ovat pieni, mutta sitäkin näyttävämpi osa autovalmistajien mallistoja. Suomessa avoautot eivät ole tunnetusti olleet kaikista käytännöllisimpiä valintoja johtuen maamme varsin pitkistä ja kylmistä talvista, mutta siitäkin huolimatta avoautoja liikkuu Suomessa jonkin verran.
Monilla autovalmistajilla avoautot suunnitellaan alemman keskiluokan malleihin pohjautuvaksi. Näin on tehnyt myös saksalaislähtöinen Opel, jonka avoautot ovat perustuneet useimmiten Astraan tai Kadettiin.
Tässä artikkelissa perehdymmekin nyt Opelin avoautomallien historiaan. Tätä artikkelia kirjoittaessa näyttää nimittäin uhkaavasti siltä, että avoautot ovat Opelin osalta nyt mennyttä maailmaa, eikä uusia malleja ole hetkeen tulossa markkinalle.
E-Kadett vie Opelin avoautoaikakauteen
Opel Astra on ilahduttanut autoilijoita läsnäolollaan jo reilun 30 vuoden ajan, sillä ensimmäiset Astrat nähtiin jo vuonna 1991. Mallin historia on kuitenkin vielä sitäkin pidempi, sillä aiemmin alemman keskiluokan Opelit kulkivat nimellä Kadett.
Opel Kadett oli varsin pitkäikäinen malli Opelin mallistossa, sillä ensimmäiset Kadettit nähtiin jo vuonna 1936. Sen sijaan avoautomalli oli kypsä syntyväksi vasta 50 vuotta myöhemmin, eli vuonna 1987. Opel teki paluun avoautojen maailmaan Opel Kadett E-sukupolvella, joka oli lanseerattu kolme vuotta aiemmin.
Opel Kadett E:n suunnittelusta ja tuotannosta vastasi italialainen Bertone, ja autot valmistettiin Italian Torinossa. Avoauton katto oli kangasta ja konepellin alle oli tarjolla useita erilaisia moottorivaihtoehtoja, joista kaikista paras oli kovakattoisenakin hurjaa mainetta niittänyt GSi. Tosin vuodesta 1991 alkaen GSi:n ulkoisia yksityiskohtia lisättiin myös pienempien moottorivaihtoehtojen yhteyteen.
Astrat tulevat – mutta Kadett jää vielä hetkeksi
Kiitos Bertonen ja GSi:n, E-mallin Kadett Cabriolet teki kauppansa erinomaisesti. Halvahkoille avoautoille riitti kysyntää 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa, joten Kadettin avoautosta tuli Opelille melko hyvä malli – ainakin avoautojen mittapuulla mitattuna.
Lopulta avo-Kadettista tulikin lopulta odotettua pidempiaikaisempi osa Opelin mallistoa. Vaikka Kadettit jäivät historiaan vuonna 1991, kun uusi täysin uusi Opel Astra tuli markkinoille, avomallinen Astra koki erilaisia tuotanto-ongelmia.
Ongelmat paisuivat sen verran suuriksi, että avo-Kadettin valmistusta päätettiin jatkaa, vaikka muuten Kadett-mallisto vaihtuikin lennosta Astraan. Tämän erikoisen välivaiheen aikana Opelin avoauton myyntinimi oli Opel Cabrio, vaikkakin virallisissa yhteyksissä Kadett-nimi pääsikin vielä kummittelemaan.
Maailma oli valmis avomalliselle F-Astralle vasta vuonna 1994. Konsepti oli sinänsä tuttu, sillä myös uuden avo-Astran suunnittelusta vastasi edellisen sukupolven tapaan Bertone. Toisin kuin E-Kadettin kohdalla, Opel Astra F ei kerännyt samanlaista suosiota avoautona. Tämä johtui mahdollisesti siitä, että F-Astran kohdalta puuttui kokonaan GSi:n tapainen sporttisepi malli.
G-Astra korjaa F-sukupolven ongelmat
Uusi sukupolvi Opel Astrasta saatiin vuonna 1998, ja sen verran historia kuitenkin toisti itseään, että jälleen kerran vanhemman sukupolven avoauto pysyi hetken aikaa tuotannossa, vaikka muissa malleissa sukupolvi ehtikin vaihtua. F-Astran avoautoa valmistettiin aina vuoteen 2000 asti, jolloin Opelin avoauton valtikka siirttyi G-sukupolvelle.
Myös Opel Astra G:n avoautosta vastasi tuttuun tapaan Bertone. Tällä kertaa luvassa oli kuitenkin myös jotain uutta: G-sukupolven kohdalla Bertone tarjosi avoauton lisäksi kovakattoisen coupén. Kovakattoiselle coupélle oli tullut tarve, sillä Opel Calibran tuotannon lakattua Opelin mallistosta puuttui coupé-mallinen vaihtoehto.
Jos F-Astran heikko avomenestys johtui tehottomista moottoreista, G-Astran kohdalla tätä virhettä ei enää tehty. Opel tarjosi jälleen Astraan yhteyteen aiempaa tehokkaampia moottoreita, joista malliston tehokkain oli 200 hevosvoimainen 2,0-litrainen turboahdettu bensiinimoottori. G-Astran Coupé-mallia valmistettiin vuodet 2000-2004 ja Cabrioletia vuodet 2001-2005.
Opel Astra H TwinTop – H niinkuin hyvästit
Vuonna 2004 Opel Astrat siirtyivät taas uuteen sukupolveen, kun uusi H-sukupolvi korvasi G-sukupolven. Tuttuun tapaan G-Astran avoautoversio kuitenkin säilyi tuotannossa hieman pidempään, tällä kertaa vain vuoden verran, eli vuoteen 2005 asti.
Lue myös: Opel Astra H – Kuuden vuoden mittainen koeajo tulee nyt päätökseensä
H-sukupolven Opel Astran avoauton kohdalla saatiin kuitenkin jonkinlaisia uudistuksia, joista kenties merkittävin liittyi auton suunnitteluun ja tuotantoon. Uusi Opel Astra H TwinTop ei ollut enää Bertonen valmistama, vaan Opelin sisäistä tuotantoa. Näin ollen uuden sukupolven avoauton myötä päättyi myös Bertonen ja Opelin lähes 20 vuotta kestänyt yhteistyö.
Uudessa Astran avoautossa oli erikoista se, että nimi TwinTop tarjosi avoautolle kovan katon pehmeän kangaskaton sijasta. Aiemmin Opelin avoautot olivat olleet pehmeitä kangaskattoja, mutta H-Astran kohdalla ensimmäistä kertaa tuotantoon tuli avoauto kovalla katolla. TwinTop-mallissa oli siis kolmiosainen taitettava metallikatto, jonka sai tarvittaessa taitettua takakonttiin.
Myös H-sukupolven kohdalla avoautot noudattivat vanhoja perinteitä. Varsinaisesti H-sukupolven tuotanto lakkasi vuoden 2009 lopulla, tehden tilaa uudelle J-Astralle, mutta avoautomallin kohdalla H-Astran tuotanto kesti aina marraskuuhun 2010 saakka, jonka jälkeen Opel ei tarjonnut pariin vuoteen lainkaan avoautomalleja.
Lue myös: Opel Astra H – tunnetko nämä 5 piilotettua ominaisuutta?
Vahva ja itsenäinen Opel Cascada
Opelin hiljaiselo avoautorintamalla kesti kutakuinkin pari vuotta. Geneven autonäyttelyssä vuonna 2012 esiteltiin yleisölle seuraava avo-Opel, mutta tällä kertaa hieman poikkeuksellisella reseptillä. Jo olemassaolevan malliston hyödyntämisen sijasta Opel loi kokonaan uuden ja pelkästään avoautona tarjolla olevan mallin, joka kantoi nimeä Opel Cascada.
Opel Cascada oli eräänlainen välimalli Astran ja isomman Insignian välissä. Ulkoisesti auto näytti enemmän J-sukupolven Astralta, mutta Opelin itsensä mukaan auto oli teknisesti enemmän Insigniaa. Ratkaisu oli historiaan peilaten uusi, sillä aiemmin Opelin avomallit olivat hyvin läheistä sukua Astroille ja sen edeltäjä Kadetteille.
Auton tuotanto alkoi vuonna 2013. Cascadassa oli istuimet 2+2 henkilölle. Moottorivaihtoehdot lähtivät 1,4-litraisesta bensiiniturbosta (120 hevosvoimaa) aina 1,6-litraiseen bensiiniturboon (200 hevosvoimaa). Myöhemmin Opel Cascada oli saatavilla myös dieselinä, joka on ollut tavallisesti vähän harvinaisempi valinta avoauton yhteyteen.
Cascadat valmistettiin General Motorsin tehtailla Puolassa, Gliwicessä. Tuttuun General Motorsin tyyliin samaa autoa oli tarjolla vähän eri brändeillä markkina-alueesta riippuen. Euroopassa autoa myytiin Opelina, Iso-Britanniassa Vauxhallina, Pohjois-Amerikassa Buickina ja Australiassa sekä Uudessa-Seelannissa Holdenina.
Opel Cascadasta ei tullut koskaan kovin suurta hittiä, joskaan avoautot harvemmin ovatkaan varsinaisia myyntimenestyksiä. General Motors myi Opel-brändin osaksi PSA-konsernia vuonna 2017 ja vuonna 2018 lopulla ilmoitettiin, että Opel-mallistosta lopetetaan mallinimien Adam, Karl ja Cascada tuotanto vuoden 2019 loppuun mennessä.
Cascadan tuotannon jälkeen Opelilla ei ole ollut enää tarjolla malleja avoautofaneille. Tämä ei ole sinänsä yllättävää, sillä 2020-luvun alun trendinä on ollut, että moni valmistaja on lopettanut avoautojen tuotannon kannattamattomana. Tämän takia ei kannata pidättää hengitystä seuraavaa avoauto-Opelia odotellessa.
Lue myös: Opel Signum – Erikoinen ulkomuoto pilasi muuten asiallisen auton
Nyt luetuimmat