Tiesitkö että Suomessa tehtiin Opel Calibra Cabriolet? Tästä syystä avoauto jäi prototyypeiksi

Ysärillä nähtiin eräänlainen avoautobuumi. Sen innoittamana Uudenkaupungin autotehtaalla syntyi Opel Calibra Cabriolet.

Autoalalla nähdään erilaisia trendejä, jotka tulevat ja menevät. Jostain asiasta tulee joskus nopeastikin suuri hitti, jonka seurauksena kaikki autovalmistajat pyrkivät tarjoamaan kuluttajille siitä omanlaisensa version. Sitten trendi muuttuu ja äskettäin hitti-ilmiönä tunnettu asia katoaakin kuvioista kokonaan.

Avoautot voisi lisätä yhdeksi esimerkiksi tällaisesta toiminnasta. Nykyään avoautomalleja ei yksinkertaisesti tarjota ollenkaan. Esimeriksi yhtenä maailman suurimmista autovalmistajina tunnettu Volkswagen teki viimeisen avoautonsa vuonna 2024, kun Volkswagen T-Roc Cabrioletin valmistus lakkasi, eikä sen jälkeen saksalaismerkki ole tarjonnut lainkaan avoautoja kuluttajille.

Vielä 1990-luvulla asiat olivat kuitenkin toisin ja silloin autovalmistajat tarjosivat hyvinkin tavallisista autoista erilaisia avoautoversioita. Tähän aikakauteen liittyy myös seuraavan tarinamme päätähti. Jos asiat olisivat menneet toisin, Suomessa Uudenkaupungin autotehdas olisi tehnyt avoautoja myös Opel Calibrasta.

Uudenkaupungin autotehdas tunnetaan etenkin avoautoistaan. Sen vuoksi myös Calibrasta sorvattiin cabriolet-malli, joka ei tosin koskaan tullut myyntiin saakka.

Opel Calibra – valmistettu Suomessa

Vuonna 1989 tuotantoon tullutta Opel Calibraa valmistettiin aluksi Rüsselsheimissa Saksassa, mutta sittemmin saksalaistuotanto ei tahtonut pysyä tilauksissa mukana, joten täydennystä haettiin Suomesta. Uudenkaupungin autotehdas kulki tuolloin nimellä Saab-Valmet Automotive ja mallivuodesta 1991 alkaen Opel Calibraa kokoonpantiin myös Suomessa.

Saab-Valmet Automotiven ja Opelin avioliitto oli hyvinkin värikästä juuri Calibra-mallin vuoksi. Kuten toisessa artikkelissa olemme kertoneet, Opel Calibran valmistus oli lopulta yhtä riitelyä alusta loppuun. Näihin vaiheisiin on kuitenkin turha palata uudelleen tässä tarinassa, joten keskittykäämme nyt vain avoautopuoleen.

Opel Calibra jäi historiaan siinä, että sen coupémainen ulkomuoto oli sangen edistyksellinen. Ehkä juuri se antoikin autolle varsin mukavan suosion auton elinkaaren alkupäässä. General Motors halusi totta kai hyödyntää vankan suosion ja lähti suunnittelemaan seuraavia Calibra-mahdollisuuksia. Tästä syystä Opelilla lähdettiin tutkimaan mahdollisuutta tehdä Calibrasta coupen lisäksi myös avoauto eli cabriolet-malli.

Saab 900 Cabriolet oli yksi aikautensa suosituimmista avoautoista. Projekti oli vahvasti suomalainen.

Uudenkaupungin Saab 900 Cabriolet onnistui hienosti

General Motorsin Cabriolet-Calibran projekti ajoittuu vuoteen 1992. Calibra oli ollut tuolloin tuotannossa Saksassa parisen vuotta ja Uusikaupunkikin oli aloittanut hiljattain automallin tekemisen.

Kahdesta Calibra-tehtaasta avoautoprojekti laskettiin nimenomaan suomalaisten käsiin. Tämä päätös johtui todennäköisesti siitä, että Uudenkaupungin autotehdas oli jo aiemmin profiloitunut hyvällä menestyksellä avoautoversioiden valmistuksessa. Yksi koko Uudenkaupungin autotehtaan suurimmista onnistumisista oli ollut muutaman vuoden takainen Saab 900 Cabriolet.

Saab 900 Cabriolet oli ollut hyvin suomalainen projekti. Idea sille oli tullut Yhdysvalloista, mutta suunnittelutyön hoitivat suomalaiset. Tehdas nappasi omalta linjastoltaan kaksiovisen Saab 900-mallin ja teki siitä avoautoversion. Prototyyppi vakuutti myöhemmin Saabin johdon ja auto eteni sarjatuotantoon asti.

Prototyyppi Saab 900 Cabrioletista esiteltiin yleisölle vuonna 1983 ja tuotanto alkoi vuonna 1985. Avo-Saabista tuli välittömästi iso hitti ja Uudenkaupungin autotehtaalla valmistui vuosien 1985–1994 välillä lähes 50 000 Saab 900 Cabrioletia. Opelilla haluttiin varmasti toistaa tämäntapainen temppu.

Avoautojen kultakausi oli 1990-luvulla, jolloin “aivan tavallisista autoista” tehtailtiin avomalleja. Kuvassa Ford Escortin avomalli.

Avoautojen kultakausi

Vaikka Uudenkaupungin 900-Cabriolet oli hyvin tehty auto, kaikkea myyntiä ei voi laskea ihan vain hyvän tuotteen päälle. Aika oli nimittäin myös varsin otollinen avoautojen valmistamiselle. Avoautot olivat tulleet taas tauon jälkeen muotiin 1980-luvun loppupuolella. Kenties kasinotalous ja juppiaika tekivät omat edistyksensä sille, että autoissakin kaivattiin käytännön sijasta näyttävyyttä.

General Motors ei ollut suinkaan ainoa autovalmistaja, joka oli huomannut avoautojen kasvavan kysynnän. Syntyi avoautojen kultainen aikakausi, jonka aikana 1980-luvun lopulta aina 2000-luvun alkuun asti avoautoja syntyi kuin lähes liukuhihnalta – erityisesti tässä aikakaudessa korostuivat mallit, joita oli totuttu näkemään “tavallisena”, mutta nyt niistä yllättäen tarjottiin myös avoautomalleja.

Esimerkkejä avoautojen kultaiselta aikakaudelta on mm. BMW:n 3-sarja, Volkswagen Golf, Ford Escort, Toyota Celica, Audi 80 (myytiin nimellä Audi Cabriolet), Suzuki Swift, Mercedes-Benz CE ja Renault 19. Tässä vain murto-osa koko listasta, mutta se antakoot suuntaa siitä, miten aikakauden tavalliset autot tarjoiltiin buumin keskellä myös avoautoversiona.

Lue myös: Tätä ei tiedä moni tosi-Opelistikaan – Opel-autoista löytyy piilotettu hai

Tätä punaista Opel Calibra Convertiblea ei tule sekoittaa Valmet Automotiven tekemiin. Näistä vaihtoehtomalleista lisää artikkelin loppupuolella.

Kaksi ja puoli Calibra-prototyyppiä

Aivan kuten Saab 900 Cabrioletin syntymisen kanssa, myös Opel Calibra Cabrioletin valmistus alkoi huolella valmistettujen prototyyppien tekemisellä. Projekti alkoi toukokuussa 1992 ja kesti noin viisi kuukautta.

Ensimmäistä prototyyppiä luonnehdittiin kovista raaka-aineista kootuksi koekappaleeksi. Konstruktioratkaisut ja protorakenne lyötiin lukkoon 10.7.1992 mennessä eli Saiman nimipäivänä, joten ensimmäinen prototyyppi ristittiin Saimaksi. Toinen prototyyppi oli selkeästi valmiimpi auto. Projektin valmistumisajankohdaksi sovittiin Eilan päivä 30.10.1992 ja täten valmiin prototyypin nimeksi tuli Eila. 

Molemmat prototyypit perustuivat ilmeisesti taloudellisista syistä Calibran perusmalliin, joissa oli 2.0-litrainen 8-venttiilinen moottori. Näiden kahden prototyypin lisäksi valmistettiin myös kolmas runko, jota voitaisiin käyttää vääntö- ja kolaritesteissä. Autolle tehtiin mittavia testauksia, joissa Saima ja testirunko käytännössä testattiin tuhoon saakka. Eilaa oli tarkoitus esitellä Opelille ja muulle yleisölle.

Avo-Calibran koria oli vahvistettu monella tapaa. Kynnyskoteloiden sisällä oli jäykisteet ja A-pilareita sekä niiden liitoksia kynnyskoteloihin oli vahvistettu. Tärkein koria vahvistava lisäosa oli takaistuimen ja tavaratilan väliin hitsattu vääntölaatikko. Korin vääntöjäykkyys oli 1,5-kertainen avo-Saabiin verrattuna. Näiden vahvistuksien myötä Calibra Cabrioletista tuli 40 kilogrammaa painavampi kuin tavallinen Calibra.

Kattomekanismi ja korijäykisteet kavensivat takapenkkiä selvästi, mutta silti taakse mahtui kaksi matkustajaa. Rättikatto päällä autossa on pääntilaa enemmän kuin umpi-Calibrassa. Ulkoisia eroja on mm. auton perässä, joka on katon vuoksi erilainen kuin tavallisessa Calibran. Tavaratilan kansi ulottuu puskuriin saakka ja tavaratilaa on luonnollisesti vähemmän kattomekanismin takia.

Valmet Automotiven tekemä markkinointivideo tuoreesta Opel Calibra Cabrioletista.

Ei sarjatuotantoon asti

Kaikesta panostuksesta huolimatta avo-Calibra jäi prototyypin asteelle. General Motors ei lopulta nähnyt syytä aloittaa auton sarjatuotantovaihetta, joten Uudenkaupungin autotehtaan valmistamat avo-Calibrat jäivät “kahteen ja puoleen” yksilöön, joista tosin vain yksi oli selvinnyt testeista hengissä.

Vaikka avoautojen markkina kävi kuumana, General Motors arvioi Calibran avoautoversion myötä, että auto oli menettänyt kaiken käytännöllisyytensä, sillä takaistuimet ja tavaratila olivat tavallista pienemmät. Toisaalta sama vaiva kiusaa lähes kaikkia muitakin avoautoja, joten mikään yllätys käytännöllisyyden heikentyminen ei voi olla.

Kenties päätöksen taustalla on enemmänkin taloudelliset seikat. Avoauton valmistus nähtiin General Motorsilla kalliina. Tätä tietoa ei helpottanut se, että Opel Calibrojen tilauskirjat olivat alkaneet lyhentyä 1990-luvun laman myötä.

Laman vuoksi Opel halusi ajaa alas koko Calibra-tuotannon Uudenkaupungin tehtaalla, mikä aiheutti riitoja Valmet Automotiven ja Opelin välille. Riidat ajoittuvat juuri tähän avoautoprojektin valmistumiseen, joten todennäköisesti avomallin hylkääminen oli General Motorsin ja Opelin yksi tapa kostaa Uudenkaupungin autotehtaalle.

Sittemmin Opel valloitti avoautomarkkinoita Astra F Cabrioletilla.

Lue myös: Opelin avoautomallit – jäikö erikoinen Cascada viimeiseksi avoautoksi?

Vaihtoehtoavoja syntyy

Lisää kierroksia kostoteorioihin saadaan siitä, että Opel otti lopulta avoautobuumista hyödyn talteen, joskin tekemällä sen muun malliston kautta. Vuonna 1994 sarjatuotantoon päätyi nimittäin Opel Astran F-sukupolvesta tehty avoautomalli. Tällä projektilla ei ole mitään tekemistä Uudenkaupungin autotehtaan kanssa, vaan avo-Astrasta vastasi legendaarinen italialainen koripaja nimeltä Bertone.

Jos satut joskus selaamaan internetiä, saatat löytää myös useampia kuvia avomallisista Opel Calibroista. Villeimmät kuvat saattavat olla jopa Suomesta. Katsojan on kuitenkin syytä ymmärtää, että nämä Calibran avomallit eivät ole Uudenkaupungin autotehtaan tuottamia, eivätkä oikeastaan edes virallisia Opeleita.

Tämä Calibra edustaa pienempien koripajojen tekemiä avoautoversioita. Kuten kuvassa näkyy, tästä puuttuu sisään taittuva katto.

Opel Calibrasta on nimittäin tehty muutamia avoautoja pienten koripajojen toimesta. Käytännössä kuvio on ollut sellainen, että koripaja on hankkinut tavallisen Calibran ja customoinut siitä omanlaisensa version. Huhujen mukaan Suomessa liikkuu myös yksi avo-Calibra, jonka historia on saksalaisen koripajan käsissä.

Alkuperäinen Uudenkaupungin autotehtaan tekemä prototyyppi, eli siis tuttavallisemmin Eila, on yhä olemassa ja se on Opelin oman automuseon hallussa.

Täysin hukkaan Uudenkaupungin avoautoponnistelut eivät kuitenkaan menneet, sillä sittemmin Valmet Automotive jatkoi menestyksekästä avoautotehtailuaan. Näihin autoihin lukeutuivat mm. Saab 9-3 Cabriolet ja Porsche Boxster Cabriolet.

Calibra Cabrioletin epäonnistuminen ei lannistanut Valmet Automotivea. Myöhemmin avoautoja päästiin tekemään mm. Saab 9-3:n pohjalle.

Lue myös: Tiedätkö miksi Opelit myydään Iso-Britanniassa Vauxhall-merkkisinä?

Lähteet: Tuulilasi 7/93