Vain yksi siviilimarkkinoille – tällainen oli sähköyhtiön hankkiman Sisu SA-110:n tarina

Sisun sotilasajoneuvot ovat joskus kelvanneet myös siviilimarkkinoille. Saimme lukijavinkin ainoasta siviileille myydystä Sisu SA-110:sta.

Suomalainen sotilasajoneuvoteollisuus elää tätä nykyä taas kuumia aikoja, kun valtiot ovat nostaneet puolustusmäärärahojaan ja käyttävät niitä erilaisen sotilaskaluston hankintaan. Suomalaisista sotilasajoneuvovalmistajista tämä trendi sataa etenkin Patrian ja Sisun laariin. 

Kotimaisten sotilasajoneuvojen buumi sai myös erään Koeajolle.comin lukijan muistelemaan menneitä aikoja. Tamperelainen Risto Pekkala oli nähnyt sivustollamme artikkelin ”suomalaisesta Unimogin tappajasta” eli Sisu SA-110:sta. 

Pekkala innostui muistelemaan kyseistä autoa myös Koeajolle.comille, sillä hän oli mukana 1980-luvun lopulla hankkimassa lopulta ainoaksi jäänyttä siviilimarkkinoille myytyä Sisu SA-110:aa. 

Lue myös: Tiesitkö että Ranskan armeija käyttää suomalaisia Sisuja raskaina lavetteina?

Lounais-Suomen Sähkö Oy:n omistama Sisu SA-110 oli lopulta ainoa siviilimarkkinoille myyty yksilö.

Sisu SA-110 haastoi Unimogin

Siviilimarkkinoille myydyn Sisu SA-110:n tarina sijoittuu vuoteen 1988. Pekkala kertoo olleensa tuolloin Lounais-Suomen Sähkö Oy:n kalustohankinnoista vastaavana ”mestarina” ja pääsi tässä pestissä hankkimaan tuoreen Sisu-mallin Paimioon. 

”Sisu korvasi vanhentuneen käytössämme olleen Unimogin”, Pekkala kertoo. ”Päädyimme tuohon SA-110:iin, kun totesimme sen olevan maastoajo-ominaisuuksiltaan ylivertainen verrattuna Unimogiin.”

Ennen kaupantekoa SA-110 luonnollisesti koeajettiin. Kuva on huhtikuulta 1988.

Sisu SA-110 oli suunniteltu haastamaan nimenomaan legendaarinen Unimog-ajoneuvo. Alkuperäinen Unimog syntyi toisen maailmansodan jälkeen Saksassa ja päätyi tuotannollisten haasteiden myötä Mercedes-Benzin omistukseen. Vuosikymmenten aikana Unimogista on nähty lukuisia erilaisia variaatioita, aina sotilaskäytöstä vaativien paikkojen viranomaiskäyttöön. 

Suomessa Unimogia on myyty perinteisesti Vehon kautta. Veholla ei tervehditty innolla ajatusta, missä Lounais-Suomen Sähkö Oy päätyikin uuden Unimogin sijasta kotimaiseen vaihtoehtoon. 

”Vehon miehet vetivät ns.herneen nokkaansa, kun emme ostaneetkaan Unimoggia”, Pekkala tiivistää ajan tunnelmia.

Lounais-Suomen Sähkö Oy valitsi Sisu SA-110:n Unimogin sijasta juuri maastoajo-ominaisuuksien ansiosta.

Monipuolista käyttöä

Suomen ainoan siviilimarkkinoille myyty Sisu SA-110 päätyi työskentelemään Lounais-Suomen alueella. Auto oli sijoitettuna Lounais-Suomen Sähkö Oy:n Paimion keskusvarastoon.

Pekkalan mukaan maastokykyisellä Sisulla kuljetettiin lähinnä vaikeiden paikkojen sähköverkon materiaaleja. Erityisesti vaikeissa paikoissa olevia pylväisiin asennettuja muuntajia lähdettiin usein vaihtamaan Sisun kyydissä.

Varusteluun kuului mm. Hiab 080-nostin.

”Vaihtotarpeita tuli, kun muuntajia rikkoutui tai verkon kuormitus kasvoi, verkostoa saneerattiin ja muuntaja piti vaihtaa numeroa suurempaan. Myös muita sähköverkostossa tarpeellisia materiaaleja kuin muuntajia Sisulla kuljetettiin. Olipa Sisu mukana monella työmaalla koko ajan ”työkoneena” kun verkostoa rakennettiin.”

Myös kaluston luotettavuus nousi avainasemaan. Joskus kuljetukset kohtasivat Sisua jopa yöaikaan, kun muuntaja oli jostain syystä vaurioitunut ja sähköt piti saada asiakkaille takaisin mahdollisimman nopeasti.

”Matkaan lähdettiin hiukan kuin palokunta palopaikalle. Maantieajoa autolla tuli paljon, kun esim. muuntajia kuljetettiin LSS Oy:n jakelualueen laitamille saakka.”

Lounais-Suomen Sähkö Oy:llä ja täten Sisu SA-110:lla oli välillä ajettavanaan pitkiäkin ajomatkoja.

Ei täysin ongelmaton auto

Sähkölaitoksen palveluksessa Sisulle tuli välillä pitkiäkin ajomatkoja. Pekkala muistelee pisimpien matkojen olleen jopa 100 kilometriä suuntaansa Lounais-Suomen Sähkö Oy:n jakelualueen äärirajoille.

Pekkalan mukaan Sisu SA-110 oli ”peto menemään maastossa”. Autoa paljon ajanut kuljettaja, Kari Alho tokaisi joskus: ”ensin kuskilla päästä rohkeus loppuu kuin Sisulla maasto-ominaisuudet!”

Mutta täysin ongelmaton ajoneuvo SA-110 ei ollut. Erityisesti auton voimansiirrossa ilmeni ongelmia.

”Lämpeni liikaa mm. maantieajossa”, Pekkala tiivistää.

Elokuussa 1988 otetussa kuvassa Sisu SA-110 on matkalla kotiin.

”SisuAuto, Karjaan tehdas koetti kiitettävästi korjata esiin tulleita teknisiä ongelmia, se heidän kunniakseen täytyy todeta.” ”Korjausten ja parannusten jälkeen SA-110 toimi kyllä luotettavammin mutta ongelmia oli kyllä koko sen käyttöhistorian ajan.”

”Sisu SA-110 oli suunniteltu ”sotakoneeksi” ja sellainen se olikin. Yksinkertainen, kulmikas, raaka, jalostamaton, romuluinen jne, mitä adjektiiveja kukin haluaa käyttää. Jalostamalla sen heikkoja ominaisuuksia, parantamalla kuljettajan ergonomiaa mm lämmitystä ja äänieristystä, ja vahvistamalla voimansiirtoa, siitä olisi saanut toimivan hienon maastokuorma-auton myöskin siviilimaailmaan.”

Sisu SA-110 oli suunniteltu ”sotakoneeksi” ja sellainen se olikin.

Eltelille vuonna 2001

Vaikka Sisu SA-110-projektille alkukipinä tuli Puolustusvoimien suunnasta, auto ei kelvannut koskaan yhtä testiajoneuvoa laajempaan käyttöön Suomen armeijan palveluksessa. Pienikokoiselle autolle ei nähty suurta tarvetta, etenkään kun auton lopullinen hinta kasvoi liian suureksi.

Puolustusvoimien ohella Sisu SA:110:aa kokeiltiin myös YK-joukoissa muutaman yksilön voimin. Kenties parhaiten auto muistetaan kuitenkin sähköverkkojen huolto- ja urakointiyhtiönä tunnetun Eltel Networks Oy:n huolto- ja työkunta-autona. 

Niin sanottu ”Eltelin SA-110” oli jossain määrin tunnettu yksilö, jota saattoi nähdä jopa tehtävällä tien päällä.”

Myöhemmin tämä yksilö päätyi Eltelin käyttöön.

Pekkala kertoo, että tämä tunnettu, monien tuntema Eltelin Sisu on nimenomaan juuri tämä Lounais-Suomen Sähkö Oy:n hankkima yksilö. 

”Auto siirtyi sähköurakoitsija Eltel Networks Oy:n omistukseen, kun Eltel perustettiin vuonna 2001.”

Sittemmin Eltel huutokauppasi kyseisen Sisu SA-110:n pois kalustostaan vuonna 2023. Huutokaupan myötä Sisu siirtyi yksityisomistukseen. Nykyinen omistaja kunnostaa tätä Sisua takaisin parempaan kuntoon. Projektia voi seurata Instagramista käyttäjän @Sisu_sa110 takaa.

Lähde: Risto Pekkalan sähköpostihaastattelu

Lue myös: Sisu A2045 – Proto-Sisun geenit jalostettuna 2000-luvun standardeihin