Nämä Sisu-sotilasajoneuvot ovat päätyneet myös siviilimarkkinoille

Sisu on valmistanut erilaisia sotilasajoneuvoja pääasiassa Puolustusvoimille. Osa ajoneuvoista on päätynyt jopa lähes sellaisenaan siviilikäyttöön.

Suomalainen raskaita ajoneuvoja valmistava Sisu on ollut Puolustusvoimille läheinen kumppani jo vuosikymmenien ajan, ja yhteisen historian aikana Sisu onkin ehtinyt suunnitella ja valmistaa armeijan käyttöön komean nipun erilaisia ajoneuvoja. Näitä ajoneuvoja mekin olemme täällä Koeajolle.comissa pyrkineet esittelemään teille.

Joskus sotilasajoneuvot ovat sellaisia menestyksiä, että ne kelpaavat lähes sellaisenaan myös armeijakäytön ulkopuolelle. Ihan puhtaasti tavallisille siviileille näitä autoja on myyty äärimmäisen harvoin, mutta erilaiseen viranomais- tai muuhun valtiolliseen käyttöön autoja on mennyt jopa ihan merkittäviäkin määriä.

Otetaan nopea katsaus Sisun valmistamiin ja geeneiltään täysin sotilaskalustoon kuuluviin ajoneuvoihin, joita on nähty käytössä myös sotilasalueiden ulkopuolella.

Kuvan koukkulava-Rasi on Helsingin palolaitoksen öljyntorjuntayksikkö. Rasin lavalla on vuoden 1929 Volvon valmistama paloauto.

Sisu A-45 eli Proto

Proto-Sisu syntyi vuonna 1964 ja kulki alun perin mallinimellä Sisu KB-45. Vuonna 1970 nimeksi valikoitui Sisu A-45 ja yhdessä sisarmalli Sisu AH-45:n kanssa sitä valmistettiin aina vuoteen 1981 asti. Sisu A-45 eli tuttavallisemmin Proto oli Sisun ensimmäinen isossa mittakaavassa armeijalle tuotettu täysverinen maastokuorma-auto.

Armeijakäytön ohella A-45 päätyi siviilimarkkinoilla erilaiseen huolto- ja raivauskäyttöön. Sen käyttäjiä siviilimaailmassa olivat ainakin rautatieyhtiö VR ja palolaitokset. Todennäköisesti myös sähköyhtiöt hankkivat näitä autoja.

Tämä keltainen Sisu A-45 on VR:n raivausauto.

Sisu SA-150 eli Masi ja SA-240 eli Rasi

Proton seuraajaksi tuli Sisu SA-150 eli tuttavallisemmin Masi, joka muodostui sanoista Maasto-Sisu, joka oli tuotannossa vuodet 1982-1991. Myöhemmin Masille jatkokehitettiin myös pykälää raskaampi SA-240 eli Rasi, joka taittui sanoista Raskas-Sisu. Rasissa oli enemmän tehoa ja kokoa sekä yksi akseli Masia enemmän. Rasi oli tuotannossa vuodet 1984-1991.

Masien ja Rasien käyttö siviilissä jatkui suunnilleen siitä, mihin se oli Proton kanssa jäänyt. Maastokykyisiä ajoneuvoja meni VR:n, palolaitosten ja sähköyhtiöiden käyttöön. Lisäksi joitakin yksilöitä lähti erilaiseen kehitysapuun.

Rasi on käytössä yhä Helsingin palolaitoksella.

Sisu SA-110 eli Kevyt-Masi

Protot, Masit ja Rasit olivat oleellinen osa Puolustusvoimien kalustoa vuosikymmenten ajan. Sisu kehitti myös sotilasajoneuvoja, jotka eivät niin sanotusti lähteneet koskaan lentoon. Yksi tällainen oli vuonna 1986 syntynyt Sisu SA-110 eli periaatteessa kevyempi painos Masista.

Niitä tehtiin vain muutama kappale ja Puolustusvoimatkin otti vain yhden prototyypin testeihin. Sen suurempaan käyttöön ajoneuvo ei sitten Puolustusvoimissa noussutkaan.

Myös siviilipuoli jäi SA-110:n osalta lähes yhtä laihaksi saavutukseksi. Vain yksi auto myytiin lopulta siviilimarkkinoille. Ostajana oli Lounais-Suomen Sähkö Oy ja tämä yksilö päätyi osaksi sähköverkkojen huoltotöitä.

Lue myös: Vain yksi siviilimarkkinoille – tällainen oli sähköyhtiön hankkiman Sisu SA-110:n tarina

Sisu SA-110 uutena Lounais-Suomen Sähkö Oy:n omistuksessa.

Sisu NA-140 eli Nauha-Sisu

Seuraavaksi vaihdamme maastokuorma-autot täysin toisenlaisiin ajoneuvoihin. Osana Sisun ja Puolustusvoimien tiivistä yhteistyötä kehitettiin myös kotimainen versio ruotsalaisesta Bandvagn-tela-ajoneuvosta. Täysin uudenlainen ajoneuvo kantoi nimeä Sisu NA-140 ja myös se sai lempinimen, joka oli tällä kertaa Nasu eli Nauha-Sisu.

Nasun käyttö olikin poikkeuksellisen monipuolista. Suomen Puolustusvoimien lisäksi tela-ajoneuvoa käyttivät sotilastarkoituksessa Ranskan 27. Alppiprikaati, Meksikon armeinan vuoristoprikaati ja Intian armeija.

Kuvan Nasu palvelee Helsingin palolaitosta. Kuva on otettu Malmin lentokentällä.

Myös Nasun siviilimarkkinat olivat laajahkot. Suomessa Nasua käytetiin mm. Aboan tutkimusasemalla, joka hankki kolme ajoneuvoa. Nasuihin luottivat myös palolaitokset ja Metsähallitus. Ulkomailla Nasun ostajiin lukeutuivat Turkin puolisotilaallinen santarmilaitos 47 vaunun voimin ja Kiinan metsäministeriö 30 vaunulla.

Tämä Nasu vuorostaan kuljettaa puuntaimia Metsähallitukselle.

Sisu GTP

Sitten tarinassa tuleekin useamman vuosikymmenen mittainen tauko. Sisun kulta-ajat Puolustusvoimien hovikalustohankkijana heikkeni sen verran, että uusia ajoneuvoja ei enää syntynytkään aivan samalla tavalla. Esimerkiksi Sisu A2045-malli ei vastannut sille odotettuja tuloksia, joten sen käyttö rajautui lähinnä Puolustusvoimien kalustoon.

Toisaalta myös monet Sisun armeijalle myymät ajoneuvot perustuivat yhä enemmän tavallisiin siviiliautoihin, joten asetelma kääntyi ikään kuin ympäri. Siinä missä ennen sotilaskäyttöön suunniteltuja autoja myytiin siviileille, nyt siviilikäyttöön tehdyistä autoista rakennettiin myös sotilasversioita.

Tarina sai kuitenkin vielä jatko-osan 2010-luvun lopulla, kun Sisu GTP-panssariajoneuvosta alettiin tekemään myös siviiliversiota. Tätä autoa ei olla nähty niinkään viranomaiskäytössä, mutta yksittäiset innostuneet yksityishenkilöt ovat hankkineet Sisu GTP:n.

Sisu GTP:n siviilimalli kuvattuna Finnmetkossa vuonna 2024.

Auta toimitusta – unohdimmeko jonkun?

Loppuun vielä kaino pyyntö kaikille lukijoillemme. Jos unohdimme jonkun Sisun tai käyttökohteen tältä listalta, vinkkaa siitä ihmeessä meille. Lisäksi otamme mielellämme vastaan lukijoiden omia kuvia mahdollisista siviili-Sisuista. Kuvittaisimme mielellämme niillä tätä artikkelia.

Meitä voi lähestyä toimituksen sähköpostiosoitteeseen toimitus@koeajolle.com.