Tiesitkö että tämä auto oli venytetty Volkswagen Passat?

Škoda Superb aloitti tšekkivalmistajan matkan takaisin isojen autojen luokkaan, vaan täysin kivuitta tuo matka ei tapahtunut.

Loistokkaat saksalaiset Mercedes-Benz S-sarja ja BMW 7-sarja ovat tunnettuja siitä, että molemmilta löytyy lisämaksua vastaan niin sanottu pitkä lang-malli. Siinä perusmallin autoa on jatkettu pituudeltaan ja tämä pituus on yleensä sijoitettu takapenkille, jossa on pruukannut matkustamaan ajoneuvon tärkeimmät henkilöt.

Sen sijaan vähemmän tunnettua on se, että samaa perusperiaatetta on käytetty myös muualla, huomattavasti arkisemmissa autoissa. Löytyypä historiasta myös sellainen tilanne, että lisäpituudella siunattua mallia myydään alkuperäistä halvemmalla – joskin hinnoittelupolitiikkaan on vaikuttanut sekin, että pidemmän auton merkki on eri.

Tämä tarina kertoo nykyaikaista Volkswagen-konserniin kuuluvasta Škodasta ja sen ensimmäisen sukupolven Superb-mallista, joka oli käytännössä vain venytetty versio muutaman vuoden ikäisestä Volkswagen Passatista.

Lue myös: Maailman kaunein Skoda oli niin upea, että se jopa varastettiin suoraan autonäyttelystä

Ensimmäisen sukupolven (siis Volkswagen-konsernin aikana) Škoda Superb perustui pitkälle Volkwagen Passatiin.

Škoda Superb – toista kertaa ensimmäistä sukupolvea

Škodan malleista puhuttaessa ensimmäisestä sukupolvesta puhuminen on usein hankalaa. Škodan historian voi nimittäin jakaa karkeasti kahteen aikajaksoon. Nykyinen Škoda on ollut osa Volkswagen-konsernia vuodesta 1991 asti.

Alkuperäinen Škoda sen sijaan perustettiin Itävalta-Unkarissa jo vuonna 1899 ja kasvoi maan suurimmaksi teollisuusyritykseksi. Škodan lento kuitenkin katkesi toiseen maailmansotaan, kun Tšekki miehitettiin ja alkoi sosialismin aikakausi. Samassa rytäkässä suuri Škoda-yhtymäkin kansallistettiin ja pilkottiin.

Ihka ensimmäinen Škoda Superb nähtiin tuotannossa vuodet 1934–1943 ja 1946–1949. Tämän tarinamme päähenkilön tavoin se oli ylellinen Škodan lippulaivamalli, jollaiselle ei itäblokissa kuitenkaan nähty kysyntää, joten sosialismin aikana Škoda joutui hylkäämään tämäntapaisten autojen teon.

Vuosituhannen alussa asia oli kuitenkin toisin. Škoda oli ollut Volkswagen-konsernia jo kymmenen vuotta. Se oli tehnyt ”halpoja perusautoja”, jotka jakoivat muiden konsernin tuotteiden kanssa paljon yhteistä. Vuonna 1996 esitelty ensimmäisen sukupolven (nyky-Škodan) Octavia oli ollut yhtiölle valtaisa menestys. Myös pieni Fabia myi sekin mukavasti.

Alkuperäinen Škoda Superb ehdittiin nähdä jo ennen toista maailmansotaa.

Loistokas Škoda

Vuonna 2001 markkinoille tuli jälleen ”iso Škoda”, joka kantoi nimeä Superb. Tai tarkemmin sanottuna auto esiteltiin yleisölle ensimmäisen kerran vuoden 2001 Geneven autonäyttelyssä, ja tämä ensiesittely tapahtui nimellä Škoda Montreux. Nimi Superb kaivettiin kuitenkin naftaliinista ennen kuin autoa alettiin myymään asiakkaille.

Konserniyhteistyötä oli jatkettu ja tällä kertaa Superb perustui poikkeuksellisen vahvasti vuonna 1996 debytoineeseen Volkswagen Passatiin. Superbissa oli vain yksi erikoisuus: se oli 10 senttiä alkuperäistä Passatia pidempi. Alkuperäinen Volkswagen Passat oli sekin tunnettu jo melko isona autoja, joten venytettynä Škoda Superbista tuli oikeasti iso auto.

Auton loistokkuus ei rajoittunut vain kokoon, vaan myös varustepuolella oli tarjolla paljon kaikkea mukavaa. Superbissa oli jo lähtökohtaisesti kattava vakiovarustelu, mutta lisävarustelistakin oli pitkä: navigointijärjestelmä, xenon-ajovalot, sähköisesti säädettävät nahkaistuimet, äänentoistojärjestelmä, puuverhoilu, lasinen kattoluukku, kylmälaatikko tavaratilassa, takaistuimien viihdejärjestelmä ja taittuva jalkatuki etumatkustajan istuimella.

Monet edellä kuvatuista varusteista eivät sinällään olleet mitään uutta auringon alla loisteliaammissa autoissa 2000-luvun alussa, mutta nyt täytyy muistaa, että kyseessä oli Škoda – merkki, joka oli tullut tunnetuksi lähinnä halpojen ja yksikertaisten perusautojen valmistamisesta.

Etenkin takapäässä Superbin ja Passatin välinen sukulaisuussuhde on nähtävissä helposti.

Jopa 6-sylinterisiä moottoreita

Škoda Superbin erikoisuudet eivät rajoittuneet vain varusteisiin, vaan myös tekniikan puolella riitti uutta ja jännää. Siinä ei ollut mitään erikoista, että Superbia sai sekä bensiini- että dieselkäyttöisenä. Mutta siinä oli jo vähän ihmeteltävää, että oli käyttövoima kumpi tahansa, molempiin löytyi valikoimasta myös V6-moottorit.

Bensiinimoottoreista huippua edusti 2,8-litrainen V6, joka tuotti 193 hevosvoimaa. Dieselin puolella suurin vaihtoehto oli 2,5-litrainen TDI, josta irtosi 163 hevosvoimaa. Molemmat olivat tuttuja tekniikkavaihtoehtoja Volkswagen Passatista, mikä mahdollisti uuden Škodan tulon takaisin 6-sylinteristen moottorien maailmaan.

Tekniikkapuoleen liittyy Superbissa muuten yksi juttu, joka on jäänyt vähälle huomiolle. Samana vuonna 2001 Škoda lanseerasi ehkäpä merkkinsä suurimman menestystarinan, Škoda Octavia RS:n. Teho-Octaviasta tuli suuri kaupallinen menestys halvan hinnan ansiosta. Harva kuitenkaan muistaa, että Superbin 2,8-litrainen bensiinimoottori tarjosi enemmän tehoa kuin Octavian 1,8-litrainen 180-hevosvoimainen bensiinimoottori.

Lue myös: Onko Skodan erikoismalli RS vai vRS? – Taustalla erikoinen nimiriita

Škoda Superbista tavoiteltiin pesunkestävää edustusautoa.

Jopa presidentin auto

Škoda Superb oli loistoauto, joten sen oli tarkoitus päätyä niin sanotusti edustuskäyttöön. Edustuskäyttö voisi olla mitä vaan vähän prameammasta taksikyydistä aina yritysten tai muiden merkkihenkilöiden kuljettamiseen.

Voidaan sanoa, että tämä tavoite jopa onnistui. Autosta ei ollut haastamaan perinteisiä saksalaisautoja, kuten Mercedes-Benz S-sarja, BMW 7-sarja tai konsernin sisäinen Audi A8, mutta pykälää maltillisempiin edustusautohankintoihin Škoda Superb saatiin istumaan.

Kenties suurin referenssi Škoda Superbille saatiin siitä, että Tšekin valtio otti auton laajaan edustuskäyttöön. Auton valmistusmaassa haluttiin luottaa kotimaiseen autoon, joten luotto Superbiin ei ollut ihme. Päätyipä Škoda Superb jopa Tšekin presidentin suht vakituiseksi ajoneuvoksi.

Myös Suomessa Škoda Superb kelpasi poliitikon edustuskäyttöön. Vuonna 2003 puolustusministeri Seppo Kääriäinen päätyi valitsemaan Superbin. Kääriäisen autovalinta herätti paljon keskustelua, että voiko ministeri ajaa ”itäautolla”. Keskustelu kuvasti hyvin sen ajan asennetta Škodaa kohtaan, joka joutui pitkään taistelemaan irti itäauton maineestaan.

Jopa Tšekin presidentti luottaa usein Škodaan. Kuvassa kolmannen sukupolven Superb, joka on presidentin käytössä.

Ennen kaikkea halpa

Aivan kaikessa auto ei kuitenkaan menestynyt. Turvallisuuspuolessa Škoda Superb ei loistanut, sillä se oli käytännössä 2000-luvun puolella debytoinut ysäriauto, joten Euro NCAP -testeissä se ei sijoittunut korkealle.

Mutta parhaiten ysäriauton tausta näkyi kuitenkin hinnassa. Škoda Superb oli auto, joka oli varusteisiinsa ja luokkaansa nähden poikkeuksellisen halpa. Se oli käytännössä selvästi halvempi kuin vastaava Volkswagen Passat.

Käytännössä auto syntyi siis siten, että Volkswagen oli tehnyt kaikista kalleimman suunnittelutyön Passatin kanssa, ja kun Volkswagen oli todennut tekniikan olevan jo siinä pisteessä, että hiljalleen alkaa olla aika julkaista uutta Passatia, resursseja vapautettiin Škodan käyttöön. Käytäntö oli varmasti win-win-tilanne koko konsernin osalta.

Lue myös: Tunnetko nämä kaikki Skoda Simply Clever -ratkaisut?

Škoda Superb sai faceliftin vuonna 2006, joka muutti etenkin etupuskuria. Myös sivupeilit saivat vilkut.

Tuotantoluvut olivat pettymys

Vuonna 2006 aika oli kypsynyt ensimmäiseen faceliftiin, jossa auto sai pienen kasvojenkohotuksen. Yksi merkittävä uudistus oli myös Laurin & Klement -varustelutason tuominen malliston yläpäähän.

Kaikesta hienoudesta huolimatta Škoda Superbin tarina ei lähtenyt vielä ensimmäisen sukupolven aikana kaikista suurimpaan lentoon. Auton tuotanto loppui vuonna 2008 ja sitä ennen valmistettiin vain 136 068 kappaletta Škoda Superbeja. Määrä oli Škodalle suuri pettymys, sillä tavoite oli ollut myydä 750 000.

Škodalla ei kuitenkaan heitetty kirvestä kaivoon, vaan uusi Škoda Superbin toinen sukupolvi lanseerattiin vuonna 2008. Kenties juuri edellisen sukupolven myyntipettymyksestä johtuen tällä kertaa Škoda teki Superbista huomattavasti ulkonäöltään enemmän itsenäisemmän mallin ilman suoria Passatilta otettuja pohjia.

Toisen sukupolven Superbista tulikin sitten jo huomattavasti suurempi myyntimenestys. Vuosien 2008 ja 2015 välillä valmistettiin 618 500 toisen sukupolven Superbia. Samalla Superb löysi myös paremmin lopullisen paikkansa Škoda-mallistossa.

Lue myös: Käytetyn koeajo: Skoda Superb SportLine – tätä autoa suomalaiset rakastavat, eivätkä syyttä

Škoda Superbin läpilyöntimallina voidaan pitää vasta seuraavaa sukupolvea, joka syntyi vuonna 2008. Se oli vetänyt enemmän pesäeroa Volkswagen Passatiin.