Tämä hilpeä Valmet 500 ”Homotin” syntyi, kun Puolustusvoimat halusi väkisin nelivetotraktorin

Kun Valmetilla ei ollut tarjota Puolustusvoimille nelivetoista pientä maataloustraktoria, päätettiin yhdistää kaksi Valmet 500 -traktoria toisiinsa.

Kotimaisella traktorivalmistaja Valmetilla on ollut oikeastaan traktorimerkin synnystä alkaen läheiset suhteet Puolustusvoimiin. Ensimmäiset Valmet-traktorit hankittiin armeijan käyttöön jo 1950-luvun alussa, kun ”Piikkilangankiristäjä”-Valmet 20:t tulivat tuotantoon.

Valmetin ja Puolustusvoimien yhteistyö kasvoi merkittävään rooliin siinä vaiheessa, kun Valmet siirtyi dieselmoottorien aikakauteen. Tämän jälkeen lähes kaikkia Valmet-maataloustraktoreiden malleja nähtiin erinäisissä Puolustusvoimien tehtävissä.

Puolustusvoimien hankkimat Valmet-traktorit olivat alkuun syystä tai toisesta kevyitä maatalousmalleja. Valmet olisi tehnyt myös vähän rajumpia malleja, joita myytiin mm. TVH:lle tai teollisuudelle, unohtamatta tietenkään raskaaseen käyttöön tottunutta metsäkoneteollisuusdivisioonaa, mutta armeijan hankkimat traktorit olivat pääasiassa perusmalleja kuten Valmet 33, 359, 361 ja 565.

Tekijänoikeussyistä ja kohteen vaikeasta kuvattavuudesta johtuen Koeajolle.comilla ei ole tarjota aitoa kuvaa Valmet 500 -tandemtraktorista, mutta yhdistelmä on ollut kutakuinkin tekoälyn tekemän kuvan kaltainen.

Takaveto ei enää riitä

Tultaessa 1960-luvun loppuun armeijan antamat vaatimukset traktorille kasvoivat entisestään. Puolustusvoimien omissa testeissä oli todettu, että lumiliikkuvuus paranee merkittävästi mitä enemmän saadaan ajoneuvoon vetäviä akseleita. Takavetoisten Valmet-maataloustraktorien etenemiskyky ei tahtonut enää riittää, joten Puolustusvoimat halusi siirtyä nelivetoaikakauteen.

Tässä vaatimuksessa oli vain yksi iso ongelma: Valmet ei halunnut valmistaa nelivetoisia traktoreita. Kotimaisen traktorituotannon pääkallopaikalla oltiin todettu, että maataloustöissä takaveto on vielä aivan kylliksi, eikä Puolustusvoimat olisi niin iso asiakas, että pelkästään heitä varten kannattaisi suunnitella nelivetotraktoria.

Nelivetotraktorien yleistyminen oli Euroopassa melko hidasta aina 1970-luvulle asti. Sitä hidasti nelivetojen kallis hinta, toisaalta vaikeudet saada kyllin kestäviä etuakseleita. Toisaalta köyhempi Eurooppa vasta totutteli aikakauteen, jossa hevosista siirryttiin traktoreihin. Ihan jo takavetotraktorin hankkiminen nosti sekin tuottavuutta kummasti hevoseen nähden.

Valmet oli niitä traktorivalmistajia, jotka etenivät nelivetomallien suhteen rauhassa. Ensimmäinen nelivetomalli tuli vuonna 1969 ja sekin tuli tarjolle vain malliston isompaan kokoluokkaan kuuluneeseen Valmet 900-malliin. Tämä traktori edusti sitä kokoluokkaa, johon Puolustusvoimat ei ollut aiemmin kohdistanut hankintojaan.

Valmet 500 oli traktorivalmistajan traktorisarjan pienin malli, johon Puolustusvoimat kuitenkin tykästyi.

Valmet 500 täydentää satasarjaa

Vuonna 1967 syntyy uusi Valmetin ”satasarja”. Ensimmäistä kertaa Valmet suunnittelee kokonaisen traktorimalliston, jossa eri kokoiset traktorit pohjautuvat pitkälti samoihin malleihin. Vuotta myöhemmin lanseerattiin satasarjan pienin malli, uusi Valmet 500.

Valmet 500 nousi myös Puolustusvoimissa suosituksi traktoriksi. Niitä hankittiin Puolustusvoimiin vuosien 1969-71 aikana peräti 130 kappaletta. Traktorien suuri hankintamäärä selittyy sillä, että tuohon aikaan hevosen käyttöä armeijassa alettiin ajamaan lopullisesti alas, jolloin hevostöitä siirrettiin paljolti traktorien tehtäväksi.

Jo tässä vaiheessa Puolustusvoimille nousi into saada käyttöön nelivetoisia traktoreita, mutta niitä ei ollut yksinkertaisesti Valmetilla saatavilla. Nelivetoinen Valmet 900 -malli oli kylläkin todennäköisesti jo suunnittelupöydällä, mutta Puolustusvoimien suosiossa olleesta 500-mallista sellaista ei ollut suunnitteilla. Piti keksiä siis vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Valmet 500 -tandemtraktorissa molemmat traktorit tarvitsivat erilliset kuljettajat. Kuva on tekoälyn tekemä.

Tandemtraktori syntyy ja saa ilkeän lempinimen

Kun valmista neliveto-Valmetia ei ollut tarjolla, päätettiin Puolustusvoimissa kokeilla poikkeuksellisia keinoja. Puolustusvoimien Kuljetusvälinevarikko nimittäin keksi yhdistää vuonna 1973 kaksi Valmet 500 -traktoria keskenään, tehden niistä eräänlaisen tandemin. Tandemin ansiosta traktorissa olisi nyt kaksi vetävää akselia, joten se olisi ainakin periaatteessa nelivetoinen.

Tandem-Valmetien tekeminen oli suhteellisen simppeli operaatio. Ensimmäiseen vaunuun ei muutoksia tehty, mutta takavaunusta poistettiin etuakseli ja traktorit yhdistettiin hydraulisella välinivelellä, joka tuli kiinni etummaisen nostovarsiin ja takana olevan traktorin etuakselin laakerointiin. Näin syntyi kolmeakselinen traktori, jossa etummaisen akselin pyörät olivat ohjaavia ja kahden taaemman vetäviä.

Erikoista tässä tandemtraktorissa oli se, että siihen tarvittiin kaksi kuljettajaa. Molemmat kuljettajat ohjasivat periaatteessa omia ”vaunujaan”, joten kuljettajien välinen yhteistyö tuli olla saumatonta. Tandemtraktorista tuli kuitenkin sen verran yksinkertainen, että sitä pääsivät myös varusmiehet ohjastamaan.

Kun varusmiehet pääsivät tämän hilpeännäköisen ajoneuvon rattiin, syntyi tandemtraktorille tietenkin varusveijarien suussa erinäisiä lempinimiä. Tandem-Valmet 500 saikin nuorten miesten keskuudessa lempinimen ”Homotin” – jokainen päätelkööt päässään sen, mistä moinen nimi keksittiin.

Kahden 49-hevosvoimaisen moottorin ansiosta tandem-500 oli tavanomaista tuplasti tehokkaampi, eikä matkanteko tyssännyt ainakaan tehonpuutteeseen. Kuva on tekoälyn tekemä.

Pitkä ja vaativa yhdistelmä

Vaikka tandemtraktori kulkikin maastossa takavetoista traktoria paremmin, ei se ollut aivan ongelmaton traktori. Yhdistelmä vaati kuitenkin kulkeakseen kaksi osaavaa kuljettajaa ja toisaalta laitteen kokonaishintakin oli lähtökohtaisesti kahden traktorin arvoinen.

Haasteita tuli myös traktorin pituudesta. Tandemtraktoria haluttiin käyttää kuten muutakin traktorikalustoa, joten sen perään asetettiin usein perävaunu. Tällöin yhdistelmästä oli tullut jo melkoinen juna, jonka ohjastaminen metsissä muuttui melko vaikeaksi. Toisaalta kahden traktorin teho tarkoitti sitä, että ajoneuvossa teho pääsi harvemmin loppumaan.

Tandem-Valmeteja syntyi joko kolme tai neljä kappaletta. Todennäköisesti lukema on kolme, sillä Markku Mäkipirtti kertoo kirjassaan Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960-2000 jopa näiden kolmen traktorin rekisterinumerot ja myöhemmät loppusijoituspaikat.

Yksi näistä tandemtraktoreista on selvinnyt näihin päiviin asti. Kyseinen yksilö päätyi 3600 käyttötunnin jälkeen osaksi Sotamuseon kokoelmia. Harmillisesti Sotamuseo kykenee esittelemään vain murto-osan kokoelmistaan yleisölle, joten tandem-Valmet 500 ei ole museo-omistuksesta huolimatta missään julkisesti esillä.

Lue myös: Tiedätkö mistä Valtran nimi tulee? Vinkki: vastaus ei ole ”Valtion traktori”

Ajatus tandemtraktorista ei ollut mitenkään tavaton. Iso-Britanniassa nähtiin satoja Doe-traktoreita.

Ei aivan poikkeuksellinen ratkaisu

Nykyvalossa katsottuna tandemtraktori on ajatuksena hyvinkin koomisen näköinen, mutta loppujen lopuksi Puolustusvoimat ei edes keksinyt tässä mitään uutta ratkaisua. Itse asiassa vastaavanlaisia tandemtraktoreita oli ehditty nähdä jo 1950-luvulla jopa tavallisessa kuluttajakaupassakin asti – joskaan ei meillä Suomessa.

Tandemtraktorin historia alkaa vuodesta 1958, jolloin maatalouskonekauppias Ernest Doe keksi yhdistää kaksi Fordson Power Majoria yhteen. Tästä syntyi Doe Triple D -traktori, jota valmisti yritys nimeltä Ernest Doe & Son Ltd.

Lue myös: Tandemtraktori oli aikansa huikein – tajuatko kuvasta miksi siinä oli tuplasti tehoa?

Yritys valmisti aina 1960-luvulle asti kaikkiaan yli 300 traktoria, joten valmistaja oli osaltaan jopa merkittävä traktorimaailman mittakaavassa. Doe-traktoreita tehtiin useampaakin mallia monesta eri kokoluokasta. Jotain näiden traktoreiden suosiosta kerto sekin, että Doe-malleille on jopa oma kerhonsa Iso-Britanniassa.

Doe-traktorit olivat teknisesti Puolustusvoimien traktoreita edellä, sillä niitä pystyi ajamaan yksikin kuljettaja. Ajo perustui siihen, että traktorien välillä oli yhteys ja kokonaisuutta ajettiin takavaunusta. Vaihde piti käydä kytkemässä päälle erikseen molemmissa vaunuissa, mutta liikkeellelähtö ja pysäytys tapahtui taaimmaisesta vaunusta käsin.

Kahden moottorin ansiosta Doe-traktorit olivat moniin kilpailijoihin verrattuna tehokkaita työkoneita. Myöhemmin tehokkaat nelivetoiset ”perinteisen malliset traktorit” kuitenkin yleistyivät sen verran, että Doe-traktorit kävivät hankaliksi. Lisäksi yritykselle koitui ylitsepääsemättömiä vaikeuksia 1960-luvun lopulla tulleessa turvaohjaamopakosta.

Lue myös: Traktorin turvaohjaamon kehitys – 1960-luvun synkät kuolematilastot pakottivat muutokseen

Valmetin metsäkonedivisioonan suunnittelema Valmet Terra 865 BM pärjäsi hyvin Puolustusvoimien käytössä.

Lue myös: Erikoinen sisällissota: Valmet taisteli talon sisällä metsäkoneiden herruudesta

Takaisin Suomeen: miten tarina päättyi?

Lopuksi palaamme vielä hetkeksi Suomeen, Valmetiin ja Puolustusvoimiin. Miten tarina nelivetoisesta traktorista armeijan käytössä oikein tuli päätökseen?

”Homottimen” jälkeen vastaavia kokeiluja ei Puolustusvoimissa enää tehty, mutta traktoritilauksissa lähdettiin uuteen suuntaan. Huomattavasti kätevämmäksi ratkaisuksi keksittiin Valmetin metsäkoneteollisuusdivisioonalta hankitut Valmet Terra 865 BM:t. Ne olivat metsäkoneisiin pohjautuneita runko-ohjattavia nelivetoja, jotka kulkivat metsässä kuin kotonaan.

Nelivetoista pikku-Valmetia saatiin kuitenkin odottaa aina kesään 1981 asti, jolloin Valmet 602-mallista tuli tarjolle ensimmäiset nelivetomallit. Valmet 602 on Valmet 502-mallin isompi sisarus, ja 502 on vuorostaan Valmet 500-mallin seuraaja.

Puolustusvoimilla ei kuitenkaan kärsivällisyys riittänyt tähän odotukseen. Se päätyi siirtymään maatalouspohjaisissa traktorihankinnoissa isompiin kokoluokkiin. Valmet 502-mallia hankittiin 62 kappaletta, mutta sen isoveljeä, Valmet 702-mallia peräti 401 kappaletta. Näistä 702-malleista kymmenen oli nelivetomalleja.

Vielä 1980-luvun puolella Puolustusvoimat hankki 72 kappaletta nelivetoista Valmet 802-mallia. Tämän aikakauden jälkeen Puolustusvoimien traktorihankinnat hiljenivät merkittävästi pariksi vuosikymmeneksi, mutta se onkin jo toinen tarina.

Tultaessa 1970-luvun loppupuolelle Puolustusvoimat alkoi viimeinkin suosimaan Valmetin tehokkaampia malleja. Kuvassa takavetoinen Valmet 702, kuvattuna RUK-museossa.

Lue myös: Tällainen oli Puolustusvoimille tarjottu ”sissimopo” – armeijalle tehty Tunturi Tiger jäi prototyypiksi

Lähteet: Markku Mäkipirtin kirjat “Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960-2000” ja “Suomalaiset sotilasajoneuvot”, Valtra Team -lehti 2/2016 sekä Vesa Rohilan kirja “Eilispäivän traktoreita”