Valmetin ja Massey Fergusonin välinen yhteistyö lähti liikkeelle puimurin moottorista

Valtra ja Massey Ferguson kuuluvat AGCO-konserniin. Traktorimerkkien välinen yhteistyö on jo kuitenkin ajalta ennen yhteistä isäntää.

Traktoribrändit Valtra ja Massey Ferguson kuuluvat molemmat nykyään yhdysvaltalaiseen maatalouskonejättiin nimeltä AGCO. Samaan konserniin kuulumisen vuoksi yhteistyö merkkien välillä ei ole tänä päivänä mitenkään poikkeuksellista, vaan pikemminkin loogista sekä kuluystävällistä.

AGCO-aikakausi on kuitenkin molemmille pitkäikäisille traktorimerkeille melko tuore taival. Valtra päätyi AGCO:n alle vuonna 2004 ja Massey Ferguson vuonna 1994. Toisin sanoen valmistajat ehtivät kilpailla traktorimarkkinoista verisesti useiden vuosikymmenten ajan ennen saman katon alle päätymistä.

Kilpailuasetelmasta huolimatta Massey Ferguson ja Valtra, joka siis tunnettiin aiemmin nimellä Valmet, ovat tehneet 1980-luvulla monenlaista ja molemminpuolista yhteistyötä. Tässä artikkelissa käydään läpi yhteistyön monet vaiheet.

Valtran S-sarja on esimerkki yhteistyöstä Massey Fergusonin kanssa. Ylipäätään Valtran ja Valmetin suurista malleista riittää paljon tarinaa, sillä usein niiden suunnittelussa ja valmistamisessa on ollut mukana yhteistyötä muiden traktorivalmistajien kanssa.

Keskiössä jälleen iso Valmet

Traktorivalmistaja Valmetin mallistossa isot mallit ovat loistaneet usein poissaolollaan, tai niiden kanssa on pitänyt tehdä vähintäänkin erilaisia poikkeusratkaisuja. Omaa tuotantoa on ollut lähinnä 1970-luvun futuristinen kuusipyöräinen Valmet 1502, joka jäi myyntiluvuiltaan vaatimattomaksi.

Hitusen poikkeavia ratkaisuja tehtiin myös Volvo BM 2600-sarjaan (1978-84) perustuneissa Volvo BM Valmet -malleissa 2005 ja 2105, jotka olivat tuotannossa vain vuodet 1986-87. Mallit olivat muutenkin moottoreita myöten käytännössä Volvoja, joissa Valmet näkyi lähinnä nimenä konepellissä.

Volvo BM Valmet 2005 ja 2015 -mallien lakkasi todennäköisesti harkitusti samana vuonna, kun Volvo BM Valmetin nimi tuli typistää ytimekkäämpään muotoon Valmet. Taustalla oli Volvo BM:n ja Valmetin fuusioon kuulunut sopimusehto, että Volvo BM -nimen käyttö on vain väliaikaisratkaisu.

Futuristinen ja kuusipyöräinen 1502 oli vuonna 1975 Valmetin ensikosketus suurikokoisiin ja 6-sylinterisiin traktoreihin. Sen jälkeen täyson omaa tuotantoa olevaa isoa traktoria saatiin odottaa aina 1990-luvulle.

Dronningborg-puimurista kohti Massey Fergusonia 

Vielä 1980-luvun lopulla aika ei ollut Suolahdessa vieläkään kypsä suuren traktorin valmistamiselle täysin omin päin, joten uusia kumppaneita tuli hakea muualta. Volvo BM oli katsottu kortti, sillä sen traktoriteollisuus oli lakannut Valmet-fuusion seurauksena.

Volvo BM:ltä olisi kenties ollut saatavilla moottori uuteen ratkaisuun, mutta Valmet kaipasi yhteistyöltä enemmän. Sen takia oli syytä lähestyä muita traktorivalmistajia. Kumppani isolle traktorille löytyikin melko vaivatta Massey Fergusonista – vaikka vain muutama vuosi aiemmin Massikka oli tylyttänyt surutta uutta Volvo BM Valmetia omissa mainoksissaan.

Valmetin ja Massey Fergusonin yhteistyötarinan alkupiste on parin mutkan takana. Kaikki alkoi hieman erikoisesti Dronningborg-puimureista, jotka olivat 1980-luvulla alkaneet käyttämään kaikkien yllätykseksi Valmetin 311-moottoreita nelisylinteristen Perkins-moottoreiden sijasta. Dronningborg oli alkanut myös valmistamaan puimureita Massey Fergusonin nimellä vuonna 1984, ja yhtiöillä oli markkinointiyhteistyötä.

Dronningborgin vaihto lennosta Perkinsistä Valmetiin oli Massey Fergusonille kiusallista, sillä Perkins kuului tuolloin Massikan kanssa yhdessä samaan Varity-konserniin. Kenties juuri Dronningborgin päätös oli pakottanut Massey Fergusonin tutustumaan mystisiin pohjolan moottoreihin, jotka olivat ottaneet niskalenkin konsernin omista moottoreista.

Dronningborg teki vuodesta 1984 alkaen puimureita myös Massey Fergusonin nimellä. Kuvan Dronningborg 3000 -malli käytti Valmetin dieselmoottoreita.

Suureen Massikkaan suuri Valmet-moottori

Seuraava lähentyminen Valmetin kanssa tapahtui, kun Massey Ferguson halusi tehdä 1980-luvun puolivälissä 180-hevosvoimaisen traktorin, mutta sopivaa moottoria ei tahtonut löytyä. Perkins-mallistossa oli aukko, sillä 5,9-litrainen traktorimoottori todettiin liian pieneksi ja isompi V8-moottori olisi soveltunut heikosti nelivetoiseen traktoriin mm. suuren kääntösäteen vuoksi.

Kun Perkins-arpa katsottiin Massikalla tyhjäksi, oli aika suunnata katseet muihin valmistajiin. Valmet oli kiinnostavien kumppanien listalla mukana, mutta myös kuorma-automaailmasta tutut moottorivalmistajat DAF ja Scania kontaktoitiin varmuuden vuoksi.

Lue myös: Erikoinen sisällissota: Valmet taisteli talon sisällä metsäkoneiden herruudesta

Tuohon aikaan Valmetin Linnavuoren moottoritehdas oli vielä itsenäinen Valmet-yksikkö, jolla ei samasta nimestä huolimatta ollut yhtä tiukkoja kytköksiä traktoriteollisuuteen kuin nykyään. Ehkä tämäkin madalsi Massikan kynnystä kontaktoida Valmet, sillä Linnavuoren tehdasta ei nähty yhtä Suolahden tehtaan kaltaisena pahana kilpailijana.

Lopulta Valmet voitti kilpailun ja pääsi toimittamamaan moottoreita Massey Fergusonin 3600-sarjan järeimpään 3680-traktoriin. Järein traktori myöhästyi parilla vuodella muun 3600-malliston lanseerauksesta, mutta Massey Ferguson 3680 ehti olla tuotannossa vuodet 1989-1990.

Vuonna 1990 tarjolle tuli hitusen maltillisempi Massey Ferguson 3670, jossa oli 170 hevosvoiman Valmetin suunnittelema 620 DS -moottori. Tätä traktoria tehtiin vuoteen 1995 asti. Niin ikään vuosien 1990-95 välillä valmistettiin myös 190-hevosvoimaista Massey Ferguson 3690 -mallia, luonnollisesti Valmetin moottoreilla.

Lue myös: Jeep Wagoneer – ensimmäiseen katumaasturiin laitettiin jopa Valmet-traktorin moottori

Massey Ferguson 3670 oli merkin ensimmäisiä traktoreita, jotka luottivat Valmetin moottoreihin.

Yhteistyö vaihtaa suuntaa: Massey Ferguson tekee Valmet-traktorin

Valmetin ja Massey Fergusonin yhteistyö ei lopulta rajoittunut pelkkään moottoriin, sillä edellä mainittuja traktoreita päätettiin alkaa valmistamaan vuonna 1990 myös Valmet-merkkisinä. Nämä traktorit kantoivat nimeä Valtra 8300 (vapaasti hengittävä ja 140 hevosvoimaa) ja 8600 (turboahdettu ja 170 hevosvoimaa).

Tällä peliliikkeellä Valmet sai mallistoonsa tarjolle taas suuremman traktorin. Tehoero oli melkoinen, sillä aiempana lippulaivamallina toiminut Valmet 905 oli teholtaan vain 105-hevosvoimainen.

Valmet-malleissa oli pieniä teknisiä eroja Massey Fergusonin malleihin nähden. Valmet 8600:n vaihteiston hitain nopeus on poikkeuksellisen suuri – ilmeisesti välitykset oli päädytty tekemään nopeuttamalla 30 km/h versio 40 km/h kulkevaksi. Lisäksi Valmet ilmoitti Massikkaa pienemmän kääntöympyrän, mutta suuremman ohjaamon melutason.

Massey Fergusonin käsialaa olevant Valmet 8300 ja 8600 esiteltiin loppuvuodesta 1989. Samaiset traktorit esittelivät Valmetin uuden 1990-luvun ilmeen.

Lue myös: Traktorin turvaohjaamon kehitys – 1960-luvun synkät kuolematilastot pakottivat muutokseen

Uutta ulkonäköä Valmetiin

Nykyperspektiivistä katsottuna Valmet 8300 ja 8600 eivät näytä kovinkaan poikkeavilta traktoreilta Valmet-mallistossa. Suurimmat erot löytyvät traktorin ohjaamosta, joka on luonnollisesti Massey Fergusonin käsialaa.

Kun ensimmäiset Massikan valmistamat Valmet-traktorit esiteltiin yleisölle, traktorit ovat varmasti näyttäytyneet hyvinkin omalaatuisina. Tämä johtuu siitä, että Valmet esitteli uudet 1990-luvun muodot juuri 8300 ja 8600-malleissa. Myöhemmin samanlaiset konepeitot ja maskit tulivat myös kaikkiin muihinkin Valmet-malleihin – toki tutummalla omalla ohjaamolla. Sen takia nykyperspektiivistä katsottuna keula näyttää tutulta ja turvalliselta, mutta se ei ollut sitä loppuvuodesta 1989.

Siinä missä Valmet oli ehtinyt siirtyä vuonna 1988 tarjoamaan traktoreitaan eri värivaihtoehdoissa, uudet Valmet 8300 ja -8600 olivat tarjolla aluksi vain valkoisena. Myöhemmin vaihtoehdoksi tuli myös punainen, mutta aivan 05-sarjan tapaista kattavaa värivalikoimaa ei Massikka-pohjaisiin traktoreihin koskaan saatu.

Valmetin 8300 ja 8600 -mallit tunnistaa Massikka-pohjaisiksi etenkin poikkeuksellisesta ohjaamosta.

Lisämallit Valmet 8800 ja 8850

Valmet 8300 oli tuotannossa vuoteen 1992, jonka jälkeen tarjolle tuli vuoteen 1993 asti 155-hevosvoimainen Valmet 8300T. Valmet 8600 porskutti vuorostaan vuoteen 1994 asti.

Vuonna 1994 nähtiin uusi Valmet 8800, joka oli käytännössä 10 hevosvoimaa tehokkaampi versio 8600-mallista, mutta Massey Fergosinin Dynashift-vaihteiston 4-portaisen pikavaihteen ansiosta vaihteiden lukumäärä saatiin tuplattua.

Viimeinen luku Massikan valmistamiin Valmeteihin saatiin vuonna 1997, kun Valmet 8800:n  korvasi Massey Ferguson 8160:n (josta pian lisää) rinnakkaismalli Valmet 8850. Moottorina traktorissa oli yhä 634 DS, mutta tällä kertaa 200-hevosvoimaisena versiona. Traktoria myytiin vain Ranskaan vuosien 1997 ja 1998 aikana.

Valmet 8850 oli melkoinen sekasikiö, mitä tuli logovaihtoihin.  Siinä oli Massey Fergusonin ohjaamo, mutta Steyrin pyöreähkö keula. Yhteen traktoriin oli siis saatu ”geenejä” kolmelta eri traktorivalmistajalta. Myös Steyr myi itse tätä traktoria nimellä Steyr 9200.

Tähän päättyivätkin siltä erää Massey Fergusonin valmistamat Valmet-traktorit, joskin artikkelin loppupuolella yhteistyöhön palataan vielä Valtran S-sarjan muodossa. Massey Fergusonin valmistamia 8000-sarjalaisia valmistui vuosien 1989-97 välillä yli tuhat kappaletta, mitä voi pitää hyvänä saavutuksena.

Kaiken kaikkiaan Valmetin Massey Ferguson -pohjaiset mallit olivat kuitenkin nopeasti ja vähällä vaivalla tehty väliaikaisratkaisu, jonka tehtävänä oli tarjota markkinoille suuria traktoreita. Valmetilla ei oltu myöskään aivan tyytyväisiä niiden laatuun. Niiden tarve alkoi hiipua viimeistään silloin, kun Valmet toi myyntiin sen omaa käsialaa olevat 8000-sarjan mallit.

Yhdysvaltalainen maatalousjätti hankki omistukseensa Massey Fergusonin vuonna 1994 ja Valtran vuonna 2004. Saman katon alle päätyminen tiivisti traktorimerkkien yhteistyötä entisestään.

Omistajamuutoksia molemmilla merkeillä

Massey Fergusonin puolella tapahtui vielä yksi merkittävä käänne, kun 3600-sarja sai vuonna 1995 seuraajakseen 8100-sarjan. Nimenmuutoksesta huolimatta tekniset erot edeltäjiin olivat hyvin maltilliset.

Valmet-moottoreilla varustettu Massey Ferguson 3670 jaettiin kuitenkin kahdeksi eri malliksi, jotka olivat 8140 (160 hevosvoimaa) ja 8150 (180 hevosvoimaa). Molemmat käyttivät Valmetin 620 DS -moottoreita. Samaan aikaan Massey Ferguson 3690:n korvasi 8160-malli (200 hevosvoimaa), jossa oli Valmetin 634 DS. Nämä traktorit olivat tuotannossa vuoteen 1999 asti.

Vuonna 1994 Varity myi maatalouskoneliiketoimintansa AGCO:lle, jolloin Perkinsin ja Massey Fergusonin välinen konserniavioliitto katkesi traktorimerkin lähtöön. Moottoribrändi Perkins jäi Varitylle, joskin vuonna 1998 sekin myytiin Caterpillarille.

Myös Suomessa järjesteltiin liiketoimintoja vuonna 1994. Valmet myi traktori- ja moottoriteollisuuden Sisulle, jolloin Linnavuoren moottoritehtaan nimeksi tuli virallisesti Sisu Diesel. Traktoreiden nimi pysyi vielä Valmetina, mutta konepeltiin tuli Valmet-logon viereen myös Sisun logo, joten välillä käytettiin myös nimeä Sisu-Valmet.

Massey Fergusonin ja Valmetin yhteistyöhön muutokset vaikuttivat korkeintaan positiivisesti. Vuosien 1999-2002 välisenä aikana Sisu Dieselin moottoreihin luotettiin Massey Ferguson -malliston suurimmissa malleissa 8240:ssa (620 DS) ja 8250:ssa (634 TCC).

Massey Ferguson 8240 luotti saman tehtaan moottoreihin, vaikka nimi oli muuttunut Sisu Dieseliksi.

Lue myös: Valtran J-sarja – oliko tämä traktori, mönkijä vai golf-auto?

Yhteistyö AGCO-aikakaudella

Tarinamme on edennyt nyt siihen pisteeseen, että on aika alkaa puhumaan AGCO:sta. Mutta sitä ennenkin riitti vielä käänteitä. Vuonna 1997 Sisu-konserni myytiin Partekille, jonka taas hissivalmistaja Kone osti vuonna 2002. Kone päätti pilkkoa Sisun jäänteet, jolloin traktorit ja moottorit päätyivät yhdysvaltalaiselle AGCO:lle ja Sisu Auto suomalaisten yksityissijoittajien Suomen Autoteollisuus Oy:lle.

Viimeinkin vuonna 2004 entiset viholliset Massey Ferguson ja kolme vuotta aiemmin nimensä Valtraksi muuttanut traktorivalmistaja olivat päätyneet lopulta samaan AGCO-taloon. AGCO-aikakaudella yhteistyö luonnollisesti tiivistyi entisestään ja Massey Fergusonin suurimmat mallit ovat luottaneet totuttuun tapaan Linnavuoren moottoreihin – kuten olivat tehneet katkeamatta jo 1980-luvulta asti.

Moottoritehtaan 2000-lukuun kuului tosin vielä muutama nimimuutos. Vuodesta 2008 moottoritehdas alettiin tuntea ”väliaikaisnimellä” AGCO Sisu Power ja vuonna 2012 Sisu-nimi jäi unholaan, nimen typistyessä muotoon AGCO Power.

Kuvan Massey Ferguson 4455 on valmistettu Valtran tehtaalla Suolahdessa ja perustuu täysin Valtran A-sarjaan.

Konserniyhteistyö AGCO:n aikakaudella avasi taas uusia mahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus oli, kun Suolahdessa Valtran tehtailla alettiin valmistamaan ”pikku-Massikkaa”, eli Massey Ferguson 4400-sarjaa vuosien 2004-11 aikana. Traktori oli käytännössä Valtran A-sarjaa, mutta Massey Fergusonin konepelleillä ja maskilla. Päätöksen taustalla oli Suolahden tehtaan alikapasiteetti sekä se, että Ranskan tehtaalla ei ollut mahdollisuuksia alkaa valmistamaan pientä traktoria.

Traktorituotantoon liittyvä yhteistyö toimi myös toiseen suuntaan. Valtran jättiläismäisen S-sarjan toinen sukupolvi päätettiin toteuttaa konserniyhteistyönä, jossa traktori perustui pitkälle Massey Ferguson 8600 -malliin. Valtran S-sarjan tuotanto pysyi Ranskassa Massey Fergusonin tehtaalla vuosinen 2008-2024 ajan, jonka jälkeen kuudennen sukupolven traktorin valmistus palautettiin takaisin Suomeen ja Valtralle.

Valtran S-sarjaa tehtiin Ranskassa Massey Fergusonin tehtailla vuodet 2008-2024 ja teknisesti traktori tukeutui selvästi jätti-Massikoihin.

Lähteet: Agriland, Konedata