Tästä syystä Valmetin traktoritehdas joutui muuttamaan Tourulasta Suolahteen

Valtran traktoreita tehdään tänäkin päivänä Suolahdessa. Traktoritehtaan osuminen Suolahteen oli sattumusten summa.

Sivustomme on kertonut teille viime aikoina varsin paljon suomalaisen traktoriteollisuuden vaiheista, pääsin Valmetin ja sen seuraajan Valtran näkökulmasta. Kotimaisen ja taannoin valtio-omisteisen monialayhtiön vaiheet ovat olleet vuosikymmenten aikana värikkäitä, joten meheviä tarinoita kyllä riittää kerrottavaksi.

Aiemmin sivustollamme on kerrottu mm. Valmet-traktorin syntyvaiheista, siitä kun Valmetin metsäkonetehdas ja traktoritehdas kilpailivat verisesti samoista asiakkaista, Valmet-traktorin brändimuutokset vuosien varrella sekä siitä, kun paperikoneteollisuus vei traktoreilta Valmet-nimen pois.

Tällä kertaa jatkamme samoissa värikkäissä aiheissa. Tässä artikkelissa käymme läpi sitä, kun Valmetin traktoritehdas joutui tekemään olosuhteiden pakosta muuton Jyväskylän Tourulasta nykyisin Äänekoskeen kuuluvaan Suolahteen. Traktoritehtaan syntyminen Suolahteen oli nimittäin monenlaisten sattumusten summa.

Alussa Valmetin traktorit valmistettiin Tourulan tehtaalla Jyväskylässä. Sittemmin tuotanto siirtyi Suolahteen.

Alustus: traktoritehdas syntyy Tourulaan

Valmet-traktori syntyhetkeksi katsotaan vuosi 1951, vaikka kotimaista traktoria tehtiin kovaa vauhtia jo edellisvuoden puolella. Ensimmäisten Valmet-traktorien prototyyppien osat tehtiin valtion entisellä tykkitehtaalla Jyväskylän Rautpohjassa.

Varsinainen traktorien kokoonpano suoritettiin muutaman kilometrin päässä sijaitsevalla Tourulan tehtaalla, joka oli toiminut aiemmin valtion kivääritehtaana. Valmet-traktorin pompottelu tykki- ja kivääritehtaan välillä kuvasi hyvin sitä, miksi koko Valmet Oy syntyi – tarkoitus oli kehittää valtion sotakalustotehtaille sopivaa rauhanajan tuotettavaa, jotta työpaikat säilyisivät Suomessa.

Kun Valmet 15- ja 20-malleissa päästiin varsinaiseen sarjatuotantovaiheeseen, koko traktoritehtaan toiminta siirrettiin Tourulaan 20.5.1951. Ainoastaan traktorien moottorit tehtiin Nokialla, Valmetin Linnavuoren moottoritehtaalla – joka muuten sekin sijaitsee nykyään samalla paikalla.

Valtion kivääritehdas (VKT) perustettiin vuonna 1926 ja tämä kuva on vuodelta 1930. Kiinteistö toimi Valmetin traktoritehtaana vuodet 1951-1969.

Kasvukivut alkavat

Vaikka kotimainen traktoriteollisuus polkaistiin käyntiin lähes tyhjästä ja vaatimattomista lähtökohdista, oli suomalaiselle traktorille jo hyvin nopeasti olemassa mukavasti kysyntää. Tätä helpotti se, että sotien jälkeen Suomi oli pitkälti hevosten varassa elänyt maatalousyhteiskunta, joten traktorikaupalle oli olemassa erinomaiset edellytykset.

Jotain Valmet-traktorien nopeasta kasvusta kertoi se, että 26.9.1958 Tourulan tehtaalta rullasi ulos jo traktori numero 10 000, joka oli Valmet 33 D. Kasvu pysyi hurjana tulevatkin vuodet, mistä kielii Valmetin sisäinen projekti nimeltä Hanke 5000, mikä tarkoitti yrityksen tavoitetta päästä huimaan, 5000 traktorin vuosituotantoon.

Viimeistään 1960-luvun loppupuolella Valmet alkoi kärsiä kasvukipuja. Vanha, vuonna 1920-luvulla rakennettu Tourulan teollisuuskiinteistö alkoi käydä auttamatta liian pieneksi. Jyväskylän keskustan kupeessa sijainneen tehdasalueen laajentaminen oli vaikeahkoa johtuen urbaanista ympäristöstä.

Viimeinen kamelin selkärangan katkaissut asia tuli traktorien turvaohjaamojen yleistymisestä. Vuonna 1967 lanseerattu Valmet 100-sarja toi ensimmäistä kertaa kuvioihin kiinteät turvaohjaamot, jotka nostivat traktorien korkeutta sen verran, että niiden kokoonpano ahtaassa Tourulan tehtaassa ei onnistunut – olihan tehdas suunniteltu ja mitoitettu aikoinaan kiväärien tekemiseen.  

Valmetin 100-sarjalaisen ohjaamo edusti aikansa kärkipäätä. Se kuitenkin pakotti Valmetin muuttamaan pois Tourulasta.

Valtio-omistus lyö näpeille – tehdas ”pakkosiirretään” Suolahteen

Valmetilla ymmärrettiin jo hyvissä ajoin, että Tourulan aikakausi alkaa tulla ainakin osaltaan päätökseen. Sen takia traktoritehdas hankki Jyväskylän Seppälänkankaalta tontin, jonne oli määrä rakennuttaa aivan uusi ja ohjaamollisille traktoreille mitoitettu kokoonpanotehdas.

Tontin hankinnan ohella Seppälänkankaalla ehdittiin aloittaa jo metsän kaataminen uuden tehdaskiinteistön tieltä. Myös rakennusurakka vaiheineen oli sovittu ja kuuleman mukaan sopimuspaperitkin olivat tehtynä – niistä puuttui enää nimet alta.

Myöhemmin tuli kuitenkin yllätys, joka teki Seppälänkankaan tehdassuunnitelman hetkessä tyhjäksi. Valmetin omisti valtio, ja valtion omistuksia tuohon aikaan koordinoi Valtionkonttori. Valtionkonttorista tuli Valmetille tyly ilmoitus: Seppälänkankaan tehdasprojekti on laitettava heti jäihin, sillä traktoritehtaan tulee muuttaa Suolahteen.

Mikro Oy:n nousu ja tuho

Valmetin käsky muuttaa Suolahteen liittyy vahvasti yritykseen nimeltä Mikro Oy, joka oli teollisuusneuvos Sulo Sinivuoren (1906–1967) konepajayritys. Metalliteollisuusyritys valmisti mm. työkaluja, aseita, koneita ja koneenosia. Yrityksen viimeiset toimitilat sijaitsivat Suolahden silloisessa kauppalassa.

Vaikka Mikro Oy oli yrityksenä hyvässä maineessa, se oli ajautunut taloudellisiin ongelmiin mm. ulkomaankaupan yleistyessä sekä useiden yritysostojen ja kilpailun koventumisen myötä. Yritys oli tehnyt merkittäviä investointeja Suolahteen, kun syksyllä 1964 avattiin uusi Sirkkamäen 1,5 hehtaarin tehdasrakennus. Tehtaan yhteyteen tehtiin jopa kerros- ja rivitaloja työläisten asuttamiseksi, ja ajalle tyypillisesti muitakin palveluita tehtaan ympärille oli suunnitelmissa.

Mikro Oy:n taival tuli kuitenkin päätökseen vain reilut kaksi vuotta myöhemmin. Sinivuori kuoli helmikuussa 1967 ja yritys ajautui kuukautta myöhemmin konkurssiin jättimäisten verovelkojen vuoksi. Vuotta myöhemmin tehdaskiinteistöt päätyivät konkurssihuutokaupassa Valtiokonttorin omistukseen.

Mikro Oy:n konkurssi oli valtava takaisku Suolahden kauppalalle. Tehdas työllisti noin 250 henkilöä, joten työttömyys alueella kasvoi hetkessä suureksi. Myös tuore tehdaskiinteistö jäi yllättäen tyhjänpantiksi. Pahimmillaan puhuttiin jopa siitä, että Mikro Oy:n konkurssi tulee kaatamaan koko Suolahden kauppalan.

Suolahden traktoritehdas vuonna 1969, juuri kun tuotanto alkoi pyörimään.

Valmetin vastahankainen muutto Suolahteen

Palataan tarinassa takaisin Valmetiin ja Valtionkonttorin poliittiseen päätökseen, jonka mukaan traktoritehtaan tuli muuttaa Suolahteen. Valmetilla uutiset otettiin järkyttyneenä vastaan. Seppälänkankaan tehdasprojektia oli ehditty alustaa jo vuosia, ja nyt koko alustus olisi mennyt täysin hukkaan.

Myös muut asiat puistattivat varmasti Valmetin väkeä. Kukapa meistä valitsisi uusien ja itse suunniteltujen toimitilojen sijasta valmiin ja vanhan teollisuusrakennuksen, jossa saattoi ehkä myös kummitella edellisen konkurssiin menneen yrityksen haamut?

Lisäksi hankaluuksia toi se, että muutto Tourulasta Seppälänkankaalle olisi ollut noin viisi kilometriä Jyväskylän sisässä, mutta nyt muuttomatka kasvoikin yllättäen 45 kilometriin. Valmetin työntekijöitä väistämättäkin mietitytti se, että löytyykö Suolahdesta asuntoja tai puolisolle töitä. Entä miten kulkeminen Suolahteen tapahtuisi, jos ei halua tai pysty muuttamaan Jyväskylästä?

Muutto toikin alussa Valmetille jonkin verran päänvaivaa. Jyväskylästä järjestettiin tehtaan työntekijöille yhteiskuljetuksia, mutta samalla ne pidensivät työpäivää. Kuljetukset rassasivat yhtiötä taloudellisesti ja osaltaan myös henkisesti.

Aivan koko Valmet-traktorien organisaatio ei muuttanut heti Suolahteen, vaan osa porukasta sai jäädä Tourulaan. Traktorien kokoonpano siirrettiin Suolahteen, mutta Tourulaan jäi tuotekehitys, koneistus ja huoltokoulutus.

Suolahden muutossa oli myös valoisia puolia

Ennen kuin vanha Mikro Oy:n kiinteistö saatiin muutettua traktoritehtaaksi, tarvitsi tehdas ja tehdasalue jonkin verran investointeja. Tehtaalle tuli mm. rautatiekiskot, jotta valmiit traktorit saatiin rautateitse maailmalle.

Kyseisissä investoinneissa mukana oli myös Suolahden kauppala ja samoissa karkeloissa huomattiin myös muuton ensimmäisiä hyviä puolia. Valmetin johto oli yllättynyt positiivisesti, miten helppoa yhteistyö Suolahden viranomaisten kanssa oli. Jopa poliittiset puolueet oikealta vasemmalle ottivat Valmetin innoissaan vastaan.

Kokoonpanotehtaan muutto osui myös siinä mielessä herkulliseen hetkeen, että vajaat 20 vuotta toimineella tehtaalla piti alkaa suunnittelemaan ensimmäistä ”sukupolvenvaihdosta” työläisille. Vanhemmat ikäluokat alkoivat olla eläkeiässä ja heidät tuli korvata nuoremman polven tekijöillä.

Suolahdesta löytyi paljon nuoria ja innokkaita työntekijöitä, joissa oli yksi iso etu verrattuna Jyväskylän samanikäiseen nuorisoon: maaseutumaisessa Suolahdessa nuoret miehet olivat tottuneita ja jopa innostuneita traktoreista, ja heillä oli traktoreihin paljon enemmän omakohtaista kosketuspintaa kuin Jyväskylän kaupunkilaisnuorilla.

Valmet 502-, 702- ja 1102-mallit kokoonpanotehtaan edessä Suolahdessa vuonna 1974.

Muutto kesti lähes 40 vuotta

Valmetin traktoritehdas aloitti Suolahdessa toimintansa virallisesti 4.8.1969. Siitä lähtien aina näihin päiviin saakka traktoreita on tehty Suolahden tehtaalla, toki tehdas on sen jälkeen laajentunut moneen otteeseen.

Ensimmäinen laajennus oli jo vuonna 1974, kun Suolahteen päätettiin rakentaa voimansiirtojen koneistushalli – jota sitäkin saatiin jo pari vuotta myöhemmin laajentaa uudelleen.

Ajan myötä pala kerrallaan Valmetin traktoripuolen toimintoja siirtyi Tourulasta Suolahteen. Viimeisenä mohikaanina voidaan pitää Valmetin – sittemmin Valtran tuotekehitysosastoa, joka suostui jättämään Tourulan vasta vuonna 2006. Tuotekehitysosaston siirtämisessä Suolahteen suurena tekijänä taisi olla vuoden 2004 kauppa, jossa Valtra siirtyi AGCO-konsernin omistukseen.  

Valtran tehdas vuoden 2006 jälkeen. Alkuperäinen tehdas on numerolla kolme merkitty kokoonpanohalli. Kuvassa on myös tuotekehityskeskus (1), voimansiirtotehdas (2), koeajorata (4), asiakaspalvelukeskus (5) ja varaosa- ja huoltokeskus (6).

Investointeja aina 2020-luvulle asti

Kuten monilla tehdasalueilla, myös Valmetin – siis nykyisen Valtran tehdasalueella tehdasta on laajennettu moneen kertaan ja monessa osassa. Laajennusten alle jäivät mm. aiemmin mainitut kerros- ja rivitalot, sillä tehtaan vieressä asuminen ei enää houkuttele työntekijöitä, vaan he ovat valmiita ajamaan omalla autollaan työpaikalle pidemmänkin matkan päsätä.

Vuonna 2006 tulleen tuotekehityskeskuksen jälkeen traktoritehtaalla alkoi olla tuotantoalaa jo viitisen hehtaaria, mikä tarkoitti siis 3,5-kertaistumista siihen, mitä alueella oli 1960-luvun lopulla.

Valtran omistava AGCO on tehnyt 2020-luvulla monia investointeja Suolahteen, mitkä näkyvät kuvassa.

Suolahdessa 2010-luku oli investoinneissa hiljaisempaa jaksoa, kunnes 2020-luvulla alkoi tapahtua taas huolella. Tammikuussa 2021 valmistui logistiikkakeskus, jossa otetaan vastaan traktorinvalmistuksessa tarvittavat osat.

Uusi 2000 neliömetrin maalaamo otettiin käyttöön loppukesästä 2023. Maalaamoinvestointien takana oli entistä suurempien Valtran Q- ja S-sarjan valmistamisen aloittaminen Suolahdessa.

Voimansiirtotehdas sai pohjoispäätyyn 3200 lisäneliötä syksyllä 2024. Investoinnin taustalla on Q- ja S-sarjojen CVT-voimansiirtojen kokoonpano ja testaus. Lisäksi voimansiirtotehtaan eteläpäätyyn valmistui 1300 lisäneliötä voimansiirron osien koneistukselle, itäseinälle 720 neliötä toimistotilalle ja länsisivulle 300 neliön sosiaalitilat. Kaikkiaan voimansiirtotehdas kasvoi noin hehtaarilla.

Kaikkiaan 2020-luvun investointien myötä Valtran Suolahden tehtailla tuotantopinta-ala liikkuu jo kuuden hehtaarin tienoilla.

Lähteet: Valtra.fi, Valtra.fi, Keskisuomalainen, Hannu Niskasen kirja “Valtra 50 vuotta”