Tämä Puolustusvoimien ”metsä-Valmet” katosi ennen aikojaan Panssari-Sisujen tieltä

Valmet Terra 865 BM perustui metsäkoneeseen. Sille kaavailtiin pitkää käyttöikää, mutta Panssari-Sisujen tulo ajoi Terrat ennenaikaiselle eläkkeelle.

Koeajolle.com on esitellyt erilaista sotilaskalustoa, joista valtaosa on luonnollisesti Suomen Puolustusvoimien käyttämää. Etusijalle olemme ottaneet kotimaisvalmisteiset ajoneuvot Sisun ja Valmetin johdolla, sillä niistä löytyy usein poikkeuksellisen mielenkiintoisia tarinoita.

Tällä kertaa keskitymme taas Valmetin valmistamaan kalustoon. Aiemmin sivustollamme on esitelty Puolustusvoimien Valmet-kalustosta mm. kahdesta Valmet 500 -maataloustraktorista yhdistetty ”Homotin”-tandemtraktori sekä Valmet 822 Jehu -metsäkoneita.

Pysymme yhä metsäisessä aihepiirissä, sillä tämän tarinan sankari on Valmet Terra 865 BM. Metsäkoneen pohjalta varta vasten Puolustusvoimien käyttöön suunnitellulle ajoneuvolle oli suuret odotukset, mutta sen kohtalona oli päätyä eläkkeelle ennen aikojaan.

Valmet Terra 865 BM syntyi metsäkoneen pohjalta, mutta päätyi sotilaskäyttöön.

Projekti alkaa metsäkoneen pohjalta

Tämän tarinan tapahtumat alkavat 1960-luvun puolivälistä. Valmet oli aloittanut maataloustraktorien valmistuksen vuonna 1951. Uudesta traktorimerkistä huolimatta Valmet oli saavuttanut tukevan aseman Suomen traktorimarkkinoilla, ja traktoreita meni tuolloin vielä vahvasti maataloudessa eläneessä Suomessa hyvin kaupaksi.

Vaikka traktorikauppa kävi kuumana, traktori oli iso ja arvokas hankinta suomalaiselle pientilalle. Koneinvestoinnille haluttiin luonnollisesti mahdollisimman suuri tuotto, joten monilla tiloilla traktorin piti kyetä tekemään töitä kesäisin pellolla ja talvisin metsässä.

Metsätyö oli maataloustraktorille raskasta ja koneet kovilla. Valmetilla todettiin jo vuonna 1960-luvun alkuvuosina, että koneellinen puunkorjuu vaatii omat koneet, sillä samalla koneella on vaikea toimia ilman kompromisseja sekä metsässä että maataloudessa.

Valmet 4-363 D oli valmistajansa ensimmäisiä täysverisiä metsäkoneita. Jopa Puolustuslaitos hankki pari yksilöä riveihinsä.

Näin syntyy tuote nimeltä maastotraktori. Valmetin ensimmäinen maastotraktori oli Valmet 361 D -maataloustraktoriin perustunut Valmet 4-363 D. Vuonna 1963 päivänvalon nähnyt maastotraktori poikkesi maataloustraktorista siiten, että se oli selvästi jykevärakenteisempi sekä nelivetoinen.

Valmetille 1960-luku on villiä aikaa. Maataloustraktoreita myydään hurjaa tahtia, joten Jyväskylän Tourulassa sijainnit Tourulan traktoritehdas ei kykene vastaamaan kysyntään. Apuun tulee Valmetin vajaateholla käynyt Lentokonetehdas Tampereella, joka alkaa valmistamaan metsäkoneita.

Lue myös: Erikoinen sisällissota: Valmet taisteli talon sisällä metsäkoneiden herruudesta

Tampereella syntyykin nopeaan tahtiin uusia malleja. Tämän tarinan kannalta oleellisin malli on vuonna 1965 syntynyt Valmet Terra 865 AK. Nimessä A kuvaa ensimmäistä sarjaa ja K tulee sanasta “kantava”. Koneesta tuleekin Valmetin ensimmäinen tavaralajimenetelmän metsäkone – käytännössä siis nykyisten ajokoneiden esikuva.

Kuvan Valmet 865 AK:ta voidaan pitää vielä nykyäänkin metsissä liikkuvien ajokoneiden esi-isänä.

Yhteistyöhön Puolustuslaitoksen kanssa

Samoihin aikoihin myös Puolustuslaitoksessa (nykyinen Puolustusvoimat) innostuttiin Valmetin Lentokonetehtaan tuotteista. Ensiksi Puolustuslaitos hankki kokeiluun kaksi kappaletta Valmet 4-363 D -maastotraktoria. Ilmeisesti tähän ei oltu täysin tyytyväisiä, sillä pian koneita päätettiin viedä armeijakäytössä pidemmälle.

Tästä syntyi Valmetin ja Puolustuslaitoksen yhteinen projekti, jossa maastotraktorin pohjalta lähdettiin rakentamaan sotilaspyörätraktoria. Tarkoituksena oli luoda raskaiden aseiden vetoon soveltuva maastokykyinen ajoneuvo jalkaväkiprikaateihin.

Valmet Terra 865 sai kunnian toimia tämän uuden projektin alustana. Puolustuslaitoksella ei ollut tarvetta koneen takana olevalle kuormatilalle, joten se jätettiin suosiolla pois. Muuten runko-ohjatun traktorin perusrakenne komponentteineen oli hyvin pitkälti metsäkoneen mukainen. Rungon päälle suunniteltu kori oli vuorostaan Puolustuslaitoksen Kuljetusvälinevarikon käsialaa.

Ensimmäinen prototyyppi syntyi vuonna 1966 ja se sai nimen Valmet Terra 865. Teholtaan 80-hevosvoimaisella koneella oli painoa 4 900 kiloa, pituutta kuusi metriä akseliväliä kolme metriä. Kaksi vuotta myöhemmin saatiin seuraava prototyyppi, Valmet Terra 865 BM-1, joka oli mitoiltaan vieläkin suurempi: pituutta 6,91 metriä, akseliväliä 3,12 metriä ja painoa 6 240 kiloa.

Valmet Terra 865 BM on runko-ohjattava maastotraktori, joka koostuu kahdesta vaunusta.

Sadan kappaleen tilaus

Nämä kokeilut vakuuttivat Puolustuslaitoksen sen verran lahjakkaasti, että 13.8.1969 solmittiin Valmetin kanssa sopimus 100 sotilaspyörätraktorin tilaamisesta. Sarjatuotantoon edenneissä traktoreissa mittoja tosin kasvatettiin vieläkin suuremmiksi: pituutta 7,06 metriä, akseliväliä 3,27 metriä ja painoa 6 500 kiloa.

Metsätraktorin ansiosta ajoneuvon kokonaismassa oli hurja 10 600 kiloa. Valmetin omat 4,2-litraiset ja neljäsylinteriset 411 A -moottorit olivat Valmet 900 -maataloustraktorista tutut ja tarjoilivat 88 hevosvoimaa, jotka väliteltiin isoille pyörille 8+2P-vaihteiston avulla. Näillä eväillä sotilaspyörätraktorin kerrottiin saavuttavan tyhjänä jopa 32 kilometrin tuntinopeuden.

Valmet Terra 865 BM -sotilaspyörätraktorien saapuminen Puolustuslaitoksen käyttöön osuu vähän lähteestä riippuen vuosiin 1969-71. Markku Mäkipirtin kirjan mukaan ensimmäinen 77 kappaleen erä toimitettiin vuonna 1970 ja 1971 puolella loput 28 kappaletta. KoneViestin mukaan toimitukset olisivat olleet vuosina 1969-70. Kaiken kaikkiaan koneita toimitettiin yhteensä 105 kappaletta.

Kuvassa on Valmet Terra 865 B, joka on sotilaspyörätraktorin esikuva.

Sotilaspyörätraktori oli hyvä kulkemaan metsässä. Ajoneuvon keulalta löytyi myös vinssi, joka helpotti vaikeissa paikoissa kulkemista. KoneViestin lyhyen ja vuonna 2020 tehdyn vertailun pohjalta sotilasversio kulki metsässä jopa alkuperäistä metsätraktoria paremmin.

Kone oli myös monikäyttöinen. Vetokykyä maastossa oli 3200 kilon edestä ja takavaunun kantavuus oli kolme tonnia. Vaunussa kyettiin siis kantamaan sekä varusmiehiä että materiaa.

Monikäyttöisyyttä saatiin parannettua vielä Kuljetusvälinevarikon valmistamilla 900-kiloisilla teliperävaunuilla, joilla kantavuutta oli 2500 kiloa. Valmistettujen teliperävaunujen määrä ei ole tiedossa, mutta ne tehtiin hieman jälkijunassa vuosina 1972-74.

Tarpeen tullen sotilaspyörätraktoritkin maalattiin talviseen maisemaan.

Matkustusmukavuus matalalla

Valmet Terra 865 BM on tarjonnut varmasti unohtumattomia matkamuistoja kyydissä istuneille varusmiehille. Terran kyytiin on mahtunut iso määrä matkustajia, sillä kuvissa pelkästään etummaiseen ohjaamoon on mahtunut seitsemän henkilöä. Myös takavaunuun voisi ottaa lisää henkilöitä, joten yksi Terra todennäköisesti kykeni kuljettamaan ryhmän verran sotilaita.

Etenkin talvella matkustusmukavuus oli suurimmillaan etuvaunussa. Moottori sijaitsi kuljettajan ja apukuljettajan välissä, ja sen tuottamaa lämpöä pyrittiin ottamaan talteen myös matkustamoon. Tosin Terran katto oli paikoin avonaista pressua – jos edes sitäkään oli tarjolla, joten kovin hyvin lämpö ei pysynyt sisällä.

Terra oli pohjimmiltaan traktori, joten sen jousitus oli heikkoa. Maastossa mentäessä kyyti on ollut varmasti pomppivaa ja sotilaat ovat saaneet tosissaan yrittää pysyä paikoillaan. Kylmän lisäksi myös melu on ollut Valmet Terrassa varmasti korvia huimaava.

Lue myös: Traktorin turvaohjaamon kehitys – 1960-luvun synkät kuolematilastot pakottivat muutokseen

Maastossa Valmet Terra 865 BM kulki kiitettävästi. Sen sijaan maantiellä sen kanssa matkustaminen oli raskasta.

Eläkkeelle ennen aikojaan

Alkujaan Puolustuslaitos oli suunnitellut Valmet Terra 865 BM:lle jopa 40 vuoden käyttöiän. Tällöin sotilaspyörätraktorien olisi ollut määrä palvella aina 2000-luvulle.

Suunnitelmat eivät kuitenkaan pitäneet lähimainkaan paikkansa, vaan Valmet Terran käyttö sotilastehtävissä tuli tiensä päähän jo 1980-luvulla – pahimmillaan siis vain kolmasosan verran alkuperäisen suunnitelman aikataulusta.

Syy Valmet Terra 865 BM:n aikaiselle eläköitymiselle löytyi muuttuneesta maailmasta. Vain noin kymmenen vuotta Terrojen syntymisen jälkeen sittemmin Puolustusvoimiksi muuttunut organisaatio alkoi vaatimaan kalustolta suurempaa nopeutta maantiellä sekä parempaa suojaa miehistölle.

Tästä syntyi projekti panssaroidusta miehistönkuljetusajoneuvosta. Ensiksi sitä kokeiltiin Vammaskosken valmistamalla VK JuKolla, joka ei edennyt yhtä prototyyppiä pidemmälle. Tultaessa 1980-luvun puolelle projekti nousi uudelleen pöydälle ja tämän myötä Valmet ja Sisu tekivät kilpaa omat panssariajoneuvonsa. Kilpailussa mukana oli ”Panssari-Valmet” eli 1912-6 ja ”Panssari-Sisu” eli XA-180.

Kuten kaikki vähänkin sotilaskalustoa tuntevat tietävät, tämä kilpailu ratkesi Sisun eduksi. Kuorma-autoon pohjautunut Panssari-Sisu eli Pasi kilpailun siirtyen sarjatuotantoon vuonna 1985. Alkuperäisen XA-180:n ohella ajoneuvosta on tehty lukuisia erilaisia variantteja ja päivityksiä aina tähän päivään saakka.

Valmet Terra 865 BM:n aika palveluksessa tuli täyteen jo 1985, jonka jälkeen koneet huutokaupattiin pois armeijan kirjoista.

Valmet Terra 865 BM:lle Pasin tulo kuvioihin tiesi nopeaa eläköitymistä. Pasi tarjosi sotilaille panssaroidun suojan ja lisäksi sen huippunopeus maantiellä oli lähes kolminkertainen sotilaspyörätraktoriin nähden. Eipä siis ihme, että Valmet Terroja alettiin poistaa rivistöstä samoihin aikoihin vuonna 1985 Panssari-Sisujen tulon kanssa.

Kuljetusvälinevarikko huutokauppasi Valmet Terrat pois vaiheittain 1980-luvun lopun vuosina. Tämänkin artikkelin kuvituksissa näkyvä Valmet Terra 865 BM on Puolustusvoimien poistama yksilö, joka elää nykyään rauhallisia eläkevuosia harrastajan omistuksessa.

Sattumalta yllä kuvattu ei ole ainoa kerta, kun Valmet Terra hävisi pitkän taistelun kotimaiselle kilpailijalleen Sisulle. Läpi 1970-luvun Puolustusvoimat oli yrittänyt suunnitella omaa tela-ajoneuvoa, ja sitä yritettiin valmistaa myös moottorikelkkoja valmistaneen Valmetin kanssa, mutta laihoin tuloksin. Tässä yhteistyössä syntyi prototyypiksi jäänyt laite nimeltä Valmet Terra B, joka tosin hävisi myöhemmin Nauha-Sisulle.

Sisu oli kirosana Valmet Terroille. Kuvan Valmet Terra B ei päässyt samanlaiseen asemaan kuin myöhempi Nauha-Sisu.

Lue myös: Muistatko kun Ponsse yritti ostaa Valtran? – Tähän Suomi-teollisuuden superavioliitto kariutui

Lähteet: KoneViesti, Markku Mäkipirtin kirja “Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1960-2000″, Hannu Niskasen kirja “Valtra 50 vuotta” ja Vesa Rohilan kirja “Eilispäivän traktoreita”