Valmetista Valtraksi – traktoribrändi on luotu monesti uudelleen, ja aina jostain syystä

Valtrana nykyisin tunnettu traktorivalmistaja on ehtinyt kantaa useita nimiä. Myös traktorien muotoiluun ja väreihin liittyy erikoisia käänteitä.

Valtra-traktoreilla on takana värikäs historia. Värikkyys johtuu pitkälti siitä, että yhtiö perustettiin täyttämään sotateollisuuden jättää aukkoa, ja toisaalta traktorivalmistaja on päätynyt valtio-omistuksesta osaksi amerikkalaista pörssiyhtiötä. Käänteitä on siis riittänyt.

Käänteet näkyvät myös traktorin nimessä, brändissä ja brändi-ilmeessä. Suomessa valmistettavaa traktoria on nähty sen yli 70 vuoden historian aikana monilla eri nimillä. Vaikka nimiin on tehty hienosäätöä useampaan kertaan, jokaisella pienelläkin muutoksella on ollut joku selkeä syy.

Tässä artikkelissa teemme katsauksen Valtra-traktorin brändiin. Käymme läpi niin traktorin kirjavan nimihistorian kaikkine vaiheineen, sekä otamme katsauksen myös traktorin väriin, jossa riittää myös mielenkiintoisia kokeiluja.

Valtra juhlisti Saksan 25-vuotistaivaltaan Agritechnicassa vuonna 2017 tuomalla paikalle 1990-luvun Valmet 6100:n.

Punaisesta traktorista se lähti

Valtra-traktorin historia alkaa virallisesti vuodesta 1951, jolloin Valmetin tehtailla Jyväskylässä koeponnistettiin käyntiin omaa traktorituotantoa. Emme mene Valmet-traktorin syntyyn tässä yhteydessä sen syvemmin, sillä se tarina on käyty jo läpi tässä artikkelissa: Valmetin traktoriteollisuuden alku oli täynnä erilaisia kärsimyksiä.

Ensimmäinen Jyväskylän Tourulassa sarjatuotantoon asti päätynyt traktori sai nimen Valmet 15, joka sai lempinimen ”piikkilangankiristäjä”. Ensimmäiset Valmet-traktorit olivat teknisesti hyvin alkeellisia ja paperilla aikalaisiin kilpailijoihin verrattuna jokseenkin vaatimattomia.

Tästä se lähti. Ensimmäiset Valmet-traktorit olivat väriltään kokopunaisia.

Tämä tausta näkyy varmasti myös Valmet-traktorin brändin alkuvuosissa. Oleellista on ymmärtää se, että ensimmäiset Valmet-traktorit olivat aina kokopunaisia. Punainen väri oli rungossa, katteissa ja moottorissa ilman sen suurempia koristeita tai yksityiskohtia – niihin panostamisen hetki ei ollut vielä ajankohtainen.

Kokopunaisella linjalla jatkettiin läpi 1950-luvun. Seuraajamallit kuten Valmet 20, 33 D ja 359 D olivat väriltään täysin punaisia. Ainoat poikkeukset tulivat teollisuusmalleihin, jotka olivat keltaisia. Teollisuusmallit olivat usein hitusen maatalousversioita raskaampia ja pienempiä rakenteeltaan, joten omalla värillä oli hyväkin erottaa nämä kaksi mallia toisistaan.

Vuonna 1960 Valmet 361 D:n myötä myös traktorien yksityiskohtiin alettiin panostamaan teollisen muotoilun kautta.

Yksityiskohdat yleistyvät jopa traktoreissa

Vuonna 1960 tapahtui ensimmäinen pieni käänne Valmetin brändillisissä asioissa. Tarinan mukaan silloin Valmet-traktoreiden parissa työskenteli ensimmäinen teollinen muotoilija, joka oli Jukka Pellinen.

Aivan kaikkia haluamiaan asioita Pellinen ei vielä traktoriin saanut. Yksi hyllytetty idea oli perhosmalliset lokasuojat, jotka olisivat olleet muodoltaan erilaiset oikealla ja vasemmalla puolella. Käytännön säästösyistä tästä kuitenkin luovuttiin ja lopulta traktoriin päätyi lokasuoja, joka oli asennettavissa kummalle puolelle tahansa.  

Teollisen muotoilijan läpikäymä traktori, uusi Valmet 361 esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle vuonna 1960. Muotojen lisäksi myös traktorin värityksessä oli tapahtunut muutoksia. Uusi traktori oli toki yhä punainen, mutta nyt siihen oli saatu jo harmaita yksityiskohtia, kun etusäleikkö ja konepellin alareuna olivat harmaita.

Muotoilu ja värit ovat usein eräänlaisia kompomisseja, joissa joutuu ottamaan huomioon erilaisia käytännön asioita.

Minkä takia moinen muutos tapahtui? Tähän voi esittää vain hyvä arvauksia, jotka eivät välttämättä pidä lainkaan paikkaansa. Valmet 361 oli kuitenkin jossain määrin merkkipaalu Valmetin kymmenen vuoden mittaisesta traktorituotannosta. Ehkä Valmet halusi juhlistaa merkkipaalua keskittymällä traktorin hienoihin yksityiskohtiin?

Varmaa on kuitenkin se, että tuossa vaiheessa Valmet oli saanut jo hyvin kenkää oven väliin kotimaan traktorikaupassa. Kymmenen tuhannen valmistuneen traktorin rajapyykki ylittyi syksyllä 1958. Monet Valmet-mallit olivat myyneet hyvin, mikä kehitti toimintaa ja mahdollisti jopa pienen leikittelyn ja teollisen muotoilijan palkkaamisen mukaan projektiin.

Lisäksi on syytä muistaa, että Valmet kilpaili jatkuvasti ulkomaisten traktorivalmistajien kanssa, joiden traktorit olivat paikoittain todella näyttäviä yksityiskohdiltaan. Vielä 1960-luvun maatiloilla traktorihankintaa tuskin koskaan tehtiin ulkonäkö edellä, mutta ei kauneudesta varmastikaan haittaa ollut.

Valmet 700 vei traktorimerkin kokonaisen traktorisarjan eli sata-sarjan aikakauteen. Sitä korostettiin uudella keltaisella värillä.

Ensimmäinen kokonainen traktorisarja muuttuu keltaiseksi

Ensimmäinen oikeasti suuri brändimuutos Valmetilla tapahtui 1960-luvun lopulla. Aiemmin Valmet-traktorit olivat olleet yksittäisiä ja itsenäisiä malleja, joita ei juurikaan räätälöity asiakkaan tarpeisiin soveltuviksi. Jos asiakas empi traktorin tehon kanssa, vaihtoehdot olivat usein kokonaan erilaiset traktorit. Erot esimerkiksi Valmet 565- ja 846-mallien välillä olivat melko isot.

Vuonna 1967 Valmet lanseerasi ensimmäistä kertaa kokonaisen traktorisarjan, joka tosin koeponnistettiin aluksi vain Valmet 900 -mallilla. Seuraavana vuonna tarjolle tuli myös pienemmät Valmet 500- ja 700-mallit, sekä vuonna 1969 vielä järeä 1100-malli. Etenkin 700-1100 -mallit olivat ulkoisesti hyvinkin samankaltaisia, mutta teknisiltä tiedoiltaan erilaisia.

Tätä Valmetin ensimmäistä traktorisarjaa kutsuttiin nimellä ”sata-sarja” – olivathan kaikki traktorit malliltaan numeroltaan tasasatasia. Traktorituotannon uutta vaihetta haluttiin korostaa myös sillä, että traktorien väri muuttuikin nyt kertaheitolla keltaiseksi. Tällä tavalla Valmet sai näyttävästi korostettua uuden malliston edustavan uutta aikakautta traktoriteollisuudessa.

Toinen merkittävä muutos “keltaisissa Valmeteissa” oli osittain sattumaltakin se, että värinvaihdon yhteydessä alkoivat myös nykyiset traktorien turvaohjaamot yleistymään. Osaltaan tässäkin kysymyksessä oli puhdas sattuma, sillä turvaohjaamot tulivat Suomessa pakollisiksi 1.7.1969.

Sata-sarjalaiset tunnettiin myös ohjaamoistaan, jotka olivat aikakauden mittapuulla mukavat.

Kuten jo todettua, keltainen väri ei ollut aivan ennenkuulumatonta Valmet-traktorissa, sillä teollisuusmalleissa keltaista väriä oli ehditty nähdä jo 1950-luvulla. Vastaavaa värierottelua teollisuus- ja maataloustraktorien välillä ei nähty enää sata-sarjan kanssa, joten myös teollisuusmallitkin myytiin asiakkaalle yhä keltaisena.

Aivan kuten punaisten traktorien aikakaudella, myös keltaisella aikakaudella yksityiskohtia haluttiin hioa. Sata-sarjan Valmet-traktorit olivat keltaisia, mutta pienemmät yksityiskohdat kuten alusta, moottorin kansi ja etusäleikkö olivat väreiltään ruskeita. Sama keltaruskea teema piti myös vuonna 1970 lanseeratun 02-sarjan kanssa (Valmet 502, 702 ja 1102).

Valmet 502 edustaa sata-sarjaa seurannutta 02-sarjaa. Tähän yksilöön on päätynyt jostain syystä valkoiset takavanteet, vaikka niiden pitäisi olla sinapinkeltaiset etuvanteiden tavoin.

Raikkaampaa väripäivitystä

Vuonna 1979 saatiin taas pieniä muutoksia. Samana vuonna Valmet fuusioitui Volvo BM:n kanssa, mutta näiden kahden tapahtuman osuminen samoihin aikoihin lienee täyttä sattumaa. Vuoden 1979 väripäivitys liittyy päivitetyn 03-sarjan (Valmet 703, 803, 903, 1103 ja 1203) tuloon. Samaan 03-sarjaan lasketaan myös loppupään Valme 502 ja sen päivitetty 602-versio.

Väripäivitys liittynee siihen, että Valmetilla halutiin tehdä selvää pesäeroa 02- ja 03-sarjojen välille, sillä ulkoiset muutokset olisivat olleet muuten olemattomia ja se olisi häivyttänyt alleen traktorien tekniset muutokset.

Valmet 602-4 Turbo on nimestään huolimatta jo 03-sarjaa. Valkoisen katon takia tästä käytettiin lempinimeä “ylioppilasmalli”.

Uuden 03-sarjan traktorit olivat yhä keltaisia, mutta väri muuttui ”ruskeankeltaisesta” kohti ”kirkkaankeltaista”. Myös alustan ja moottorin kannen ruskea väri sai entistä vaaleampia sävyjä. Lisäksi väripalettiin tuotiin mukaan kolmas väri, kun traktorit saivat valkoisia yksityiskohtia.

Valkoista väriä käytettiin traktorin turvaohjaamon katossa ja vanteissa. Valkoiset katot toivat traktoreille lempinimen ”ylioppilasmalli”, jolla viitattiin tietenkin tunnettuun valkolakkiin. Myös valkoiset vanteet tulivat jäädäkseen vuonna 1979 – joskin valkovanteisia traktoreita oli ehditty nähdä aiemmin jo futuristisessa Valmet 1502:ssa.

Volvo BM:n ja Volvon fuusio palautti punaisen värin traktoreihin. Syy oli todennäköisesti siinä, että Volvo BM:n traktorit olivat punaisia.

Volvo BM Valmet ja paluu punaiseen

Kuten jo mainittiin, Valmet fuusioitui vuonna 1979 ruotsalaisen traktorivalmistaja Volvo BM:n kanssa. Jo fuusion toteutusvaiheessa aloitettiin yhteisen traktorimalliston suunnittelu. Suunnittelu otti aikaa, sillä uuden pohjoismaisen traktorivalmistajan tuotteita päästiin esittelemään yleisölle vasta toukokuussa 1982. Siihen asti brändi liikkui tutusti keltaisen värin ja Valmet-nimen voimin.

Vuonna 1982 tapahtuikin sitten kerralla oikein kunnolla muutoksia. Fuusion myötä traktorimerkin nimi muuttui muotoon Volvo BM Valmet. Yhteisnimellä haluttiin korostaa pohjoismaisuutta ja pitää entiset Volvo BM -asiakkaat myös uuden traktorimerkin asiakkaana. Typografia nimelle tuli kuitenkin suoraan Valmetilta, ja sen syystä saatte kuulla kohta lisää.

Viiden vuoden ajan traktoreiden pelleissä luki nimi Volvo BM Valmet, kunnes 1987 nimi typistyi takaisin muotoon Valmet.

Volvo BM Valmet lanseerasi kerralla kokonaisen traktorimalliston, jota kutsuttiin 05-sarjaksi. Uuden traktorisarjan väri muuttui takaisin punaiseen, mikä oli todennäköisesti taas yksi keino varmistaa Volvo BM -asiakkaiden pysyminen – olivathan ruotsalaiset tottuneet punaiseen traktoriin. Yksityiskohdissa etusäleikkö ja moottorin kansi muuttuivat mustiksi samalla kun vanteet pysyivät valkoisina.

Volvo BM Valmetin nimeen liittyy hieman erikoisuuksia. Nimi suunniteltiin jo alusta alkaen viiden vuoden väliaikaisratkaisuksi, jonka jälkeen kaikki Volvoon viittaava poistettaisiin ja siirryttäisiin takaisin Valmetiin.

Sekavuutta lisäsi myös se, että yhdessä pohjoismaisen traktorimalliston kanssa lanseerattiin pieni 04-mallisto, joka kantoi pelkkää Valmet-nimeä. Tämä johtui siitä, että traktorit olivat 502:n ja 602:n uudistettuja versioita, ja täten alusta loppuun asti Valmetin omaa käsialaa – siksi siihen ei haluttu sotkea Volvon nimeä mukaan. Nämä traktorit saivat kuitenkin ylleen yhteisen punaisen väri-ilmeen.

Kun nimi muuttui takaisin valmetiksi, Valmet-nimen ja mallinumeron alle tuli musta raita.

Paluu Valmetiksi – ja tarjolle värivaihtoehdot

Volvo BM:n asettama viiden vuoden siirtymäaika tuli täyteen vuosien 1986 ja 1987 vaihteessa, jonka jälkeen traktoribrändissä palattiin takaisin puhtaaseen Valmet-nimeen. Brändiuudistus oli mennyt suomalaisittain hyvin, sillä ruotsalaisasiakkaat omivat uuden traktorimerkin tuotteet hyvin, vaikka kilpailijoilta tulikin erilaisia horjutusyrityksiä.

Lue myös: Näin tylysti Massey Ferguson pilkkasi ja kampitti Volvo BM Valmetin uutta “pohjoismaista traktoria”

Valmet-nimen palautuksessa ei todennäköisesti haluttu tehdä sen suurempaa numeroa nimimuutoksesta, joten muutokset olivat minimalistiset. Uuden nimen myötä ainoastaan sivupaneelin mallimerkintä siirtyi mustalle taustalle – muuten jatkettiin punaisella teemalla eteenpäin.

Vuonna 1988 Valmet otti käyttöön automaailmasta tutut metodit, jossa asikas saa päättää traktorin värin.

Volvo BM:n poistuminen avasi Valmetille vapaammat kädet ohjata brändinsä tulevaisuutta. Suurempia muutoksia oli kuitenkin tarjolla jo vuonna 1988. Valmet toi ensimmäisenä traktorivalmistajana tarjolle automaailmasta tutun ratkaisun, jossa asiakas itse sai päättää ostamansa traktorin värin. Traktoria ostavalla oli nyt valittavanaan peräti viisi eri väriä: punainen, sininen, keltainen, vihreä ja valkoinen.

Värivaihtoehtojen tarjoaminen toi hieman lisätyötä tehtaan päähän, mutta toisaalta avasi melkoisen kilpailuedun. Jatkossa esimerkiksi vihreisiin John Deeren traktoreihin tottuneet asiakkaat saattoivat ostaa vihreän Valmetin, jolloin kulttuurishokki uudessa traktorissa ei ole niin suuri. Värivaihtoehdot palvelivat myös eri käyttötarkoituksia, kun tienhoitoon oli mahdollista ottaa huomiota herättävän keltainen traktori.

Taustalla traktorien värivaihtoehtoihin piili tietenkin se, että viimeistään 1980-luvulla traktorien asiakasräätälöinti alkoi lyödä läpi ja joka tapauksessa jokainen traktori valmistettaisiin viimeisen päälle asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Entisessä ajassa, missä kaikki traktorit valmistettiin lähes identtisinä, moinen väripuljailu olisi ollut äärimmäisen tuskastuttavaa.

Valmetin 8300- ja 8600-mallit perustuivat Massey Fergusonin traktoriin. Siitäkin huolimatta niissä koeponnistettiin “ysäri-Valmetin” ulkoasu.

Uudet 1990-luvun muodot ensiksi ”Massikkaan”

Loppuvuodesta 1989 Valmet esitti traktorinsa tulevat muodot. Uuden ”1990-luvun Valmetin” muodot esiteltiin hitusen oudossa ympäristössä, sillä ensimmäinen uutta muotokieltä edustanut traktori oli Massey Fergusoniin pohjautuneet yhteistyömallit Valmet 8300 ja 8600. Erikoista oli myös se, että Massikan tekemät traktorit olivat tarjolla aluksi vain valkoisina, sittemmin myös punaisina vaihtoehtoina.

Niin tai näin, myöhemmin samat muodot päätyivät myös Valmetin oman tuotannon malleihin. Ohjaamo tosin muuttui radikaalisti, sillä se oli kokonaan Valmetin omaa käsialaa, kun taas 8300- ja 8600-malleissa ohjaamo oli suoraan Massey Fergusonin alihankkijalta.

Uudet ysäri-Valmetit olivat saatavissa useissa eri väreissä, joissa moottorin sivupellit ja ohjaamo muodostivat traktorille halutun värin, muiden komponenttien ollessa pääasiassa mustaa. Traktorin merkki ja malli löytyivät jo Volvo BM Valmetin aikakauden tavoin irrotettavista sivupelleistä.

“Ysäri-Valmetin” muodot olivat onnistuneet, sillä ne kestivät aina 2000-luvulle ja Valtra-aikakauteen asti.

Nimimuutoksia: Sisu-Valmetista Valtra-Valmetiin

Valmetin ulkonäkö ei muuttunut hirveästi 1990-luvulla, mutta nimen osalta brändiä hiottiinkin sitten senkin edestä. Toistuvat nimimuutokset johtuivat osaltaan siitä, että Valmetilla niin sanotusti isäntä vaihtui useampaan kertaan, mikä pakotti puljaamaan traktorin nimeä edestakaisin.

Kaikkiaan 1990-luvun alku oli suomalaisille vaikeaa aikaa. Neuvostoliitto kaatui ja Suomi syöksyi lamaan, mikä heijastui myös traktoribisnekseen. Valtio oli omistanut Valmetin jo 40 vuotta, mutta valtio-omistuksen aikakausi alkoi sekin olla jo päätöksessä.

Valmet-konsernia alettiin järjestelemään uusiksi. Vuonna 1994 Valmet myi traktori- ja moottoriteollisuuden Sisulle, jolloin moottorit, traktorit, metsäkoneet ja kuorma-autot olivat samassa konsernissa. Traktoreiden virallinen nimi pysyi yhä Valmetina, mutta konepeltiin tuli Valmet-logon viereen myös Sisun logo, joten välillä käytettiin myös nimeä Sisu-Valmet.

Erikoisnimisiä Valmeteja oikein kaksin kappalein. Sisu-Valmet 665 (vasemmalla) oli yksi nimikikkailu 1990-luvulla, Volvo BM Valmet 605 (oikealla) oli sitä taas 1980-luvulla.

Samaisessa järjestelyssä Valmet-nimi alkoi muodostua ongelmaksi. Yhtenä Valmet-konsernin järjestelyn taka-ajatuksista oli omia Valmet-nimi vain ja ainoastaan paperikoneteollisuuden käyttöön – olivathan jättiläismäiset paperikoneet vielä 1990-luvulla Valmetin suurin liiketoimi. Tämä vaikutti myös traktoreihin, joiden piti hiljalleen potkia irti Valmet-nimestä.

Sisu-konserniin päätymisen myötä monien suosikki uudeksi nimeksi olisi luonnollisesti ollut Sisu, mutta tätä ei sulatettu lainkaan traktoripuolella. Valmet oli käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa Valmet-brändin luomiseen, joka oli nyt vaarassa kadota kokonaan tulevan nimimuutoksen myötä.

Monipuolisia värivaihtoehtoja on hyödynnetty mm. siinä, että kiinteistö- ja tiehuollossa on suosittu keltaista väriä.

Väliaikaisnimenä Valtra Valmet

Traktoripuolella oli lyödä oma vastaehdotus pöytään: Valmet olisikin jatkossa Valtra. Se tarjoaisi nimelle mahdollisimman pienen muutoksen, joka kuitenkin kelpaisi myös paperikonemiehille. Näin ollen Valmet-brändiäkin voisi helpommin hyödyntää uuden traktorimerkin kanssa.

Valtra-nimen etuja oli sekin, että nimi oli jo entuudestaan Valmet-traktorien omistuksessa sekä jossain määrin tuttu traktorimaailmassa. Valmet Oy oli rekisteröinyt Valtra-tavaramerkin tytäryhtiöksi jo vuonna 1963. Nimi muodostui sanoista Valmet Trading. Tarvetta Valtra-nimelle ei kuitenkaan tullut vielä 1960-luvulla.

Sen sijaan 1970-luvulla alkoi tapahtumaan. Valtra-nimellä alettiin myymään Valmet-pohjaisia teollisuus- ja työkoneita. Olipa joissakin Valmet-maataloustraktoreissa käytössä jopa Valtra-merkkisiä etukuormaimia.

Valtra-nimi vilahti ensimmäistä kertaa traktoreissa jo 1970-luvulla. Kuvassa Valmet 702:een perustunut Valtra J-70, käyttäjänä TVH.

Omistajavaihdokset jatkuivat. Vuonna 1997 koko Sisu-konserni myytiin Partekille. myöhemmin 12.5.1997 traktoripuoli sai papereihin uudeksi viralliseksi nimeksi Oy Valtra Ab:n. Toki aika ei ollut vielä kypsä sille, että koko traktoribrändi olisi muuttunut Valtraksi, mutta siihen suuntaan alettiin siirtyä – vanhoja ja hyväksi koettuja keinoja hyödyntäen.

Toukokuusta 1997 alkoi kuitenkin 3,5 vuoden mittainen jakso, jolloin Valmet piti muuttaa muotoon Valtra. Vanhaan kunnon Volvo BM Valmet -henkeen käyttöön otettiin jälleen väliaikaisnimi, tällä kertaa muodossa Valtra Valmet. Tavoitteena oli ajaa uutta Valtra-nimeä valmiiksi asiakkaiden suuhun, kun viimeisetkin oikeudet Valmet-nimeen päättyvät 30.4.2001.

Valmet-nimi omittiin 1990-luvulla paperikoneille. Traktoripuolella tästä seurasi nimenvaihto Valtraan. Siirtymävaiheessa traktorimerkkinä oli hetken aikaa Valtra Valmet.

Viimein Valtraksi – ja brändi-ilme sen mukaan

Valtra-nimi otettiin virallisesti käyttöön alkuvuodesta 2001. Jälleen kerran tässä brändiuudistuksessa oli takana erikoisia ajallisia yhteen sattumuksia. Vuosi 2001 oli Valmet-traktorille 50. juhlavuosi, joka tarjosi herkullisen hetken yhtiön nimen vaihtamiselle.

Valtran brändi-ilmeen muutokset eivät jääneet pelkästään uuteen nimeen, logoon ja typografiaan, vaan totta kai uusi aikakausi haluttiin saada myös kaikkein pyhimpään: uuteen traktorimallistoon.

Valtran uusi S-sarja paljasti vuonna 1999 uuden traktoribrändin tulevat muodot.

Traktorien uusien muotojen paljastaminen ei osunut juhlavuoteen, vaan se oli itse asiassa tehty jo syksyllä 1999 varovaisella startilla. Ensimmäisenä uuden aikakauden Valtra-traktorina esiteltiin kokonaan uusi S-sarja, joka esiteltiin Valmetille hyvin epätyypillisessä suurten traktorien kokoluokassa. S-sarja oli suunniteltu tukemaan Valtran markkinointia Euroopan suuriin maatalousmaihin ja traktorin valmistus alkoi juhlavuoden 2001 syksyllä.

Uuden kokoluokan valloituksen ohella Valtran S-sarjassa silmiinpistävää oli sen pyöreänpehmeät linjat, joita ei oltu totuttu näkemään kotimaisissa traktoreissa sitten 1960-luvun. Uudessa traktorissa korostuivat harmaat ritiliköt, jotka pysyvät vakiona traktorin väristä riippumatta.

Vaikka aluksi Valtran ”pehmeänpyöreät linjat” herättivät ihmetystä kulmikkaissa traktoripiireissä, sittemmin samaiset pyöreät linjat ovat kestäneet hyvin aikaa aina 2020-luvulle asti, ja tämäntapaisesta muotoilusta on tullut Valtran tavaramerkki.

Lue myös: Tiedätkö miksi Valtra tarjosi traktoreita kilpailijansa Claasin väreillä?

Kuten kuvan Valtra Q305 osoittaa, pyöreänpehmeät muodot ja monipuolinen värivalikoima on kantanut näihin päiviin saakka.

Valmetin matka Valtraksi: nimet

• 1951-1982: Valmet
• 1982-1987: Volvo BM Valmet
• 1987-1994: Valmet
• 1994-1997: Sisu-Valmet
• 1997-2001: Valtra Valmet
• 2001- : Valtra

Valmetin värit

• 1951-1961: punainen
• 1961-1967/1968: punainen ja vaaleanharmaa
• 1967/1968-1979: sinapinkeltainen ja tummanruskea
• 1979-1982: keltainen, ruskea ja valkoinen
• 1982-1987: punainen, musta ja valkoinen
• 1988- : monipuoliset värivaihtoehdot

Lähteet: Valtra.fi, Hannu Niskasen kirja “Valtra 50 vuotta”