Näin suomalainen traktorivalmistaja teki tehtaan Brasiliaan ja valloitti sieltä koko Etelä-Amerikan

Suomalainen traktoritehdas Brasiliassa kuulostaa eksoottiselta – ja on sitä. Harva kuitenkaan tietää, että Valtra do Brasilin tehdas oli pitkään suurin suomalainen tuotantolaitos ulkomailla.

Suomalaisella traktorimerkki Valtralla on Suomessa kaksi tehdasta. Äänekosken Suolahdessa on varsinainen traktoritehdas ja Nokian Linnavuoressa vuorostaan moottoritehdas. Molemmat tehtaat ovat kovassa maailmanlaajuisessa maineessa, mistä kielii myös se, että Valtran nykyinen omistaja, amerikkalainen AGCO on investoinut merkittävästi näihin suomalaisiin tehtaisiin.

Lue myös: Tästä syystä Valmetin traktoritehdas joutui muuttamaan Tourulasta Suolahteen

Mutta Valtralta löytyy myös kolmaskin tehdas, joka sijaitsee Suomen rajojen ulkopuolella – itse asiassa yllättävänkin kaukana merkin kotimaasta. Kyseessä on Valtran traktoritehdas Brasiliassa, Etelä-Amerikassa. Ei, tämä tehdas ei ole monikansallisen AGCO:n peruja, vaan brasilialaisen traktoritehtaan siemen on kylvetty täysin Suomesta käsin jo yli 60 vuotta sitten.

Tässä artikkelissa otetaan katsaus Valtran Brasilian tehtaisiin. Mikä sai suomalaisen valtionyhtiön investoimaan tehtaaseen kaukana pohjolasta? Entä miten ihmeessä vaatimattomista lähtökohdista alkanut tehdas on noussut Etelä-Amerikan kolmanneksi suurimmaksi traktoritehtaaksi? Näistä kysymyksistä pian lisää.

Brasilian Valmetit perustuivat alkuvuosina Suomessa suunniteltuihin Valmet-malleihin. Kuvassa Brasilian Valmet 85 ID, joka muistuttaa paljon Valmet 500-mallia.

Alustus: tuore traktorimerkki aloittaa vientiponnistelut

Kuten jo aiemmista Koeajolle.comin artikkeleista varmaan tiedättekin, Valtran ja sen edeltäjän Valmetin historia alkaa vuodesta 1951. Silloin Jyväskylässä kehiteltiin kotimainen traktori, joka nousi verrattain nopeasti kestävään suosioon Suomessa.

Hyvin pian Valmetin traktorituotannon alkamisen jälkeen traktorivalmistaja alkoi tähyilemään ulkomaan vientimarkkinoita. Vaikka vientihaaveet olivat suomalaiselle yritykselle 1950-luvulla suht eksoottista ja vähän ehkä jopa jännittävääkin puuhaa, Valmetilla tiedettiin jo tuolloin, ettei traktorivalmistajan eläisi pitkää ikää pelkällä kotimaan tai edes pohjoismaiden markkinoilla.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen tutustuu uuteen Valmet 33D -traktoriin vuonna 1956.

Ensimmäinen merkittävä vientiponnistelu Valmetille tuli Turkista, johon toimitettiin vuosina 1955-56 yhteensä 100 ”Piikkilangankiristäjä-Valmetia”. Myös pohjoismaita tutkittiin tässä vaiheessa, mutta Ruotsi, Norja ja Tanska eivät olleet Valmetille otollista maaperää.

Paremmaksi markkinaksi huomattiin nopeasti suuret kehitysmaat. Näissä maissa maatalous oli suuressa roolissa, samalla kun traktoritarve oli korkealla. Tästä syystä Valmet lähettikin kernaasti traktoreitaan mm. Kiinaan, Puolaan, Espanjaan – ja myöhemmin Brasiliaan.

Valmet tähysi nopeasti ulkomaille ja ensimmäiset vientitraktorit lähtivät jo muutaman vuoden päästä traktoriteollisuuden alkamisesta.

Vienti Brasiliaan alkaa

Vuonna 1958 Valmet etsi jälleen uusia vientikohteita. Valmetin apulaisjohtajaksi oli hiljattain noussut Nils Björklund, jonka vastuulle kuului koko Valmet-konsernin asiat, eivät siis pelkät traktorit. Björklund oli ollut järjestelemässä Valmetin laivatelakan kauppoja Brasiliaan ja tykästynyt maahan.

Brasilian ja Suomen välit olivat toisen maailmansodan jälkeen olleet lämpimät. Kaupankäyntiä käytiin puolin jos toisin. Yksi merkittävimpiä kaupantekoja maiden välillä nähtiin 24.2.1946, jolloin Brasiliasta saapui Suomeen 2 400 tonnin kahvilasti. Suomessa oli ollut sotavuosina huutava pula kahvista, joten kahvilaivan saapuminen Suomeen oli aikansa mediatapahtuma.

Koska Suomella ja Brasilialla oli jo lämpimät välit, samalla kun Brasilia täytti maataloudesta elävän kehitysmaan kriteerit, oli melko luonnollista alkaa kokeilemaan myös traktorivientiä maahan. Valmet lähetti kaksi traktoria Brasilian valtion viralliselle Ipaneman koetilalle tärkeisiin mittauksiin, joita kaikilta tuontikoneilta tuolloin edellytettiin.

Valmet-traktoreita lastataan Brasiliaan matkaavaan laivaan Katajanokalla Helsingissä 8. toukokuuta 1959.

Kilpajuoksua kelloa vastaan

Valmetin pääsy Brasilian markkinoille oli ennätyksellisen nopea. Brasilian valtio antoi tuontitullin nimittäin vain traktoreille, jotka ennen vuoden 1958 loppua. Valmet oli herännyt asiaan marraskuun 1958 lopulla.

Testit tuli siis saada pakettiin noin kuukaudessa, eikä asiaa varmasti helpottanut se, että Brasilia sijaitsee toisella puolella maapalloa. Nykyihmisen voi olla vaikea ymmärtää sitä, miten vaikeaa yhteydenpito oli aikana ennen internetiä, sähköpostia tai globalisaatiota. Testejä edisti kuitenkin suomalainen Brasiliaan lennätetty Tourulan traktoritehtaan porukka.

Kireä aikataulu pakotti Valmetin tekemään testejä läpi kellon ympäri kolmessa vuorossa. Varsinaiset testit saatiinkin läpi jouluun mennessä, mutta sen jälkeen jännitystä toi byrokratia, sillä tarvittiin vielä alkuperäistodistukset Tourulasta. Tämäkin saatiin järjestettyä rimaa hipoen, kiitos suomalaisten diplomaattien avun.

Näin Valmet sai traktoreilleen tuontitullin Brasiliaan. Se muodostuikin yhtiölle arvokkaaksi asiaksi, sillä Suomessa tehtyjä Valmet 33D-traktoreita vietiin vuosina 1959 ja 1960 Brasiliaan komeat 1 250 kappaletta. Brasiliasta oli näin tullut heittämällä Valmetin tärkein vientimaa.

Tuontitraktorit pannaan – Valmet joutuu reagoimaan

Seuraavaksi tapahtuu yllättävä käänne. Brasiliaan alettiin suunnittelemaan omaa traktoriteollisuutta, joka tappaisi tuontikoneiden markkinan. Valmetin lupaavasti alkanut vienti meinasi tyssätä jo ensimmäisen vuoden jälkeen.

Ensimmäiseksi Valmet selvitti mahdollisuuksia varaosien tuontiin jo myydyille traktoreille, mutta samalla syttyi astetta suurempi idea. Mitä jos Valmet tekisikin oman traktoritehtaan Brasiliaan? Tällöin kyseessä ei olisi enää tuontikone ja kaikenlaiset tuontitullitkin putoaisivat pois pelistä. Suuruudenhullua projektia lähdettiin kuitenkin uskollisesti työstämään.

Valmet ei ollut ainoa traktorivalmistaja, joka hamusi tehdaspaikkaa Brasiliasta. Kaikkiaan Brasilian markkinalle tähtäsi 20 traktorivalmistajaa, joista kymmenen läpäisi GEIA:n eli traktoritehtaan valintaa koordinoivan hallituksen kriteerit. Valmetille lupa heltisi helposti, sillä se oli arvioitu keskiraskaissa traktoreissa hakijoista parhaaksi valmistajaksi.

Valmet do Brasil -traktoritehdas kuvattuna ilmasta vuonna 1977.

Sanoista teoiksi ja tekstiilitehtaasta traktoritehtaaksi

Tässä vaiheessa elettiin alkuvuotta 1960. Valmetin ohella Brasilian markkinoille pääsivät mm. Massey Ferguson, Ford, Deutz ja Fendt. Tästä alkoikin sitten projektin seuraava vaihe, eli traktoritehtaan tekeminen ja tuotannon aloittaminen. Tahti oli hämmästyttävän nopeaa, sillä ensimmäiset Brasiliassa valmistetut koetraktorit piti saada valmiiksi vuoden 1960 loppuun mennessä.

Lue myös: Valmetin ja Massey Fergusonin välinen yhteistyö lähti liikkeelle puimurin moottorista

Valmet do Brasil ilmoitettiin Sao Paolon kaupparekisteriin tammikuussa 1960. Valmet varasi Brasilian tehdashankkeelle 600 miljoonaa markkaa (nykyrahassa yli 17 miljoonaa euroa). Vaikka summa kuulostaa tietenkin isolta, se ei oikeastaan ole sitä. Brasilian tehdas saatiin tehtyä melko maltillisin kustannuksin, sillä traktoriteollisuus oli melko yksinkertaista ja Valmet oli Suomessakin tottunut liikkumaan maltillisin kustannuksin.

Seuraavaksi tarvittiin paikka tehtaalle. Paikaksi valikoitui entisen tekstiilitehtaan tontti Mogi das Cruezissa, joka sijaitsee noin 70 kilometrin päässä Sao Paolosta Rio de Janeiron suuntaan. Kerrotaan, että läheinen metsäteollisuudesta yhä tänäkin päivänä elävä Suzanon kaupunki Valmetin sellutehtaineen vaikutti myös paikan valintaan. Brasilian tehdas mitoitettiin 4000 traktorin vuosivalmistusta varten.

Valmetin ohella myös Massey Ferguson aloitti tuotantoa Brasiliassa 1960-luvun alussa.

Brasilialainen traktori luotiin uudelleen

Ensimmäisten Brasilian Valmetien teko oli melkoista show’ta – olihan samaan aikaan tehdasprojektikin pahasti kesken. Käytännössä ensimmäiset koetraktorit piti saada valmiiksi ennen kuin tehdas tarjosi edes kattoa pään päälle. Tähän päälle sitten kaikki muut komponenttihaasteet, sillä tarkoitushan oli rakentaa traktori Brasiliassa, ei viedä valmista Suomessa tehtyä sinne.

Valmet joutui luopumaan esimerkiksi moottorin valmistuksesta kokonaan. Omaa moottoria ei saataisi mitenkään tehtyä Brasiliassa, joten ongelma ratkaistiin hankkimalla traktoriin muualta ostetut moottorit. Yhdessä ensimmäisistä prototyypeistä, Valmet 461 D:ssä käytettiin Mercedes-Benzin moottoria. Tämä jäi kuitenkin prototyyppiin, sillä Valmetille moottorit toimitti saksalaisperäinen MWM.

Traktorien suunnittelu sentään oli pitkälle suomalaista käsialaa. Brasilian traktoreihin tehtiin tietysti hienoisia muutoksia, mutta ensimmäiset Brasilian-Valmetit näyttivät ulkoisesti hyvin vahvasti suomalaisilta traktoreilta. Kerrotaan, että ensimmäisten traktorien valmistusase Brasiliassa oli noin 70 prosentin tienoilla ja Brasilian hallitus tavoitteli peräti 95 prosentin lukemaa.

Tehdas avataan – mutta vaikeudet alkavat

Valmet sai ensimmäiset koetraktorit valmiiksi suunnitelmien mukaan 14.12.1960. Päivämäärä oli julistettu traktorikansalle etukäteen ja ääneen, mikä aiheutti sellaisen Valmetin kannalta nolon tilanteen, että Ford sai tästä vihiä ja julkaisi kiusallaan oman Brasilian traktorin päivää etukäteen.

Varsinaisen tehtaan avajaisia saatiin kuitenkin odottaa 27.4.1962 asti. Tuosta päivästä kuitenkin alkoi Valmetin traktorituotanto kaukana koti-Suomesta ja tämä tuotanto elää yhä tänäkin päivänä. Valmet tosin itse laskee Brasilian traktorituotannon alkaneen vuonna 1960. Lisäksi Valmet paukuttelee henkseleitä sillä, että yhtiön traktoritehdas oli Brasilian ensimmäinen.

Ensimmäiset Valmet-traktorit suunniteltiin pääasiassa Suomessa, mutta myöhemmin Brasilian traktorituotannosta tuli täysin irrallinen osa yhtiön tuotteita. Jotain yhteistyötä tehtiin, mutta muuten Brasilian mallisto eli täysin omaa elämäänsä. Traktorien käyttö oli Etelä-Amerikassa kovin erilaista, joten siellä suosittiin toisenlaisia ominaisuuksia mitä Euroopassa. Tästä syystä traktorit eivät voineet olla samanlaisia.  

Kuvassa Valmet 88. Tämä traktori näyttää hakeneen jo enemmän pesäeroa Suomessa suunniteltuun Valmetiin.

Kovin helppoa traktorituotannon pyörittäminen ei Brasiliassa ollut. Ensimmäiset kriisit nähtiin jo 1960-luvulla, jolloin Brasilian valtio lopetti yllättäen uusien traktorien rahoittamisen maanviljelijöille, mikä heijastui heti markkinoihin.

Deutz, Fendt ja Ford ottivat jo tässä vaiheessa hatkat Brasiliasta, mutta Valmet ja Massey Ferguson kituuttelivat menemään. Tilanne muuttui kertaheitolla, kun valtion tarjoama rahoitus palasi yllättäen ja sen jälkeen Valmet do Brasililla olikin latu mukavasti auki.

Myöhemmin 1970-luvun lopulla Brasiliaa vavisutti energiakriisi, mikä pakotti traktorivalmistajatkin miettimään vaihtoehtoisia polttoaineita. Valmet teki yhdessä MWM:n kanssa traktorin, jonka moottori käynnistyi dieselillä, mutta voima otettiin alkoholista. Näitä traktoreita myytiin yli 500 kappaletta.

Etelä-Amerikan kuumissa sääoloissa ohjaamot pysyivät pitkään vaatimattomina.

Legendaarisia Valmetin Brasilian traktoreita

Alkoholia hyödyntävän traktorin ohella Valmetilla oli myös muitakin legendaarisia Brasilian malleja. Jo 1960-luvulla kehitettiin kapea Futeiro-traktori maan kuuluisia kahvinviljelyksiä ajatellen. Myöhemmin 1980-luvulla Brasilian ensimmäinen turboahdettu traktori oli Valmet 138-4, joka kantoi vuosikausia markkinoiden tehokkaimman traktorimallin titteliä.

Valmet oli myös ensimmäisenä esittelemässä ilmastoitua ohjaamoa Brasiliassa 1990-luvulla ja 2010-luvulla ensimmäisenä esiteltiin vuorostaan portaattoman voimansiirron traktorit. Myös Brasilian ensimmäiset nelivetotraktorit tulivat nekin Valmetilta.

Näistä eväistä Valmet on noussut reilun 60 vuoden aikana yhdeksi Etelä-Amerikan suosituimmaksi traktorimerkiksi. Brasiliassa valmistettuja traktoreita on luonnollisesti alettu viedä myös muihin Etelä-Amerikan maihin ja esimerkiksi Afrikkaan.

Brasilian tehtaalla valmistetut Valtrat menevät Etelä-Amerikan ja Afrikan markkinoille. Tämä Valtra on kuvattu Nigeriassa.

Valtra do Brasil nykypäivänä

Sittemmin Valmetia kohdanneet nimimuutokset ovat vaikuttaneet myös Brasilian tehtaaseen, joten nykyään tuokin yhtiö tunnetaan nimellä Valtra do Brasil. AGCO-konsernille tehdas tuntuu olevan tärkeä, sillä onhan konsernin muillakin merkeillä tuotantoa Etelä-Amerikassa nimenomaan Brasiliassa.

Nykyään traktorivalmistajan suosituin malli on Valtra BH 194 HiTech, jota käytetään etenkin sokeriruokoteollisuudessa, jossa Valtran asema on ollut perinteisesti vahva. Nykyisin Valtran valikoimiin Brasiliassa kuuluu 69–375 hevosvoimaisten traktoreiden lisäksi esimerkiksi leikkuupuimureita, ajoruiskuja, kylvökoneita ja sokeriruokopuimureita.

Kun Valtran brasilialainen traktorituotanto täytti vuonna 2020 komeat 60 vuotta, Valtra kertoi, että sillä on Etelä-Amerikassa 252 jälleenmyyjän ja huoltopisteen verkosto, joista 166 sijaitsee Brasiliassa. AGCO-konserniyhteistyön kautta Valtran jälleenmyyjät myyvät usein myös Challengerin valmistamia kumitelatraktoreita.

Nykyään Brasilian Valtran suosituin mallisarja kantaa nimeä BH.

Suomelle iso juttu

Suomalaisen melko pienen ja tuoreen traktorivalmistajan matka Brasiliaan kuulostaa herkästi täysin utopistisilta hankkeelta ja sitä se ehkä olikin – mutta kaikesta huolimatta Valmet ja sittemmin Valtra onnistui hankkeessa erinomaisesti.

Valmetin tehdashanke oli merkittävä juttu monessakin mielessä. Se oli valtio-omisteiselle yhtiölle varmasti iso oppimatka kansainvälistymiseen. Tämä seikka on mennyt monilta ohi, mutta Valmetin Brasilian traktoritehdas oli pitkään suurin suomalainen tuotantolaitos ulkomailla. Vasta 1980-luvulla suomalaisten metsäyhtiöiden paperi- ja sellutehtaat veivät tämän tittelin pois Valmetilta.

Brasilian tehdas toi Valmetille myös paljon kokemusta kansainvälisestä kaupankäynnistä. Se auttoi luonnollisesti uusien vientimarkkinoiden valloituksessa, mutta sillä oli myös merkittävä rooli suomalaisten isäntien kulutuskäyttäytymisessä. Seikkailut toivat Valmetille rutkasti uskottavuutta myös kotimaassa. Jos ulkomaalaisetkin luottavat suomalaiseen traktoriin, miksei suomalainen isäntä tekisi samaa?

Menestyksekkäällä kansainvälisellä toiminnalla oli varmasti oma osansa siinä, että Valmet nousi vuonna 1973 myydyimmäksi traktorimerkiksi Suomessa, eikä ole joutunut tuosta tittelistä luopumaan enää sen jälkeen.

Kuvassa Valmet 785.

Lähteet: Valtra.fi, Finlandia-katsaus numero 414, Hannu Niskasen kirja “Valtra 50 vuotta” sekä Jarkko Mänttärin, Timo Hyytisen ja Hannu Niskasen kirja “Kivääritehtaan tarina”