Volkswagen Karmann Ghia, Scirocco ja Corrado – muistatko VW:n coupet?

Volkswagen ei valmista tällä hetkellä coupe-malleja, mutta se ei ole syy unohtaa Karmann Ghiaa, Sciroccoa tai Corradoa.

Volkswagen on merkki, josta ei tule heti mieleen kolmeoviset coupe-mallit, vaikka merkillä on itse asiassa hyvinkin pitkä ja menestyksekäs historia kyseisten mallien maailmassa.

Kenties unohdus johtuu juuri siitä, että Volkswagen on profiloitunut vahvasti suosituimpien malliensa Kuplan ja Golfin varaan, mutta näistä molemmista malleista on luotu hyvien käyttöpelien lisäksi aitoja klassikkomalleja.

Tässä artikkelissa on tarkoitus paneutua siihen, miten toisesta maailmansodasta toipuva Volkswagen päätti laajentaa tuotantoaan kansanautoista hieman erikoisempiin laitteisiin ja minkälainen historia Volkkarilla on coupe-autojen maailmassa.

Volkswagen Karmann Ghia (1955-74)

Harva meistä tietää, että Volkswagen Karmann Ghian nimessä on itse asiassa kolmen autovalmistajan nimet. Volkswagen lienee kaikille tuttu, mutta Karmann oli saksalainen korinvalmistukseen erikoistunut autovalmistaja. Trion täydentää italialainen korinvalmistaja Carrozzeria Ghia ja tämä kolmikko lähti valmistamaan Volkswagenille legendaariseen Volkswagen Kuplaan perustuvaa coupe-mallia.

Taustalla oli Saksan nopea nousu ja vaurastuminen toisen maailmansodan jälkeen. Volkswagenilla oli halu saada mallistoon urheilullisempaa ja tyylikkäämpää autoa Kuplan rinnalle. Uudella autolla Volkswagen tavoitteli mm. yritysjohtajia ja vähän varakkaampia kuluttajia asiakkaikseen. Kuitenkin idealle suurin kipinä tuli Karmannin omistajan Willhelm Karmannilta, joka keksi lähteä muokkaamaan tyylikkäämpää autoa juuri Kuplasta.

Volkswagen päätti antaa vastuun mallista Karmannin koritehtaan puoleen, joka puolestaan halusi valmistettavan korin olevan italialaisten kynästä, joten Karmann lähestyi vuorostaan Ghiaa. Ghialla sattuikin olemaan valmiina käyttämätön Chryslerille tai Studebakerille tarkoitettu suunnitelma, jota lähdettiin nyt muuntamaan Volkswagen Kuplan pohjalevylle ja tekniikalle sopivaksi.

Toisin kuin Volkswagen Kuplan kohdalla, Karmall Ghian kori tehtiin kokonaan käsityönä, mikä tarkoitti luonnollisesti selvästi Kuplaa suurempia tuotantokustannuksia. Käsityönä tehty kori vaati ympärilleen peräti 185 ammattilaista, jotta korista tulee saumaton.

Tämä toi hieman kysymysmerkkejä auton ympärille, mutta yleisö otti Karmann Ghian heti omakseen. Auton valmistus alkoi elokuussa 1955 ja se ehti kerätä ensimmäisen vuoden aikana yli 10 000 tilausta, mikä oli huomattavasti enemmän kuin Volkswagen oli uskaltanut edes haaveilla. Ensimmäinen malli kantoi nimeä Type 14.

Autoa lähdettiin välittömästi markkinoimaan myös Yhdysvaltoihin, missä se nousi nopeasti suosituksi. Menekkiä ei haitannut edes se yksityiskohta, ettei autosta tullut lopulta kovin suorituskykyistä. Sporttisesta muotoilusta huolimatta Karmann Ghia painoi 70 kiloa Kuplaa enemmän ja 36 hevosvoiman moottori kiihdytti auton nollasta sataan 28 sekunnissa.

Karmann Ghia oli kuitenkin hauska peli ajaa, sillä sen alustaratkaisut olivat huomattavasti Kuplaa edistyksellisempiä. Vuonna 1957 rinnalle tuli myös avoautoversio Karmann Ghiasta. Type 34-nimen saanut facelift nähtiin vuonna 1961 ja sen tunnisti mm. uudesta kattolinjasta sekä keulan ja perän muodoista. Myös lokasuojien näyttäviä pullistuksia oli tasoitettu.

Volkswagen Karmann Ghia oli Volkswagenin mallistossa aina vuoteen 1974 asti, ja se oli iso menestys. Autoa pidetään yhtenä aikakautensa kauneimmista autoista ja italialaisen designinsa sekä saksalaisen tekniikkansa vuoksi auto on ehdoton klassikko. Sitä valmistettiin 19 vuoden aikana 445 000 kappaletta, joista 364 000 oli coupeja ja 81 000 kappaletta oli avoautoja.

Volkswagen Scirocco mk 1 (1974-81)

Volkswagen aloitti Sciroccon suunnittelun jo 1970-luvun alussa, tarkoituksenaan korvata ikääntyvän Karmann Ghia -malli ja nimesi sen sisäisesti Typ 53:ksi. Nimi Scirocco tarkoittaa Pohjois-Afrikan aavikkotuulta. Auton designista vastasi niin ikään italialainen Giorgetto Giugiaro. Jos Karmann Ghia muuttui faceliftin myötä laatikkomaisemmaksi, niin Scirocco oli jälleen pykälää kulmikkaampi. Toisaalta tämä oli automuotoilun trendi 1970-luvulla.

Sciroccolla on hyvinkin pitkä historia, sillä auto julkaistiin samoihin aikoihin ensimmäisen Volkswagen Golfin kanssa vuonna 1974. Tai jos ollaan tarkempia, niin Scirocco koki ensiesiintymisensä puolta vuotta ennen Golfia Geneven autonäyttelyssä 1973.

Sciroccon lyhyt etumatka Golfin tuotannon alkamiseen oli ihan looginen. Volkswagenin tavoitteena oli “testata” omaa tuotantoaan pienemmän volyymin Scriccolla, ennen kansanautoksi kaavaillun Golfin tuotannon aloittamista. Jos tuotannossa nousisi vastaan ongelmia, ne ehdittäisiin ratkoa ennen Golfin tuotantoa.

Vaikka Scirocco perustui upouuteen sisareensa Volkswagen Golfiin, lähes kaikki Sciroccon osat suunniteltiin hitusen uudelleen eri tyyliksi Giugiaron aloitteesta. Tavoitteena Giugiarolla oli saada autosta tyylikkäämpi ja urheilullisempi kuin mitä Golf oli.

Sciroccoa saatiin vain nelisylinterisillä bensiinimoottoreilla, mutta moottorivalintoja oli käytännössä kuusi kappaletta alkaen 1.1-litraisesta Pohjois-Amerikan markkinoilla myytyyn 1.7-litraiseen malliin. Vaihteistoina toimi joko 4- tai 5-vaihteinen manuaali, mutta myös kolmen vaihteen automaattikin löytyi mallistosta lähinnä Pohjois-Amerikan markkinoille.

Volkswagen Sciroccoa markkinoitiin Karmann Ghian tapaan vahvasti Pohjois-Amerikan markkinoille. Selkein ero Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan myytyjen mallien välillä oli havaittavissa auton etuvaloista. Amerikan markkinoille suunnatut mallit oli varustettu neljällä pyöreällä umpiolla, kun taas Euroopan mallit oli varustettu kahdella suorakaiteen muotoisella umpiolla. Tästäkin asiasta saamme kiittää Yhdysvaltain liikenneministeriö DOT:ia.

Vuoden 1976 kesällä Scriccosta tuli julki legendaarinen GTI-malli. Tässäkin asiassa Scirocco avasi tietä Golfille, sillä sen GTI-malli näki päivänvalonsa vasta saman vuoden syksyllä. Scirocco GTI:n 1.6-litrainen moottori tuotti 110 hevosvoimaa, jonka kaveriksi GTI-mallista löytyi myös tehokkaampia jarruja ja spoileria.

Ensimmäisen sukupolven Scirocco oli tuotannossa 1974-81 ja sinä aikana sitä valmistettiin 504 152 kappaletta.

Volkswagen Scirocco mk 2 (1981-92)

Vuonna 1981 Volkswagen julkisti Sciroccon toisen sukupolven ja paikkana oli tälläkin kertaa Geneven autonäyttely. Tuotantoon auto pääsi vielä saman vuoden puolella ja sen valmistus tapahtui ensimmäisen sukupolven tapaan Volkswagen by Karmann of Osnabrück -tehtaalla.

Toisen sukupolven Scirocco suunniteltiin kokonaan uusiksi ja tällä kertaa suunnittelusta vastasi Herbert Schäfer. Scirocco perustui edeltäjänsä tavoin käytännössä ensimmäisen sukupolven Golfiin ja Jettaan, mutta joitakin osia on lainattu myös Passatista.

Uudessa autossa oli lisätty päätilaa sekä etu- että takapenkeille, isompi tavaratila ja edeltävää mallia pienempi ilmanvastus. Kenties näkyvin muutos toisen sukupolven Sciroccossa oli takaspoilerin sijainti takaluukun lasin puolivälissä.

Toisen sukupolven Sciroccosta löytyi lähes loputon lista erilaisia varustetasoja, joiden sisällöstä on vaikea päästä selkoon. Sciroccon varustetasoja oli ainakin L, CL, LS, GL, GLS, GLI, GLT, GT, GTI, GTX, GT II, ja GTS.

Moottorivaihtoehdot olivat rajallisemmat, sillä autoa sai viidellä eri kokoisella bensiinikäyttöisellä moottorilla. Iskutilavuudet olivat 1.3:n ja 1.8:n litran välillä. Vaihteistovaihtoehdot olivat samat kuin edeltävässä sukupolvessa.

Vähän yllättäen toisen sukupolven Scirocco sai faceliftinsä ainoastaan kolme vuotta mallin julkaisun jälkeen, eli vuonna 1984. Suurimmat muutokset faceliftissä olivat isompi tankki ja isompi takaspoileri. Tankkia saatiin kasvatettua aiempaa kompaktimmalla varapyöräratkaisulla. Facelift-mallissa Scirocco palautti myös toisen tuulilasinpyyhkijän keulille, sillä ensimmäisen sukupolven faceliftista alkaen Sciroccoissa oli tunnetusti vain yksi pyyhin.

Toisen sukupolven Scirocco on Suomessa harvinainen Volkswagen, sillä sitä on ensirekisteröity täällä vain 30 kappaletta ja 2000-luvulla on Euroopasta tuotu noin 15 yksilöä lisää.

Toisen sukupolven Scirocco ei päässyt aivan samanlaiseen lentoon, kuin edeltäjänsä pääsi. Vuosien 1981-92 välillä valmistettiin 291 497 kappaletta Volkswagen Sciroccoja.

Volkswagen Corrado (1988-95)

Sciroccon valmistus lakkasi vuoteen 1992, mutta hetkellisesti Volkswagenilla oli mallistossaan myös toinen kolmeovinen coupe. Tämä uusi tulokas kantoi nimeä Volkswagen Corrado ja se debytoi vuonna 1988, ollen siis neljä vuotta mallistossa rinnakkain Sciroccon kanssa.

Herbert Schäfer vastasi myös Corradon suunnittelusta, mutta alustana tällä oli vuorostaan uusi toisen sukupolven Golfin pohjalevy. Auton kenties suurin ihmetyksen aihe oli spoileri, jonka asentoa kuski pystyi säätämään itse. Spoilerissa oli myös jonkinlainen automaatio, jossa se vaihtoi asentoa riippuen auton nopeudesta.

Moottorivalinnat Corradossa olivat minimissä. Vuoden 1988 malleissa valittavana vain 1.8-litraisia malleja, joko turbolla (G60-malli) tai ilman. Aluksi tarjolla oli myös ainoastaan manuaalinen vaihteisto viidellä vaihteella.

Sciroccon pudottua mallistosta vuonna 1992 myös Corrado koki muutoksia. Moottorivaihtoehdoiksi tuli kaksilitraiset moottorit joko 8V (116hp) tai 16V (136hp) malleina tai huippumalliin VR6-moottorit. VR6-moottorit ovat nimensä mukaan yhdistelmä suoraa ja V-moottoria. Euroopassa VR6-malli oli 2.8-litrainen, mutta Pohjois-Amerikassa 2.9-litrainen. Lisäksi mallistoon tuli nyt myös automaattivaihteiston mahdollisuus.

Corrado oli hyvä auto, mutta etuvetoisuus ja kova hinta söi hieman mallin kysyntää. Tästä huolimatta etenin G60-malliset Corradot olivat “klassikoita jo eläessään”. Tästä huolimatta Corrado ei ollut kovin pitkäikäinen auto, sillä sen valmistus lakkasi vuonna 1997. Seitsemän vuoden aikana Osnabrückin tehtaalta rullasi ulos 97 521 Corradoa.

13 vuotta ilman coupea (1995-2008)

Vuodesta 1996 alkaen Volkswagen oli vähän hassussa tilanteessa, sillä valmistajalla ei ollut lainkaan kolmeovista coupea markkinoilla. Volkswagen Golf ja etenkin sen kulttimaineeseen noussut GTI-malli paikkasi hieman tätä tyhjiötä, mutta Golfia ei voida laskea kuitenkaan virallisesti coupeksi.

Kenties se kaikista eniten coupemainen ratkaisu Volkswagenilla oli vuonna 1997 julkaistu New Beetle, joka oli siis nykyaikaan tuotu versio Volkswagen Kuplasta. New Beetle jakoi niin ikään Golfin pohjalevyn, tällä kertaa vain neljännen sukupolven Golfin.

Kolmeovisista Volkswageneista maininnan ansaitsee myös vuonna 2006 ilmestynyt EOS, joka oli tosin virallisesti avoauto. Vuonna 2006 Volkswagen kuitenkin tiedotti palaavansa pian uuden mallin kanssa coupe-markkinoille.

Volkswagen Scirocco (2008-17)

Lue myös: Volkswagen Scirocco mk III – Kevyesti varusteltu arkisportti

Scirocco teki kuitenkin toisen tulemisen vuonna 2008, kun se ensiesiteltiin jälleen kerran Geneven autonäyttelyssä. Pohjat uudelle Sciroccolle loi kahta vuotta aiemmin Pariisin autonäyttelyssä esitelty Volkswagen Iroc -konseptiauto.

Portugalissa valmistettu kolmannen sukupolven Scirocco jatkoi pitkälle siitä, mihin se jäi vuonna 1992 – tai mihin Corrado jäi vuonna 1995. Auto perustui tällä kertaa viidennen sukupolven Golfiin, joka oli julkaistu jo jokunen vuosi aiemmin. Tällä kertaa Golf raivasi siis tietä Sciroccolle.

Jos aiemmin Scirocco marssi paikalle ennen Golfia, nyt roolit olivat tosiaankin kääntyneet ympäri. Siinä missä aiemmat Volkswagenin coupe-mallit olivat olleet hyvinkin suosittuja Pohjois-Amerikassa, niin kolmannen sukupolven Sciroccoa ei lähdetty myymään ollenkaan rapakon taakse.

Virallinen selitys Volkswagenilla oli se, ettei Sciroccosta haluttu kilpailijaa Golf GTI:lle, mutta myös finanssikriisi ja siitä seuranneet valuuttakurssit eivät olleet Volkswagenille suotuisia. Euroopassa ja euroilla rakennetut Sciroccot olisivat dollareissa mitattuina todella kalliita ja niitä olisi vaikeaa myydä kannattavasti Pohjois-Amerikkaan.

Scirocco sai näyttävän paluun, sillä Top Gear valitsi sen vuoden autoksi 2008. Moottorivaihtoehtoja oli kolme. Bensiinimoottoreista joko 1.4- tai 2.0-litrainen TSI sekä historian ensimmäistä kertaa vaihtoehtona oli myös diesel, jonka sai 2.0-litran TDI:nä. Malliston kruununa oli ehdottomasti 265 hevosvoimainen ja nelivetoinenVolkswagen Scirocco R.

Facelift-malli Sciroccosta nähtiin vuonna 2014. Muutokset eivät olleet kovin suuria, sillä se sisälsi vain hieman uudelleen profiloidun puskurin, uudet LED-ajovalot eteen ja taakse sekä pieniä muutoksia maskiin sekä takaluukkuun.

Volkswagenin päästöskandaali laittaa malliston uusiksi

Vuotta myöhemmin nähtiinkin sitten iso Volkswageniin kohdistunut käänne, kun autojätti jäi kiinni autojen päästöhuijauksesta. Tiivistetysti Volkswagen oli ohjelmoinut diesel-autojaan tunnistamaan päästömittauksen, jonka aikana auto tuotti normaalia vähemmän päästöjä mittaukseen. Tämä niin sanottu dieselgate toi Volkswagenille kymmenien miljardien eurojen korvausvaatimukset.

Päästöskandaalin myötä Volkswagenilla jouduttiin tekemään useita kipeitä päätöksiä. Yhtiö lopetti mm. osallistumisensa rallin MM-sarjaan ja myös automallisto koki suuria muutoksia, missä heikosti myydyt mallit poistettiin surutta valikoimasta.

Vuonna 2017 Volkswagen Scirocco poistui taas mallistosta yhdessä sisarmalli Beetlen kanssa. Molempia autoja oli vaivannut melko ohut myynti, mutta päästöskandaali oli kuolinisku tulevaisuuden suunnitelmille. Sciroccosta oli tarkoitus esitellä vuonna 2018 uusi sukupolvi ja Beetlen puolestaan piti jatkaa sähkömoottorisena.

Sciroccon poistumiseen päättyy myös tältä osin Volkswagenin seikkailut kolmeovisten coupe-autojen maailmassa. Media on tykännyt kysellä toistuvasti Sciroccon paluusta markkinoille, mutta Volkswagen on torpannut nämä huhut. Volkswagenin mukaan heillä ei ollut kiirettä julkaista uutta coupéa.