Uskotko että Volkswagen Kuplaa on valmistettu myös Heinolassa?

Volkswagen Kuplaa on valmistettu monissa eri maissa. Myös Suomen Heinolassa valmistettiin Kuplaa lyhyen aikaa, mutta silläkin oli syynsä.

Volkswagen Kupla on yksi ikonisimpia autoja maailmassa. Kuplasta tuli legenda paitsi poikkeuksellisen pitkäaikaisen valmistuksen myötä, myös sodanjälkeinen jälleenrakennus satoi ”kansanauton” laariin.

Koska Kuplaa valmistettiin vuosina 1938–2003 kaikkiaan hurjat 21,5 miljoonaa yksilöä, näin pitkä ja suuri tuotanto ei olisi onnistunut ilman lukuisia autoja valmistavia tehtaita. Reilun 60 vuoden aikana autoa ehdittiinkin valmistaa noin parissa kymmenessä maassa, mikä on sekin varsin hurja tulos koko autotuotannon historiassa.

Suomalaisittain mielenkiintoisin valmistuspaikka löytyi Heinolasta, jossa autoja valmistettiin lyhyen aikaa. Tämä tarina kertookin näistä ”Wihurin Kuplista”, joiden lento jäi kuitenkin harmillisen lyhyeksi.

Lue myös:Tunnettiinko tämä pakettiauto oikeasti lempinimellä ”terroristi”, vai onko kyseessä vain urbaani legenda?

Kuvassa on aito Suomessa valmistettu “Wihurin Kupla”.

Volkswagen Kuplan esihistoria lyhyesti

Otetaan alkuun lyhyt kertaus historiaan. Adolf Hitler oli rakennuttamassa Saksaan laajaa Autobahn-verkostoa 1930-luvun alussa, ja tälle projektille loogista jatkumoa oli luoda kansanauto, jollainen lähes jokaisella saksalaisella olisi mahdollisuus hankkia. Autolle oli erinäisiä vaatimuksia, kuten halpa osto- ja ylläpitohinta, kyllin hyvä suorituskyky ja paikat viisihenkiselle perheelle.

Näistä lähtökohdista Hitler luovutti projektin Ferdinand Porschelle vuonna 1934. Porshce oli liikkeissään nopea ja ensimmäiset prototyypit saatiin jo seuraavana vuonna. Uuden auton nimenä kulki vielä tässä vaiheessa KdF-Wagen, joka tuli kansallissosialistisen työläisjärjestö Kraft durch Freuden mukaan.

Kansanauton tuotanto tarvitsi tehtaan, jollainen perustettiin hieman poikkeuksellisin tavoin. Ensiksi perustettiin uusi kaupunki nimeltä Stadt des KdF-Wagens bei Fallersleben, joka tosin nimettiin sodan jälkeen Wolfsburgiksi. Uusi kaupunki sai myös autotehtaan, jonka oli määrä tehdä jo vuonna 1940 kaikkiaan 120 000 kansanautoa vuosittain.

Ensimmäisiä Volkswagen Kuplia ehdittiin rakentaa vuosien 1938-1940 aikana, mutta toisen maailmansodan alkaminen syksyllä 1939 ajoi autotehtaan valmistamaan Kuplien sijasta saman auton sotilasversiota, Volkswagen Kübelwagenia.

Tuhannes Volkswagen Kupla valmistui maaliskuussa 1946, vain kolmisen kuukautta tuotannon alkamisen jälkeen.

Kuplan huippuvuodet alkavat sodan jälkeen

Toisen maailmansodan päättyminen tiesi Volkswagen Kuplalle uutta alkua. Sotatalouden päättyminen avasi ovat rauhanajan tuotteille, ja näille olikin jälleenrakentamisen aikana todella suuri kysyntä. Kuplan sodanjälkeinen sarjatuotanto alkoi kunnolla 27.12.1945 ja vain muutaman päivän aikana syntyikin jo 55 Kuplaa.

Hyvin nopeasti Kuplaa valmistettiin jo valtavia määriä. Alle kymmenen vuotta sodanjälkeisen tuotannon alkamisesta, 6.8.1955 saavutettiin jo miljoonannen Kupla-yksilön rajapyykki. Myöhemmin 1950-luvun lopulla tehdas saattoi puskea maailmalle jopa 3000 Kuplaa jokaisena työpäivänä.

Kuplan valmistamisen suhteen villeimmät vuodet olivat 1964-73. Näinä vuosina Kuplia syntyi maailmaan vuosittain 900 000 – 1,2 miljoonaa kappaletta. Kaikkiaan näiden kymmenen tuotantovuoden aikana valmistui 10,5 miljoonaa Kuplaa, mikä oli melkein puolet koko 60-vuotisen Kupla-tuotannon kokonaismäärästä.

Kuplia rivissä Helsingissä vuonna 1969.

Volkswagen Kupla Suomessa

Suomessa Kuplan suosio oli aluksi maltillista, mutta syykin oli selvä. Meiltä puuttui sodan jälkeen virallinen maahantuoja, joten 1940-luvun puolella Kuplaa tuotiin maahan lähinnä yksityisten henkilöiden toimesta. Kaikki muuttui vuonna 1950, kun virallinen maahantuonti alkoi ja ostaminen helpottui – ainakin periaatteessa.

Maahantuonnista vastasi muuten Autola Oy, mutta Olympiavuonna 1952 maahantuonti organisoitiin Autola Oy:n silloiselle tytäryhtiölle VW-Auto Oy:lle, joka oli perustettu ihan vain Volkswagenin maahantuontia varten. Molemmat yhtiöt olivat osa Wihuri-konsernia, joka oli myöhemmin oleellinen lenkki Suomessa valmistettuihin Kupliin.

Lue myös:Poikkeuksellisen värikäs Volkswagen Harlekin-erikoismalli jakoi mielipiteet

Volkswagen Kuplan suosio näkyy erityisesti tässä Herttoniemessä otetussa valokuvassa 1960-luvun puolivälissä. Kuvassa VW-Auton maahantuomia autoja, jotka odottavat asiakkaalle päätymistä.

Volkswagen Kuplasta tuli nopeasti suosittu auto myös Suomessa – tosin hauskaa kyllä, ”suosio” ei tarkoittanut sitä, että suomalaiset saivat autoja. Suomessa oli sotien jälkeen käytössä ankara valuuttasääntely, minkä takia valuuttaa ei saanut päästää ulkomaille kuin rajatusti, mikä hankaloitti ulkomailla tuotettujen hyödykkeiden kuten autojen hankintaa.

Kun Suomessa oli ostorajoituksia autoille, syntyi jonoja. Volkswagen Kuplan kohdalla jonoa oli parhaimmillaan (vai pahimmillaan) jopa 20 000 asiakkaan verran ja autoa joutui jonottamaan vähintään vuosia, pahimmillaan jopa vuosikymmenen.

Tästä syntyikin erikoinen ilmiö. Ne ketkä saivat hankittua autoja, saivat myytyä ne suurella voitolla heti eteenpäin, koska käytetyn auton sai heti, siinä missä uutta autoa joutui jonottamaan. Kerrotaan, että käytetystä Volkswagen Kuplasta joutui maksamaan helposti tuplahinnan uuteen nähden. Parhaimmat asiakkaat saattoivat myös ostaa paikkoja ostojonon kärkipäästä.

Kaikesta kankeudesta huolimatta Volkswagen Kuplien määrä Suomessa kasvoi nopeasti. Vuonna 1955 maassamme oli jo 5000 Kuplaa. Vuoden 1962 autojen maahantuonnin vapauttaminen avasi padot ja tuonti kasvoi hurjasti. Siitä kertoi sekin, että vuonna 1968 juhlittiin jo 100 000. Kuplan saapumista Suomeen. Merkkipaaluauto luovutettiin VW-Auton toimitusjohtajalle Antti Aarnio-Wihurille.

Kuten auton ovessa lukee, tämä auto on Suomen 100 000. Volkswagen. Erikoisvärinen Kupla päätyi VW-Auton toimitusjohtajalle Antti Aarnio-Wihurille.

Wihuri haluaa mukaan kotimaiseen autoteollisuuteen

Suomessa 1960-luvun loppu on kotimaisen autoteollisuuden vankistamisen aikaa. Merkittävin tapahtuma on tietenkin Saab-Valmetin autotehtaan avaaminen Uudessakaupungissa. Tehtaan ensimmäinen auto, EKA-96-rekisterinumerolla varustettu Saab 96 rullasi ulos tehtaalta 13.11.1969.

Suunnilleen samoihin aikoihin, mutta aivan hitusen jäljessä rullasi myös toinen pienimuotoinen autotehdasprojekti, johon liittyi Volkswagen Kupla. Wihuri halusi Suomeen Volkswagen Kuplan tuotantoa ja onnistuikin siinä, joskin vain pienen koe-erän verran.

Lue myös: Muistatko mikä oli ensimmäinen Uudenkaupungin autotehtaalla valmistettu auto, joka ei ollut Saab?

Saab-Valmetin Uudenkaupungin autotehdas toimi varmasti “kirittäjänä” Wihurin Kupla-tuotannon aloittamiselle.

Wihurin agenda autovalmistuksen perustamisessa liittyi siihen, että näyttämällä esimerkkiä omasta osaamisestaan autojen kokoonpanossa yhtiö pysyisi keskusteluyhteydessä kotimaisen auton valmistamisessa.

Toisena syynä on pidetty myös sitä, että Wihuri halusi näpäyttää valtiota siitä, että kyllä muutkin osaavat Suomessa autoja tehdä kuin Saab-Valmet, joten Uudenkaupungin tehtaan tuotokset eivät ansaitse mitään veroetuja tai erityiskohtelua – tai jos ansaitsevat, niin silloin ansaitsee muukin kotimainen autoteollisuus.

Wihurin ”autotehdas” perustettiin hieman eksoottiseen paikkaan, nimittäin Heinolaan. Syytä paikkavalinnalle ei oikein tiedetä, mutta sopivat vuokratilat löytyivät Plan-Sell Oy:n omistamasta tehdaskiinteistöstä. Plan-Sell oli kotimainen konepajayhtiö, jolla oli hallussaan myös sahateollisuutta.

Kaikki Suomessa valmistetut Kuplat olivat saman värisiä, vaaleansinisiä (diamantblau). Kuvan yksilö ei kuitenkaan ole Suomessa valmistettu, vaan “tavallinen Kupla”.

Pieni koe-erä valmistetaan Suomessa

Heinolassa kokoonpantiin joulukuussa 1969 kaikkiaan kahdeksan Kuplaa ja tammikuussa 1970 vielä 40 muuta. Kaikkiaan Suomessa kokoonpantiin siis vain 48 Volkswagen Kuplaa, joka on siis auttamatta täysin mitätön määrä Kuplan 21,5 miljoonan auton kokonaismäärässä – mutta siitäkin huolimatta Suomi mainitaan monissa lähteissä yhtenä Kuplan valmistusmaana.

Valmistuneista Suomi-Kuplista kaksi luovutettiin Autoliitolle tiepalveluautoiksi ja 40 toimitettiin Volkswagenin piirimyyjille eri puolille maata. Sen tarkemmin autojen kohtaloista ei ole tietoa. Aitoja Wihuri-Kuplia lienee säilyneen näihin päiviin saakka yli kymmenen kappaletta ja niitä saattaa nähdä satunnaisesti myynnissä esimerkiksi Nettiautossa.

Suomessa valmistetut Volkswagen Kuplat olivat 1200 L-mallia. Ne vastasivat muuten täysin niin sanottua ”Saksan Kuplaa”, mutta ainoana erona niihin oli polttoainetankin luukkuun sijoitettu Wihuri-yhtymän logo. Kaikki valmistetut autot olivat väriltään vaaleansinisiä, saksalaiselta värinimeltään diamantblau.

Tuohon aikaan ei tunnettu vielä termiä ”kotimaisuusaste”, mutta Wihurin Kuplissa oli käytetty vähän suomalaisia osia. Ainakin autojen turvavyöt, akut, renkaat ja ikkunalasit olivat suomalaisia.

Volkswagen Kuplat ovat yhä tänäkin päivänä suosittuja harrasteajoneuvoja Suomessa.

Jäikö Wihuri-Kuplasta jossiteltavaa?

Jälkiviisaana voidaan todeta, että todennäköisesti Wihurilla ei ollut kovinkaan aitoja tai suuria suunnitelmia Suomi-Kuplan varalle. Autotuotantoa varten hankittiin vuokratilat Heinolasta, vaikka Wihuri-yhtymältä olisi varmasti järjestynyt omatkin tilat strategisesti paremmalta sijainnilta.

Lisäksi täytyy muistaa se, että Wihurin toiminta oli hyvin pienimuotoista verrattuna Saab-Valmetiin, joka kuitenkin kykeni tekemään autoja jopa 20 000 yksilön vuositahdilla. Uudenkaupungin autotehtaan investoinnissa oli myös mukana Saab Scania, joten hommat olivat siellä päin Suomea monin verroin suuremmat. Volkswagen ei sijoittanut Wihurin projektiin rahojaan.

Toisaalta Volkswagenin maahantuoja todennäköisesti ymmärsi hyvin myös 1960-luvun lopun realiteetit. Kupla oli ollut tuolloin tuotannossa jo reilut 30 vuotta, joten suuresta suosiosta huolimatta sen elinkaari alkoi olla väkisinkin jo ehtoopuolella. Ei olisi välttämättä järkeä havitella sellaisen auton valmistusta, jonka tarina on jo matkalla päätökseensä.

Kenties juuri näistä syistä Volkswagen Kuplan suosio uusien autojen markkinoilla alkoikin hiipua 1970-luvulla. Vuosikymmenen alun öljykriisi kuritti autojen myyntiä ja toisaalta vuonna 1974 saapui markkinoille uusi ja nykyaikainen Volkswagen Golf, joka syrjäytti nopeasti Kuplan Volkswagenin tärkeimpänä mallina.

Huomattavasti mielenkiintoisempi kotimainen Wihurin johtama autoprojekti syntyikin 1975, kun Teijon tehtaalla alettiin valmistamaan Teijo-merkkistä hyötyajoneuvoa. Vaikka tämänkin projektin pohjana oli Volkswagen, tässä tapauksessa suomalaiset pääsivät enemmän suunnittelemaan ja vaikuttamaan valmistamaansa ajoneuvoon. Kenties Kupla-projekti oli siis avannut uria myös Teijon suhteen.

Lue myös:Tämä suuruudenhullu projekti maksoi Volkswagenille miljardeja euroja

Muutama vuosi myöhemmin syntynyt Teijo-hyötyajoneuvo olikin jo astetta enemmän suomalaista autoteollisuutta, vaikka siinäkin Volkswagen oli Wihuri-yhtymälle merkittävä kumppani.