Tämä Volvo syntyi yrityskaupan kautta – ja auttoi Volvoa valloittaman kokonaan uudet markkinat

Volvon 300-sarja on hieman jopa unohdettu mallisarja ruotsalaismerkin historiassa. Sen historia on kuitenkin poikkeuksellisen kiinnostava.

Volvo 300-sarja on yksi niistä ruotsalaismerkin malleista, joka ei ehkä nauti suurinta julkisuutta, mutta joiden merkitys valmistajalle oli aikanaan huomattava. Mallisarjan avulla Volvo nimittäin pääsi valloittamaan sellaisia kasvavia automarkkinoita, mihin sen muu mallisto ei tuohon aikaan venynyt.

Mallisarja syntyi hieman epätavallisella tavalla, sillä uuden segmentin valloitus pakotti Volvon yrityskaupoille. Uusi mallisarja toi kuitenkin ruotsalaisvalmistajalle jalansijaa pienempien autojen luokassa aikana, jolloin markkinat muuttuivat nopeasti.

Lue myös: Pohjois-Korea kusetti Ruotsia autokaupoilla – osti tuhat Volvo 144:ää, jätti ne maksamatta

Volvon 300-sarjan historia on mielenkiintoinen. Siihen liittyy oleellisesti myös muita automerkkejä.

Volvo haluaa tehdä pikkuauton – ja käyttää siihen ohituskaistaa

Volvo 300-sarjan tarina alkaa jo 1970-luvulta. Ruotsalaismerkin mallisto on 1970-luvun alkupuolella melko suppea. Sieltä löytyy lähinnä monipuolinen 140-sarja ja kaunislinjainen tuleva klassikko lempinimeltään Pyhimys-Volvo, mutta muuta henkilöautopuolella ei sitten olekaan tarjolla.

Volvon 140-sarja on melko iso auto, joten tarjolle haluttiin saada selvästi pienempi automalli. Tarpeen taustalla oli järkisyitä. Koko maailmaa oli ravisuttanut öljykriisi, mikä kannusti autoilijoita siirtymään taloudellisimpiin autoihin. Lisäksi 1970-luvun alussa markkinat vallattiin pienillä hatchback-autoilla, joista tunnetuin oli uusi vuonna 1974 tuotantoon tullut Volkswagen Golf.

Uuden automallin saaminen markkinoille on autovalmistajalle aina iso ponnistus. Se ottaa aikaa vähintäänkin vuosia, sillä suunnittelu, testaus ja markkinointi ottavat paljon aikaa. Tätä vaihetta voi toki vauhdittaa muutamilla kikoilla. Usein autoteollisuudessa hyödynnetty malli onkin ollut se, että lainataan automalli joltain toiselta autovalmistajalta. Tähän korttiin myös Volvo tarttui.

1970-luvun alussa Volvon mallisto nojasi 100-sarjaan (kuvassa) ja sen seuraajaan 200-sarjaan. Pienemmälle mallille oli kuitenkin nähty tarvetta.

Taustalla hollantilainen DAF

Hollantilainen automerkki DAF mielletään nykyään herkästi vain raskaisiin ajoneuvoihin. Harva kuitenkaan muistaa sitä, että rapia puoli vuosisataa sitten DAF oli keskittynyt valmistamaan myös nimenomaan pieniä henkilöautoja.

Lue myös: Nämä DAF:t hankittiin Puolustusvoimille käytettynä ulkomailta – silti niistä löytyi yksi Suomi-varuste

Vuonna 1972 markkinoille tulee DAF 66, joka on suora seuraaja DAF 55:lle. DAF 66 on pieni perheauto, jota oli saatavilla kaksiovisena sedanina, kaksiovisena coupéna ja kolmiovisena farmarimallina. Pienikokoinen auto edustaa aika hyvin sitä, mitä esimerkiksi Ford Escort ja Toyota Corolla samaan aikaan tarjosivat toisaalla.

Teknisesti DAF 66:ssa oli muutamia erikoisuuksia. Moottorit DAF:n henkilöautoihin tulivat Renaultilta. Yksi auton ja samalla koko DAF-merkin erikoisuuksia oli portaaton ja täysautomaattinen Variomatic-vaihteisto, joka oli CVT-vaihteisto.

DAF 66-malleja valmistettiin Hollannin Bornissa, johon oli rakennettu uusi autotehdas vuonna 1967 tuotantokapasiteettiongelmien vuoksi. DAF 66-malleja syntyi vuosien 1972–1975 aikana yhteensä 146 297 yksilöä.

DAF 66 oli hollantilaismerkin valttikortti pienten perheautojen luokkaan.

Volvo ostaa DAF:n

DAF:lla ei mennyt 1970-luvun alussa kovinkaan kaksisesti. Uusista malleista huolimatta sen myynti laski jatkuvasti. Kenties myös tämä oli merkittävä juttu Volvolle, sillä ongelmissa uivan yhtiön saisi hankittua halvalla.

Volvo osti 33 prosentin osuuden DAF:sta joulukuussa 1972. Jo tässä vaiheessa Volvo kertoi ensimmäistä kertaa aikomuksestaan kasvattaa omistustaan yhtiössä myöhemmin. Volvon omistus DAF:ssa kasvoi ​​1.1.1975 jo 75 prosenttiin, minkä ansiosta ruotsalaiset kykenivät ottamaan yhtiön ja Nedcarin tehtaan haltuunsa.

DAF:n ostaminen toi Volvolle yhden nykyajassa unohdetun edun. Vielä 1970-luvulla Ruotsi ei kuulunut Euroopan Unioniin, mikä toi erinäisille yrityksille ylimääräisiä haasteita, koska he tulivat EU:n ulkopuolelta. Hollanti taasen kuului jo EU-alueeseen, joten sitä kautta Volvo pääsi keplottelemaan itsensä paremmin sisään EU-markkinoille.

Uusi isäntä laittoi heti tuulemaan. DAF:n mallit 33 ja 44 ajettiin alas, joskin etenkin 44-malleja odotti myymättöminä varastossa. Markkinoille tuli hetkeksi päivitetty 44-mallin seuraaja, DAF 46.

DAF 66 koki taas astetta suuremmat muutokset. Elokuussa esiteltiin mallista jatkojalostettu versio nimeltä Volvo 66. Se oli teknisesti ja ulkoisesti hyvin vahvasti DAF 66, mutta Volvo oli brändinsä mukaisesti tehnyt siihen erilaisia turvallisuusparannuksia. Volvo 66-mallia valmistettiin vuosia 1975-80 yhteensä 106 000 kappaletta.

Kuten kuvasta näkyy, Volvo 66 oli ulkoisesti hyvin pitkälle DAF 66. Sen turvallisuutta oli kuitenkin kehitetty.

Uusi Volvo 300-sarja syntyy

Viimeinkin pääsemme tarinassa Volvo 300-sarjan pariin. Täysin uuden automallin valmistus lankesi vahvasti hollantilaisten ja DAF-taustaisen Volvon tytäryhtiön harteille. Talon sisäisesti projektista puhuttiin nimellä Project P900 ja julkisesti puhuttiin DAF 77:sta – olihan projekti oikeastaan alkanut DAF:lla jo ennen Volvon tulemista uudeksi isännäksi.

Uuden mallisarjan tuotanto alkoi vuonna 1976 – kaksi vuotta Volvon 200-sarjan jälkeen. Mallinimipolitiikka noudatti Volvon tuttua kaavaa: ensimmäinen numero kertoo mallisarjan, toinen numero on perusmallissa 4 ja vähän loistokkaammassa versiossa 6. Viimeinen numero taasen kertoo auton ovien lukumäärän.  

Mallisarja koeponnistettin kolmeovisella viistoperällä, joka sai nimekseen Volvo 343. Auto valmistettiin Alankomaissa Bornin tehtaalla, mikä oli Volvolle poikkeuksellista. Ruotsalainen brändi ja hollantilainen tuotanto muodostivat yhdistelmän, joka teki mallista hieman erilaisen verrattuna muihin Volvoihin. Joillekin asiakkaille uusi aikakausi vaati ensin vähän sulattelemista.

Volvon 300-sarja alkoi tuotannossa vuonna 1976. Ensimmäinen malli oli Volvo 343.

Tekniikkaa ja erikoisia ratkaisuja

Ensimmäiset Volvo 343:t käyttivät DAF 66:n tapaan vain Renaultin valmistamia 1,4-litraisia bensiinimoottoreita, mikä oli epätyypillistä Volvolle. Myöhemmin 340-sarjaan rinnalle tuli myös 1,7- ja 2,0-litraiset moottorit sekä 1,6-litrainen diesel. Ainoastaan kaksilitrainen bensiinimoottori oli Volvon omaa, muut moottorit olivat Renault-pohjaisia.

Myös vaihteistopuolella riitti ihmeteltävää. Erityisen erikoinen piirre tarjota auto aluksi pelkästään DAF:n kehittämällä Variomatic-vaihteistolla. Nelivaihteinen manuaali tuli tarjolle vasta vuonna 1979. Vuonna 1982 esiteltiin nelivaihteinen vaihteisto sähköisellä ylivaihteella ja vuotta myöhemmin 5-vaihteinen vaihteisto. Nämä molemmat otettiin Volvo 240 -mallista.

Yksi juttu uudessa 300-sarjassa oli kuitenkin tuttua Volvoa: auto oli nimittäin vielä takavetoinen, aivan kuten kaikki muutkin Volvo-mallit. Myös ergonomia ja turvallisuus oli nostettu ruotsalaisille tyypilliseen tapaan etusijalle.

Muitakin malliston laajenemisia nähtiin. Vuonna 1980 kolmiovisen 343-mallin rinnalle syntyi viisiovinen 345-versio. Vuonna 1984 mallisto laajenee neliovisella sedanilla eli Volvo 344:llä. Myöhemmin markkinoinnillisista syistä Volvo siirtyi puhumaan mallinimistä yleisesti 340- ja 360-sarjana, aivan kuten muidenkin malliensa kanssa.

Tehokkaampi versio Volvo 360-sarja syntyi vuonna 1982. Tämä noudatti Volvon perinteitä, missä tehokkaammat ja paremmin varustellut mallit saivat mallinimen keskimmäiseksi numeroksi numeron kuusi. Toki toisin kuin Volvon 100-, 200- ja 700-sarjoissa, nyt 300-sarjan ”kutosmallit” eivät käyttäneet kuusisylinterisiä moottoreita.

Neliovinen hatchback-malli kantoi ruotsalaismerkin mallimerkinnöille uskollisesti nimeä Volvo 345.

Malli, joka toi uusia asiakkaita

Vaikka tekniikka oli osin poikkeavaa, myös pienempien autojen puolella Volvo piti kiinni yhdestä tärkeästä asiasta: turvallisuusmielikuvasta. Volvon 300-sarjan rakenteessa hyödynnettiin monia ratkaisuja, jotka olivat aikanaan edistyksellisiä kompaktien autojen luokassa.

Ulkonäöltään Volvo 300 -sarja ei ollut ehkä kaikkein virtaviivaisin. Sen kulmikas ja hieman korkea peräosa jakoi mielipiteitä, mutta samalla muotoilu tarjosi käytännöllisyyttä. Tavaratila oli suuri ja matkustamossa oli enemmän tilaa kuin monissa saman kokoluokan kilpailijoissa.

Pienen auton halvemman hinnan ansiosta Volvon 300-sarja oli monelle autoilijalle ensimmäinen kosketus Volvo-merkkiin. Se tarjosi vaihtoehdon pienemmässä ja edullisemmassa hintaluokassa aikana, jolloin merkin muut mallit, kuten Volvo 240, kuuluivat suurempiin luokkiin.

Volvo 360-sarja edusti mallisarjan loistokkaampia versioita. Kuvassa 4-ovinen sedanversio.

Pienten Volvojen ”esi-isä”

Vaikka Volvon 300-sarja oli aavistuksen eksoottinen ja vaati monelta vannoutuneelta Volvo-asiakkaalta jonkin verran sulattelua, mallisarjasta tuli lopulta ehta onnistuminen. Sen valmistus jatkui pitkään, sillä vuonna 1976 alkanut tuotanto kesti aina vuoteen 1991 asti. Kaikkiaan autoja valmistettiin yli 1,1 miljoonaa kappaletta, mikä oli komea tulos ruotsalaisille uudessa segmentissä.

Volvon hollantilainen tytäryhtiö vastasi myös Volvon 300-sarjan seuraajasta, joka kantoi vähemmän yllättävästi nimeä 400-sarja, joka kattoi mallit 440 ja 460. Seuraajan tuotanto alkoi vuonna 1988 mallivuodelle 1989, joten parin vuoden ajan nämä autot ehtivät olla tuotannossa rinnakkain.

Pidemmälle sukupuuta katsellessa voidaan todeta myös se, että Volvon 300-sarja toimii kantaisänä monille muille myöhemmille ”pikku-Volvoille”. Näitä malleja ovat 400-sarjan ohella myös S40- ja V40-mallit, S50- ja V50-mallit unohtamatta tietenkään C30-mallia.

Volvon 300-sarjaa voidaan pitää pienten Volvojen esi-isänä. Alenevasta polvesta löytyy mm. kuvan Volvo V40.

Saiko auto tarpeeksi arvostusta?

Nykyisin Volvo 300-sarja alkaa olla harvinainen näky liikenteessä. Tähän on taustalla toki looginen syy: halvempia autoja ei arvosteta tai ylläpidetä samalla tavalla kuin kalliimpia malleja. Ne joutuvat kovempaan käyttöön ja heikommalle ylläpidolle, mikä karsii monet yksilöt pois liikenteestä joskus jopa hyvinkin nuorella iällä.

Kenties juuri tästä samasta syystä Volvon 300-sarja ei ole myöskään saavuttanut keräilijöiden ja harrastajien keskuudessa aivan samanlaista arvostusta, mitä muut saman aikakauden Volvot ovat saaneet. Esimerkiksi Suomen museoautotilastoissa se kalpenee reippaasti 100-, 200- ja 700-sarjoille.

Vaikka Volvon 300-sarja ei ollut merkin ylellisin malli, sen merkitys ruotsalaismerkin historian kannalta on kiistaton. Auto edustaa aikakautta, jolloin Volvo kokeili uusia ratkaisuja ja laajensi mallistoaan rohkeasti. Hollantilaisen insinööritaidon ja ruotsalaisen turvallisuusajattelun yhdistelmä jätti väistämättäkin oman jälkensä automaailmaan.

Lue myös: Tiedätkö mikä on maailman myydyin Volvo-malli? – Volvon oma näkemys ei ole välttämättä oikea