Kun Valmet ja Volvo BM fuusioituivat, Suomi vei ja Ruotsi vikisi

Valmetin ja Volvo BM:n traktori- sekä metsäkoneteollisuus fuusioituivat vuonna 1979 suomalaisittain hienosti.

Valmet on brändi, josta pystyi takavuosina puhumaan hyvällä tunnolla monialayhtiönä. Saman merkin alla valmistui traktoreita, metsäkoneita, paperikoneita, aseita, perämoottoreita, seinäkelloja, sähkömoottoreita ja vaikka mitä.

Moinen ei ollut ajalle kuitenkaan kovinkaan epätyypillistä. Vastaava yritystarina löytyy nimittäin lähinaapuristamme Ruotsista, jossa Volvon nimellä on valmistettu suunnilleen yhtä kirjavasti tuotteita: henkilöautoja, linja-autoja, kuorma-autoja, traktoreita, metsäkoneita, rakennuskoneita ja merimoottoreita.

Kaikki eivät tätä välttämättä muista, mutta Volvo ja Valmet fuusioituivat traktori- ja metsäkoneteollisuuden osalta 1970-luvun lopussa. Suomalaisittain hienoa, mutta samalla myös harmittavan harvinaista fuusiossa oli se, että suomalainen brändi pystyi nielaisemaan ruotsalaisen kilpailijan kitusiinsa. Yleensä nimittäin suomalaiset tuntuvat olevan ”alistujan roolissa” tämäntapaisissa fuusioissa.

Lue myös: Pohjois-Korea kusetti Ruotsia autokaupoilla – osti tuhat Volvo 144:ää, jätti ne maksamatta

Volvon BM:n ja Valmetin fuusiosta seurasi se, että kaksikon suunnittelemaa traktoria markkinoitiin hanakasti pohjoismaisena traktorina.

Ruotsalaisen traktorin pitkä historia

Ennen sulautumistaan yhteen Valmetin kanssa, Volvo BM:llä oli takana komea traktorihistoria. Volvon nimi ehti olla ruotsalaisissa traktoreissa noin 30 vuotta, sillä Volvo BM:n (ja joskus myös nimellä BM Volvo) historia alkaa vuodesta 1950. Ruotsalaisen traktorin synty on kuitenkin tapahtunut huomattavasti aiemmin.

Ruotsalaisen maatalouskonevalmistamisen alkuvuotena voidaan pitää vuotta 1832, jolloin Theofron Munktell perusti konepajan nimeltään Eskilstuna Mekaniska Verkstad. Vuodesta 1879 alkaen konepaja tunnettiin nimellä Munktells Mekaniska Verkstad. Maatalouteen konepaja teki höyryllä toimivia paikallismoottoreita eli lokomobiileja.

Pohjoismaiden ensimmäistä traktoria saatiin odottaa vuoteen 1913 asti, jolloin syntyi Munktell 30-40 HK. Traktori oli varsin järeä, sillä siitä löytyi 30–40 hevosvoimaa (vertaa sitä 15-hevosvoimaiseen Valmet 15 vuonna 1951) ja traktorilla oli massaa huimat 8 300 kiloa (Valmet 15:ssa 780 kg).

Toinen sukuhaara ruotsalaiselle traktorille tulee Bolinderin veljeksiltä, jotka perustivat konepajan ja valimon vuonna 1844 nimellä J & C G Bolinders Mekaniska Verkstad. Bolinder kokeili traktorien tekoa 1930-luvulla yhdessä Jönköpings Mekaniska Werkstadin kanssa, mutta tuotanto jäi muutamaan traktoriin. Bolinder-traktorissa oli noin 40 hevosvoimaa ja se painoi 3 250 kiloa.

Melko pian myöhemmin, vuonna 1932 J & C G Bolinders Mekaniska Verkstadin maatalouskonepuoli ja Munktells Mekaniska Verkstad yhdistyivät. Uuden yhtiön nimeksi tuli AB Bolinder-Munktells.

Seuraavan kerran tarinassa tapahtui vuonna 1950, kun Bolinder-Munktellsin pääomistajana toiminut Handelsbanken myi yrityksen Volvolle. Bolinder-Munktellsin nimestä ei kuitenkaan Volvo-aikakautena luovuttu täysin, sillä nimeen lisättiin kirjaimet BM muistuttamaan yhtiön historian vaiheista.

Vuonna 1946 lanseerattu Bolinder-Muktells BM-10 oli ensimmäinen pienviljelysmalli.

Valmetin ja Volvo BM:n pitkät kosiskelut

Ennen kuin pääsemme varsinaiseen fuusioon asti, käydään aluksi läpi mitä Valmetin ja Volvo BM:n välillä tapahtui ennen pohjoismaisen traktorin syntyä. Kaksi traktorivalmistajaa olivat nimittäin käyneet historiassaan puolin jos toisin toistensa ovilla erilaisilla kosiomatkoilla, vaan yhteen asti nämä yritykset eivät olleet koskaan päätyneet.

Ensimmäinen yritys tapahtui jo vuonna 1944 – aikana ennen Valmetin syntymistä. Syksyllä 1944 Valmetin silloisena kotina tunnettu Jyväskylän Rautpohjan tehdas selvitteli Bolinder-Munktellin halukkuutta myydä traktorinvalmistuslisenssiä Suomeen. Neuvottelut etenivät sopimukseen asti, mutta Suomen lisenssivirasto ei myöntänytkään tuonti- ja lisenssimaksuihin sovittuja rahoja. Näin ollen koko hanke kariutui ennen kuin ehti alkaakaan.

Seuraavan kerran länsinaapurin traktorivalmistajaa lähestyttiin 1961 Volvon aikakaudella. Valmet tarvitsi voimansiirtoja 70-80 hevosvoiman traktoriin ja halusi ostaa niitä Volvolta. BM-Volvo olisi suostunut kauppoihin vain, jos Valmet myisi näitä traktoreita ainoastaan Suomen markkinoille. Tämä ei kelvannut kansainvälistymistä hamuilevalle Valmetille, joten neuvottelut päättyivät tuloksettomina.

Muutama vuosi myöhemmin kosiskeltiin taas, mutta tällä kertaa aloite tuli Ruotsista. Vuonna 1968 BM-Volvo olisi halunnut ostaa Valmetilta hydrauliikkaa, mutta syystä tai toisesta nämäkään keskustelut eivät johtaneet oikeastaan mihinkään.

Kosiomatkoihin liittyy myös se, miksi lopulta onnistuneet neuvottelut Volvo BM:n kanssa syntyivät 1970-luvun lopulla. Brittiläinen traktorivalmistaja Leyland oli tarjonnut Valmetille traktoritoimintojaan. Valmetin edustajat kävivät Glasgowin traktoritehtaalla, mutta Leylandin vanhanaikaiselle ja suurelle traktorituotannolle ei nähty kiinnostusta.

Tarinan mukaan Valmetin tekemästä Leyland-matkasta kuitenkin kiiri tieto Ruotsiin asti, mikä säikäytti Volvon edustajat. Kenties Volvolla ajateltiin, että mikäli Valmet ehtii lyödä hynttyyt yhteen jonkun muun kilpailijan kanssa, ruotsalaisille tulee jäämään lopulta luu käteen.

Myös Volvo oli vahvasti mukana toisen maailmansodan jälkeisessä traktoribuumissa. Kuvassa Volvo T230 vuodelta 1957.

Miksi Volvo kyllästyi traktoreihin?

Traktoriteollisuus oli elänyt kultakautta toisen maailmansodan jälkeen. Maatalous oli koneistunut hevosten vaihtuessa traktoreihin. Myös sodanjälkeinen jälleenrakennus ja yleinen ihmisten vaurastuminen satoi traktorivalmistajien laariin, minkä seurauksena etenkin 1960-luku oli traktoriteollisuudelle päätähuimaavaa aikaa.

Kaikki kuitenkin muuttui 1970-luvulle tultaessa. Öljykriisi ja korkea inflaatio kiusasivat taloutta monessakin mielessä. Kaupungistuminen ja ihmisten muutto maalta kaupunkeihin ei sekään povannut kovin hyvää traktoriteollisuuden tulevaisuudelle.

Volvo BM teki paljon muutakin kuin traktoreita. Esimerkiksi Nauha-Sisun esikuvana pidettävä Bandvgn BV 202 oli osa Volvo BM:n tuotantoa.

Volvo BM:llä alettiin 1970-luvulla hiljalleen luopumaan traktorien valmistuksesta. Yksi merkittävä vaihe tähän suunnitelmaan tuli vuonna 1973, kun Volvo BM löi hynttyyt yhteen amerikkalaisen traktorivalmistaja International Harvesterin kanssa. Yhteistyössä Volvo BM alkoi käyttämään IH:n traktorikomponentteja ja vastineena IH alkaisi markkinoimaan Volvon metsäkoneita Pohjois-Amerikassa.

Yhteistyö amerikkalaisten kanssa ei kuitenkaan lähtenyt sovitusti lentoon. Volvo BM hoiti oman osuutensa kuviosta kunnialla, mutta International Harvester ei saanut markkinoinut ruotsalaisia metsäkoneita kyllin aktiivisesti. Tästä seurasi se, että Volvo BM:llä kyllästyttiin International Harvesterin toimintaan ja alettiin kääntämään katseet kohti Suomea.

Lue myös: Traktorin turvaohjaamon kehitys – 1960-luvun synkät kuolematilastot pakottivat muutokseen

Volvo BM:ää ja Valmetia yhdisti moni asia jo ennen yhdistymistä. Molemmat oli ehditty tuntea punaisesta väristä, mutta myös ohjaamoergonomia oli molemmille tärkeä tekijä 1970-luvulla.

Valmetin ja Volvo BM:n fuusio tapahtuu

Volvo BM:n ja Valmetin fuusio lähti liikkeelle maaliskuussa 1978. AB Volvon legendaarinen konsernijohtaja Pehr Gyllenhammar kutsui Valmetin pääjohtaja Jaakko Ihamuotilan neuvotteluihin Ruotsiin. Gyllenhammarin lisäksi neuvotteluissa oli vahvasti läsnä Volvo BM:n johtaja Erik Johanssen.

Valmetin ja Volvon luvut vuodelta 1978 ovat mielenkiintoista luettavaa. Volvo-konsernin liikevaihto oli 13 miljardia markkaa, kun taas Valmet-konserni ylsi vain neljään miljardiin. Sen sijaan traktoriliiketoiminnan puolella Valmetin 900 miljoonaa markkaa pesi Volvo BM:n 300 miljoonan markan vastineen.  

Fuusion sisältö herätti jonkin verran keskustelua neuvotteluissa. Kuvaavaa oli se, että alkujaan Volvo ei ollut halukas luopumaan metsäkoneteollisuudestaan, mutta esimerkiksi Halssbergin leikkuupuimurituotantoa, Eskilstunan 1 600 henkilön tehdasta ja jopa Iranissa sijaitsevaa kokoonpanotehdasta tarjottiin Valmetille. Valmetia kiinnosti Volvossa kuitenkin lähinnä traktoriteollisuus.

Volvo BM:n ja Valmetin fuusiossa liikahtivat lopulta myös metsäkoneet. Kuvassa on Volvo BM Valmet 886-metsätraktori kuormattuna paksulumisella päätehakkuutyömaalla.

Neuvottelut olivat lopulta melko pitkät. Aiesopimus saatiin aikaan puolen vuoden neuvottelun jälkeen, jonka jälkeen aiesopimusta alettiin neuvottelemaan varsinaiseksi sopimukseksi. Varsinaiseen sopimukseen päästiin kesäkuussa 1979, mutta sekin piti hyväksyttää molempien yhtiöiden hallituksissa sekä Suomen ja Ruotsin valtionpankeissa.

Yksi neuvottelujen erikoisimmista käänteistä nähtiin metsäkonepuolella. Alkujaan Valmet oli kiinnostunut pelkästään traktoriliiketoiminnasta, eikä Volvo BM ollut halukas luopumaan metsäkoneliiketoiminnastaan. Lopulta kävi kuitenkin niin, että Volvo tarjosi kauppaan myös metsäkoneita, jonka seurauksena fuusio koskikin lopulta sekä traktori- että metsäkoneteollisuutta.

Lue myös: Erikoinen sisällissota: Valmet taisteli talon sisällä metsäkoneiden herruudesta

Volvon ja Valmetin fuusio näkyi traktorien konepellissä vuosina 1982-87.

Uuden traktorimerkin nimessä neljä eri traktorimerkkiä

Lopullinen sopimus allekirjoitettiin 1.10.1979. Tästä päivästä voidaan katsoa alkaneeksi Volvo BM Valmetin alku – tosin käytännössä matka pohjoismaisen traktorin ensiesittelyyn oli vielä vuosien päässä. Hieman omituista aikajanassa on toki se, että yhteistyön tekeminen ja tulevan yhteisen traktorimalliston suunnittelu alkoi jo vuoden 1979 alussa, eli kuukausia ennen sopimuksen allekirjoitusta. Kenties fuusiosta oltiin jo tuossa vaiheessa hyvin varmoja.

Uusi yhtiö kantoi joka tapauksessa vuoden 1979 lopusta alkaen virallisesti nimeä Volvo BM Valmet, joka on siinä mielessä hyvin erikoinen brändinimi, että siihen on mahdutettu peräti neljän eri traktorivalmistajan nimet: Volvo, Bolinder, Munktells ja Valmet.

Yhteisnimellä haluttiin pitää huoli siitä, että uskolliset Volvo-traktoreiden asiakkaat löytäisivät myös seuraavat traktorinsa pohjoismaisesta traktorista. Haaskalinnut nimittäin löysivät myös apajille ja kilpailijat Fordin sekä Massey Fergusonin voimin pyrkivät horjuttamaan Volvo-viljelijöiden uskoa uuteen pohjoismaiseen traktorimerkkiin.

Sisu-Valmet 665 (vasemmalla) oli yksi brändinimikikkailu 1990-luvulla, Volvo BM Valmet 605 (oikealla) oli sitä taas 1980-luvulla.

Takaisin Valmetiksi ja Volvo jää traktoreissa unholaan

Vaikka Volvon ja Valmetin fuusio julkistettiin jo vuoden 1979 puolella, traktorien konepelleissä nimi pysyi muodossa Valmet aina vuoteen 1982 asti. Valmet 502, 602 ja 602 Turbo -mallit pysyivät myynnissä vanhalla brändinimellä aina vuoteen 1982, samoin kuin vuonna 1979 lanseeratut Valmet-mallit 1102, 1103 ja 1203.  

Vuonna 1982 siirryttiin viimein Volvo BM Valmet -mallinimeen, joka oli suunniteltu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi. Volvon asettamiin sopimusehtoihin kuului se, että Volvo BM:n nimi on koneissa ainoastaan viiden vuoden ajan. Toisin sanoen oli jo hyvissä ajoin selvää, että vuonna 1987 nimi saadaan typistää taas muotoon Valmet.

Näin myös kävi ja vuonna 1987 koko Valmetin mallisto pääsi kulkemaan yhden ainoan tuotebrändin alla. Valmet-traktorien valmistus oli sekin kuin varkain keskittynyt taas lähinnä Suomen kamaralle. Lisäksi ruotsalaiset Volvo-viljelijät olivat hekin löytäneet uuden kodin suomalaisesta traktorivalmistajasta, joten puheita pohjoismaisesta traktorista ei tarvinnut enää viljellä yhtä alleviivatusti.

Näistä lähtökohdista suomalainen Valmet onnistui ”ryöstämään” Volvon traktorit ja oikeastaan koko perinteikkään ruotsalaisen traktoriteollisuuden Suomeen. Tänä päivänä Volvo-historian voi nähdä Valmetin nykyisestä brändinimestä, Valtran logosta. Valtran logossa oleva iso V-kirjain on kerrottu kuvastavan yhtiön historiaa, johon kuuluu oleellisesti sekä Volvo, että Valmet.

Valtran logossa (katso lippu) V-kirjain on hitusen muita kirjaimia suurempi. Samoin Valtra G135 -traktorin keulassa on V-kirjain. Valtran mukaan V-merkin korostamisella halutaan muistaa yhtiön Valmet- ja Volvo-historiaa.

Lähteet: Valtra, Hannu Niskasen kirja “Valtra 50 vuotta”, Kari Mattilan ja Mika Rassin kirja “Suuri Valmet-traktorikirja”