Keli muuttui yllättäen – ja paljasti Opel Astrassa naurettavan yksinkertaisen puutteen

Kun autosta loppuu tuulilasinpesuneste, se voi aiheuttaa vaaratilanteita. Tämä olisi estettävissä loppumisesta varoittavalla ilmoituksella.

Suomessa keliolosuhteet muuttuvat melkoisesti kalenterivuoden aikana. Pahimmillaan 30 asteen pakkasista päästään 30 asteen helteisiin ja taivaalta voi sataa suunnilleen koska vain mitä vain vedestä rännän kautta lumeen.

Joskus sääolosuhteet voivat muuttua nopeamminkin. Näin kävi helmikuussa, jolloin ensiksi nautimme noin 20 asteen pakkasista, mutta jo seuraavana päivänä lämpötila nousi lähelle nollan tietämiä.

Tien päällä lämpötilan melko nopea nouseminen näkyi siten, että jossain vaiheessa matkantekoa alkoi kura yllättäen lentämään teillä – ja sekös aiheutti meille hieman omituisia matkantekohetkiä.

Lue myös: Uusien renkaiden asennus Opel Astraan ei mennyt ykkösellä purkkiin

Opel Astran käyttökokemuksissa ollaan päästy lasinpesunesteisiin.

Pitkän matkan kirouksia

Taitoimme pitkää, noin 500 kilometrin päiväreissua Koeajolle.comin toimituksen käytössä olevalla Opel Astralla, jonka kanssa elämistä olemme seuranneet viime vuodet Käyttökokemuksia-juttusarjassa.

Astralla tehty päiväreissu oli kuin suoraan autokoulun oppikirjasta. Matkaan lähdettiin aamuyöstä 13 pakkasasteen olosuhteissa, joten matkanteko oli talviajelua parhaimmillaan. Reissun aikana lämpötila kuitenkin nousi nousemistaan tunti tunnilta.

Kun matkaa oli takana noin 200 kilometriä ja sellaiset kaksi ja puoli tuntia, lämpötila oli enää parin asteen verran pakkasen puolella. Lämpötilan nousemisen pystyi aistimaan lämpömittarin ohella myös ajokelistä. Moottoritietä ajaessa vesi alkoi lentämään ja pyyhkijät tulivat tarpeen.

Veden ohella tienpinnasta nousi myös ruskeaa suolakuraa, joka pakotti puhdistamaan tuulilasia lasinpesunesteen avulla lähes jatkuvalla syötöllä.

Ei lumessa ja pakkasessa mitään, mutta nollaa lähestyvä keli ja märkä tienpinta.

Tuulilasinpesuneste ensiksi hyytyy, sitten loppuu

Niinhän siinä sitten kävi, että juuri ennen määränpäähän pääsyä lasinpesujärjestelmä alkoi osoittamaan yskimisen merkkejä. Ensiksi nestettä tuli lasille vähän heikolla paineella. Ensifiiliksin tilanne näytti vähän sellaiselta, kuin lumi olisi tukkinut lasinpesunestesuuttimet ja neste lentää lasille heikosti paksun lumen läpi.

Asia pääsi vähän unohtumaan, sillä matkamme ohjautui pian pois motarilta kohti pienempiä teitä, joissa lasinpesunesteelle ei ollut enää käyttöä. Tämän jälkeen auto parkkiin ja kiireen vilkkaa kohti ”työmaata”. Asianhan voi ratkaista ennen kotiinlähtöä.

Jokainen varmaan arvaa miten tarina jatkuu. Noin kuusi tuntia PowerPoint-sulkeisia ja Teams-palavereita väsytti päätä sen verran, että kotimatka alkoi ilman mitään lasinpesunesteen tutkimisia. Ei muuta kuin auto käytiin ja nopeasti kotimatkalle.

Tuulilasin pesumahdollisuudet tulivat mieleen oikeastaan heti siinä vaiheessa, kun liityimme takaisin moottoritielle. Hyvin nopeasti ilmassa oli taas likaista suolavettä ja lasin läpi alkoi olla vaikeaa nähdä. Lasinpesunestettä tuulilasille ruikkiessa parin pisaran jälkeen ei enää tapahtunutkaan mitään. Pesulaitteen moottori kyllä hurisee, mutta nestettä ei tule.

Lue myös: Nyt se on mitattu – näin pienellä kulutuksella kulkee 1,0-litrainen Opel Astra

Miksei nestettä tule?

Tässä vaiheessa mielessä käy kaksi erilaista skenaariota. Hajosiko lasinpesunestejärjestelmä, vai loppuiko siitä vain lasinpesuneste? Vaihtoehdoista ensimmäinen jännitti vähän enemmän, jälkimmäinen taasen olisi melko helppoa korjata.

Toki ihan läpihuutojuttu lasinpesunesteen lisääminenkään ei ole. Olemme moottoritiellä jokseenkin vieraalla seudulla. Mistä löytää sopiva ostosliikekeskittymä, joka myisi meille lasinpesunestettä?

Vaikka ilmassa lensi kuraa ja sitä kautta näkyvyys oli heikohkoa, päätimme ottaa hallitun riskin. Noin 25 kilometrin päässä moottoritien varressa sijaitsisi suuri kauppakeskittymä, mistä löytyisi pomminvarmasti lasinpesunestettä.

Seuraavat 25 kilometriä olivat melko pitkiä. Tilanteessa pärjäsi kelvollisesti ihan vain sillä, että piti pitkiä turvavälejä edellä ajavaan autoon, mutta vähän turhan hätäiseen oikealle kaistalle palaavat ohittajat aiheuttivat useammankin kerran suurta ärsytyksen tunnetta.

Kolme litraa lasinpesunestettä maksoi kolme euroa. Se oli myös aika tarkalleen se määrä, mitä Astran lasinpesunestesäiliö kykenee kerralla imemään.

Nestettä löytää jokaisesta kaupasta – mutta vain virka-aikana

Lopulta pääsimme kauppakeskittymään. Sopivan lasinpesunesteen löytäminen ei ollut temppu eikä mikään, sillä lasinpesuaineita myydään suunnilleen jokaisessa tarvikekaupassa. Prismat, Tokmannit, Rustat ja Motonetit olisivat jokainen ratkaisseet ongelmamme.

Lopulta päädymme jokerikorttiin nimeltä Puuilo. Siellä meitä puhuttelee tarjous, jossa kolme kolmen litran lasinpesunestetonkkaa vaihtaa omistajaa 8,99 euron hinnalla. Tartumme tarjoukseen, vaikka yksikin tonkka olisi riittänyt.

Puuilon pihalla tulee samalla tarkistettua K-sukupolven Opel Astran lasinpesunesteen säiliön tilavuus. Se on aivan hilkkua vailla kolme litraa. Koko tonkka ei nimittäin mahdu kerralla säiliöön, vaan viimeinen desi jää tonkkaan. Ei muuta kuin auto käyntiin ja nestettä etu- ja takalaseille.

Noin sekunnin mittaisen viiveen jälkeen lasinpesunestettä alkaa taas tulemaan kuten pitääkin, joten ongelma oli selvästikin aineen loppumisessa. Vielä kerran konepelti auki ja lorotellaan loputkin lasinpesunesteet tonkasta säiliöön. Nämä sujahtavatkin nyt sisään helposti, joten ensimmäisen tyhjentyneen tonkan voi jättää roskiin Puuilon pihaan.

Vaikka lasinpesunestettä myy lähes jokainen kauppa, yksi asia kannattaa sisäistää. Jos tämä vahinko olisi tapahtunut vaikkapa keskellä yötä, tällöin kauppojen yleisten aukioloaikojen ulkopuolella vaihtoehtoja on tarjolla hyvin rajallisesti. Silloin katseet kannattaa kohdistaa 24/7 avoinna olevaan liikenneasemaan, mutta näidenkin määrä on viime vuosina laskenut radikaalisti.

Lasinpesunesteen loppumisen huomaa parhaiten siitä, että… noh, se loppuu.

Kaataminen vaikeaa

Lasinpesunesteen lisääminen K-sukupolven Opel Astraan ei ole kaikista helpoin operaatio. Optimitilanteessa operaatiossa olisi mukana kolme kättä, mutta tällä kertaa urakka jäi yhden käsiparin tehtäväksi, mikä aiheutti hieman haasteita.

Kaikista suurin haaste muodostuu siitä, että lasinpesunestesäiliön täyttöaukon korkki on kääntömallia. Sen etuihin kuuluu se, että auki käännettävä korkki ei vahingossakaan pääse irtoamaan ja hukkumaan. Haittapuoliin taas kuuluu se, että korkilla on paha taipumus vääntyä aukaistunakin takaisin kiinni, eli ensimmäinen käsi tarvitaan pitämään korkkia auki.

Toinen haaste tulee siitä, että täyttöaukki sijaitsee melko matalalla ja aika keskellä moottoritilaa, aivan sulakeboksien ja muiden vieressä. Tästä päästääkin siihen, että täyttäminen vaatii melkoista tarkkuutta, sillä läikyttäminen sotkee helposti koko moottoritilaa. Toinen käsi meneekin siihen, että täyttöasian kärkeä asetetaan ahtaaseen väliin.

Kuuluisa kolmas käsi meneekin sitten siihen, että se nostaa tonkkaa tarvittavan määrän. Ei liikaa, sillä silloin täyttöaukko tulvii äkkiä yli. Nostoa tarvitaan kuitenkin sen verran, että etenkin meidän tapauksessa hankkimalle pussimalliset tonkat saadaan kaadettua tyhjäksi.

Kaiken kaikkiaan K-sukupolven Astra on ottanut mielestämme taka-askelia paria sukupolvea vanhemmasta H-Astrasta. H-sukupolven Opel Astrassa lasinpesunesteen täyttöaukki sijaitsee moottoritilan ulkopuolella, maskin vieressä. Sinne kaataminen on helpompaa ja toisaalta pieni läikyttäminenkään ei sotke kriittisiä paikkoja.

Kuvassa on H-sukupolven Opel Astran konehuone. Lasinpesunesteen säiliön täyttöaukko näkyy keltaisena oikealla maskissa. Ratkaisu on hyvä ja sitä tulee väistämättäkin ikävä K-Astraa juottaessa.

Miksei järjestelmä varoita pesunesteen loppumisesta?

Pohtimisen arvoinen juttu tässä tarinassa on myös se, että miksi nykyautoista näyttää usein puuttuvan ilmoitukset lasinpesunesteen vähäisestä määrästä. Tähän kysymykseenhän pohjautui myös alun säikähdyksemme siitä, että onko lasinpesunestejärjestelmässä jotain vikaa, kun nestettä ei tule.

Ennen kuin toimituksellemme tuli nykyinen K-sukupolven Opel Astra, taitoimme matkaa paria sukupolvea vanhemmalla H-sukupolven Opel Astralla. H-Astra osasi kyllä varoitella alkavasta janosta jo hyvissä ajoin ennen nesteiden loppumista, mutta nuoriso näyttää olevan pilalla tässäkin tapauksessa.

Pikainen googlettelu ei tehnyt meistä sen viisaampia. Vaikuttaa siltä, että ennalta on hyvin vaikea arvioida sitä, missä autoissa ajotietokone osaa varoittaa kuljettajaa loppuvasta lasinpesunesteestä. Erinäisten autofoorumiviestien mukaan tällaisen varoitusjärjestelmän puuttuminen on yleistä jopa saksalaisissa premium-merkeissä.

Omituisen kuvioista tekee myös se, että moniin nykyautoihin on lisätty jos jonkinlaista varoitusta: pidä katse tiessä, rengaspaineet matalalla, muista tauot, varo ylinopeutta, ulkona on pakkasta ja niin edelleen. Informaatiotulvaa on kritisoitu ihan aiheesta, että sen alle hautautuu aidosti tärkeää informaatiota. Näköjään informaatiotulvasta jätetty pois kuljettajalle tärkeää tilannetietoa.

Tämän tarinan opetus lienee se, että muista säännöllisesti tarkistaa autosi lasinpesunesteiden määrä ja pidä huolta siitä, ettei neste pääse loppumaan. Yleensä loppumisen huomaa vasta sitten, kun lasinpesunesteelle olisi aitoa tarvetta.

Lue myös: Nuukailu Astran korjauksessa kannatti – 1 800 euron sijasta auto tuli kuntoon 185 eurolla