Opeliin ensimmäinen vika – Webasto ei enää toiminut

Käyttökokemuksia-juttusarjan Opel Astran Webasto lopetti yllättäen toimintansa. Syylliseksi paljastui kiertovesipumppu.

Käyttökokemuksia-juttusarjassa olemme seuranneet eloa ja oloa vuosimallin 2019 Opel Astran kanssa. Yhteiselo on tapahtunut moitteitta, eikä ikäviä yllätyksiä ole mahtunut matkaan. Ainoastaan jarrulevyjen- ja palojen vaihtaminen taka-akselilta jo kolmen vuoden sekä 110 000 ajokilometrin jälkeen on ollut pieni yllätys, mutta sekin voidaan lukea tavalliseksi kulumiseksi.

Ikäväksi yllätykseksi voidaan kuitenkin laskea se, kun paljon kehumamme Webasto aloitti ensin yskimisen, ja pian se jälkeen lopetti toimintansa kokonaan. Vika tuntui hieman ennenaikaiselta, sillä autolla ja Webastolla oli ikää vain nelisen vuotta ja takana oli 125 000 ajokilometriä.

Webasto alkaa yskimään

Monissa tapauksissa viat alkavat esiintymään hiljalleen. Näin kävi myös Webaston kohdalla, sillä vika ei ollut mallia “laaki ja vainaa”, vaan ensiksi alkoi tulla pieniä haasteita, jonka jälkeen vasta laite lopetti tyystin toimintansa.

Webastomme tapauksessa homma eteni siis sillä kaavalla, että ensiksi Webasto ei suostunut käynnistymän ensimmäisellä yrittämällä ollenkaan, vaan käynnistämisen kanssa sai olla tarkkana. Joskus Webasto käynnistyi nimittäin toisella tai kolmannella yrittämällä. Melko pian haasteet kääntyivät kuitenkin siihen malliin, ettei lisälämmitin suostunut toimimaan lainkaan.

Lisää harmaita hiuksia tuli siitä, etteivät Webasto-ongelmat näkyneet alkuun lainkaan autoilijalle – ennen kuin tämä istahti täysin kylmään autoon. Jostain omituisesta syystä Webaston kaukosäädin ei nimittäin kertonut viasta, vaan käynnistysnapin painamisen jälkeen näyttöön tuli tuttu ok-teksti, vaikka tilanne ei tosiaankaan ollut okei.

Stressaava vika

Webastoon liittyvät haasteet ovat aina vähän ikäviä ja stressaavia, sillä varuste on toimivana melko kriittinen Suomen kylmässä talvessa. Kun Webasto lopettaa toimintansa, auto joutuu tekemään moottoria rasittavia kylmäkäynnistyksiä.

Lisäksi on olemassa riski sille, että ilman esilämmitystä auto ei välttämättä käynnisty lainkaan. Onneksi meillä oli käytössä lämmin autotalli, joka vähän helpotti arjen rullaamista. Ainakin kotoa lähtiessä auto tulee starttaamaan, mutta pidempien pysänhdysten kanssa saikin olla sitten tarkkana.

Lisälämmittimen putoaminen pelistä tarkoitti monesti myös sitä, että jouduimme siirtymään takaisin talviautoilun epämukavuusalueelle. Ikkunoiden skrapaaminen tuli jälleen kerran tutuksi, samoin kuin kylmään autoon istuminen. Näiden kanssa kyllä pärjää, mutta turha sitä on lähteä kiistämään, kyllähän se vähän epämukavalta tuntui.

Mekonomen Kukkumäki (kuvassa) neuvoi meitä asioimaan Mekonomen Biltecillä Webasto-asioissa.

Webaston korjaaminen itse

Polttoainekäyttöinen lisälämmitin on sen verran hieno laite, että valitettavasti sen korjaamiseen liittyvät toimenpiteet ovat aika vaikea suorittaa ilman tarpeellisia työkaluja. Jotain homman vaativuudesta kertoo sekin, että määräaikaishuollon autoon tehnyt Mekonomen Kukkumäki ei suostunut edes tutkimaan Webastoa, vaan suositteli meille ketjun sisarliikettä, Mekonomen Bilteciä omine testereineen.

Vaikka kuinka yritimme etsiä kaikki kotikonstit, ei meille jäänyt tilanteessa juurikaan mahdollisuutta yrittää korjata asiaa itse. Kävimme totta kai läpi ne parit pienet niksit, millä tilanne olisi ehkä voinut korjaantua omin päin pienellä vaivalla.

Sulakeboksissa kaikki hyvin. Webaston kiukuttelun syy ei siis löytynyt sieltä.

Omin päin koitimme korjata vikaa mm. Webaston kaukosäätimen pariston tarkistamisella, josko se olisi aiheuttanut ongelman. Kävimme läpi myös auton sulakkeet, jotka vaikuttivat ehjiltä. Samoin yritimme käynnistystä suoraan auton hanskalokerosta kaukosäätimen sijasta, mutta ei, kumpikaan niksi ei tuonut ratkaisuja mihinkään suuntaan.

Webasto ei lähtenyt käyntiin edes hanskalokeron napista.

Korjaaminen kahdessa erässä

Suositusten pohjalta päätimme lähteä selvittämään vikaa Mekonomen Biltecin kanssa. Ajan ja muun säätämiseksi korjausoperaatio sovittiin kaksiosaiseksi. Ensiksi tultaisiin paikalle lukemaan vikakoodit ja tekemään analyysi, varsinainen korjaus tehtäisiin sitten myöhemmin.

Ensimmäinen osa otti aikaa noin tunnin verran. Odottelu kävi ihan näppärästi, sillä Biltecin vieressä sijainnut Liikuntakeskus Hutunki tarjosi ihan kelpo odottelutilat. Lisäksi Biltec tarjosi Hutungin kahvilaan kahvilipun, mikä oli ihan mukava yllätys positiiviseen suuntaan.

Biltecin toimistoon palaamisen jälkeen tuomio oli selvä: kiertovesipumppu olisi syytä vaihtaa uuteen. Lyhyen juttelun mukaan pumppu on Webastoissa ja Ebereissä melko kuluvaa osaa, jota saa olla säännöllisesti vaihtamassa. Neljän vuoden ikä ja 125 000 kilometrin ajomääräkään ei ole mitenkään poikkeuksellisen huono tulema.

Webaston asiakasraportti kertoo yllättävän paljon dataa lisälämmittimen käytöstä.

Mielenkiintoinen asiakasraportti

Ensimmäiselle “testerikerralle” kertyi hintaa 139 euroa. Summa muodostui vikakoodien selvittämisestä (40 euroa) ja tunnin asiantuntijatyöstä (99 euroa).

Se on ihan normaali hinta ja ymmärrettävää, vaikka monesti tämäntapaiset kustannukset herättävät autoilijoissa suurta närää. Moni kun ajattelee itsekkäästi, ettei vikakoodien selvittäminen ja niiden pohjalta diagnosointi “maksa yhtään mitään”. Autoilijat eivät halua tässä kohti muistaa, että vikakoodilaitteistot ovat arvokkaita ja asiantuntijan ajattelu- ja selvitystyö on työtä siinä missä käytännön työkin.

Jäi meille 139 euron laskusta käteen myös muutakin kuin kahvilippu ja seuraavat askelmerkit. Saimme nimittäin Bilteciltä Webaston asiakasraportin, eli suomeksi sanottuna raportin lämmittimen vikakoodeista. Raportti oli jo itsessään aika mielenkiintoinen seurattava, sillä siitä pystyi näkemään, mitä kaikkea tietoa Webasto tallentaa itseensä.

Asiakasraportin kautta saimme nimittäin tietoomme, että laitteen käyttötunnit ovat 301 tuntia ja 53 minuuttia – eipä tuntunut Webasto tämän tiedon myötä enää “melko uudelta”. Käynnistyskertoja laitteelle oli ehtinyt kertyä 1976 kappaletta.

Lisäksi asiakasraportti paljasti sen, että Webastossa oli tosiaan vikaa. Vikakoodeja nimittäin raportille tulostui peräti seitsemän kappaletta. Jokaisesta viasta oli tarjota vielä erilaisia tarkentavia tietoja, jotka tosin menevät meiltä jo pahasti yli hilseen. Seitsemän vikakoodiriviä tiesivät kuitenkin kertoa seuraavia asioita:

• Vika 1: Pysyvä lämmittimen lukitus (pysyvä häiriölukitus)
• Vika 2: Kiertovesipumpun katko (kiertovesipumpun katkos tai oikosulku syöttöjännitteeseen)
• Vika 3: Ei käynnisty (liekki ei syty kahdella käynnistysyrityksellä. Jos liekki syttyy, mutta ei jää päälle (liekkiä ei tunnisteta), vika on liekkivahdissa tai ohjausyksikössä)
• Vika 4: Ensimmäinen käynnistysyritys epäonnistui (ei lisätietoa saatavilla)
• Vika 5: Liekkikatkos (liekki sammunut lämmityksen aikana)
• Vika 6: Riittämätön jäähdytysnesteen virtaus (vikakoodin aiheuttaa vedenlämmön nouseminen yli säätötaukoon johtavan sammutuslämpötilan seuraavien toimintojen aikana: käynnistys, hehkusauvan ramppi (GPR), liekkivahdin mittaus (FMM)).
• Vika 7: Ohjauspyyntö ei päivity (laite ei päivity)

Varsinaiseen korjaukseen

Seuraavaksi sovittiin aika varsinaiselle korjaustyölle. Biltec hankki tarvittavat osat ja Opeliin vaihdettiin kiertovesipumppu. Tämä urakka oli jo vähän pidempi, sillä alustavasti operaatiolle varattiin suosiolla kokonainen päivä.

Urakan venyminen koko päiväksi ei ollut meille ongelma, sillä saimme Biltecistä käyttöömme sijaisauton. Sijaisautona toiminut Skoda Citigo riitti varsin hyvin käyttötarpeeseemme, ja saimmepa vähän sattuman kautta taas yhden auton lisää sivustomme koeajoihin.

Opel oli kiertovesipumpun vaihdossa noin kuusi tuntia. Urakan aikana ei ilmaantunut mitään sen suurempia yllätyksiä ja alkuperäinen annettu budjetti piti loppuun asti. Operaatiossa kiertovesipumppu uusittiin, jäähdytysnestettä lisättiin litran verran, vesipumpun toisen pään murtunutta liitosta liimailtiin kasaan ja lopuksi testattiin Webaston toiminta.

Webasto-ongelmien korjaus maksoi lopulta meille 580 euroa, jossa kiertovesipumpun hinta oli 210 euroa, jäähdytinnesteen hinta 8,90 euroa ja pientarvikkeet 7,60 euroa. Vikakoodien luku oli jälleen 40 euroa ja varsinainen asennustyö 313,50 euroa. Näistä summista muodostui 580 euron kokonaisuus.

Kaiken kaikkiaan Webasto-ongelmat maksoivat meille siis 720 euroa. Summa on kieltämättä merkittävä, mutta kun otetaan huomioon se, että kyseessä on meille ensimmäinen vika kahden vuoden omistuksen aikana, ei tässä tilanteessa kannata hirveästi ranteita viillellä auki.

Olisiko jotain voinut tehdä toisin?

Loppuun voi harrastaa vähän jossittelua. Olisimmeko voineet tehdä Webaston kanssa jotain toisin?

Lyhyt vastaus: emme olisi voineet. Vika oli tosiaan olemassa, joten turhaa korjaamokäyntiä ei tehty. Vika oli myös sen verran haastava, ettei tällä osaamisella tai laitteistolla olisi ollut mitään saumaa selvittää tai korjata vikaa.

Oikeastaan ainoa jossittelu syntyy siitä, että Webastoa kannattaa tosiaan muistaa käyttää. Mikäli laitteen käytön lopettaa kokonaan, saattaa käyttämättömyys laukaista siinä jonkinlaisia vikoja. Tästä syystä Webastoa kannattaakin käyttää satunnaisesti, ettei vahingossakaan pääse tapahtumaan jumiutumisia tai yleisiä “pölyyntymisiä”.

Käytöstä muistuttaminen on meille nyt poikkeuksellisen ajankohtaista, sillä nykyisestä majapaikastamme löytyy lämmin autotalli, jonka seurauksena Webaston käyttö on pudonnut murto-osaan siitä, mitä se oli taannoin taivasalta startatessa. Autotallissahan lisälämmittimiä ei saa koskaan käyttää, se on syytä muistaa.

Harva muistaa sitä, että Webastoahan voi käyttää myös kesäkelissä auton tuulettamiseen. Palaamme tähän asiaan myöhemmin kelien kesäistyessä.