Koeajo: Hobby Siesta De Luxe A65 GM – lähes 2000 kilometrin koeajo pohjoisessa

Koeajolle.comin ensimmäinen matkailuauton koeajo suoritettiin pohjoisen Norjan ja Lapin maisemissa, alla Hobby Siesta De Luxe A65 GM.

Sivustomme on pyrkinyt suorittamaan koeajoja välillä myös silloin, kun arjessa tulee mahdollisuus kokeilla jotain uutta ajoneuvoa. Tällä kertaa sellainen tuli taas eteen, joskin tällä kertaa arjen sijasta loman puolella.

Lomalla tehtyjä koeajoja sivustollemme on siunaantunut muutamia. Espanjan Málagassa vuokrasimme Hyundai i30:n ja Kreikan Kreetalla meitä liikutti vuorostaan Fiat Panda.

Tällä kertaa lomamme osui täysin päinvastaiseen suuntaan eli pohjoiseen. Suuntasimme ensiksi 500 kilometriä Käyttökokemuksia-Astralla Rovaniemelle, josta matka jatkui matkailuautoja vuokraavan Easy Caravanin Hobby Siesta De Luxe A65 GM:llä peräti viikon verran. Viikossa ehdimmekin kiertää Lapin ja Pohjois-Norjan maisemia yli 1800 kilometrin edestä.

Tämän reissun parhaimmat kuvituskuvat tulevat Norjan puolelta.

Ensimmäistä kertaa matkailuautoilemassa

Tältä viikon reissulta on luvassa sivustollemme paljon materiaalia, sillä matkaan mahtui monenlaisia uusia kokemuksia. Reissu oli nimittäin allekirjoittaneen ensikontakti automatkailuun, mikä vei välittömästi sydämen, eikä reissu jää varmasti ainoaksi laatuaan.

Ensimmäisestä reissusta huolimatta otimme automatkailun tekemisen suhteellisen tosissaan. Matkaan lähdettiin melko suurikokoisella autolla, samalla kun matka suuntautui kohti Norjan kapeita vuoristoteitä. Ei siinä, haukattu pala ei ollut liian suuri purtavaksi ja reissusta tuli hyvin onnistunut, eikä ongelmia tullut vastaan.

Ensimmäinen yö vietettiin Suomen puolella Sonkamuotkassa sijaitsevalla leirintäalueella.

Hobby Siesta De Luxe A65 GM -matkailuauto

Reissunaikainen sotaratsumme kantoi nimeä Hobby Siesta De Luxe A65 GM. Auton alustana toimii vuosimallin 2018 kolmannen sukupolven Fiat Ducaton facelift. Kiitos pakettiautojen pitkien elinkaarien, auto näytti ulkoisesti jopa tuotakin uudemmalta, vaikkakin Ducaton facelift on nähty jo vuonna 2014.

Alustan ohella myös tekniikka on taattua Fiatia. Koko komeutta liikuttaa Fiatin 130-hevosvoimainen ja 2,3-litrainen Multijet-diesel, joka riitti ihan mukavasti käyttötarpeeseen pohjoisessa. Vaihteistona autossa oli kuuden vaihteen manuaali.

Auton tärkeimmät mallimerkinnät seisoivat auton etuosassa.

On kuitenkin syytä muistaa, että matkailuautossa alusta on vain pieni osa kokonaisuutta. Fiat Ducato toimi nimittäin alustana Hobbyn matkailuautolle, jonka kokonaisuus kantoi nimeä Hobby Siesta De Luxe A65 GM.

Hobby Siesta De Luxesta on tarjolla kolme variaatiota, joista tämä auto edusti keskimmäistä. Pienin A60 GF on pituudeltaan 6,238 metriä pitkä. Koeajossa olleen A65 GM:n pituus on 6,49 metriä. Huippumalli A70 GM:ssä pituutta onkin sitten jo 6,99 metriä. Kaikkien mallien leveys on 2,34 metriä ja korkeus 3,07 metriä.

Kuljettajan peilin kanssa sai ajaa varovasti.

Peilit vaaran paikka

Hobby oli melko suurikokoinen ilmestys – ehkä vähän turhankin suuri vain kahdelle matkustavalle henkilölle. Alkovilla varustettu auto tarjosi nukkumapaikat peräti kuudelle matkustajalle. Eipähän ainakaan tullut kammoa ahtaasta paikasta.

Suurikokoisella autolla ajaminen ei ollut meille varsinaisesti mitenkään uutta. Isoja ajoneuvoja on tullut nähtyä ja koettua, kuten tämänkin sivuston aiemmin koeajetut Mercedes-Benz Sprinter ja Volkswagen Crafter osoittavat. Kunhan pitää mielessä sen, että tällä autolla ei mahduta aivan pieniin rakosiin, mitään ongelmaa ei pitäisi tulla vastaan.

Tältä näytti Hobbyn ohjaamossa.

Sen verran auton avaimet luovuttanut Jani kuitenkin vihjaa, että auton sivupeilejä kannattaa varoa tarkasti. Tarkemmin ottaen kyseessä on vain kuljettajan puolen sivupeili, sillä hyvin usein kapealla tiellä kahden suuren auton kohdatessa kuljettajan puolen sivupeilit saavat kärsiä.

Ongelma on sen verran yleinen, että kuuleman mukaan autopurkaamot myyvät usein eioota kuljettajan puoleisille peileille – samaan aikaan kun apparin puolen peilejä on tarjolla loputtomiin. Me kuitenkin selvisimme reissun läpi ehjin peilein, joskin se vaati jonkin verran varovaisuutta läpi viikon.

Muuten auton iso koko ei juuri näkynyt tai tuntunut missään. Kiitos peruutuskameran, auto oli suhteellisen helppoa saada parkkiin minne vain. Varmuuden vuoksi välillä myös apukuljettaja nosti persuksensa penkistä ja kävi vielä varmistamassa silmällä tilanteen.

Keittiön varustelua…

…samoin vessan ja kylppärin.

Kaiken kattava varustelu

Kuten jo todettua, allekirjoittaneella ei ollut aiempaa matkailuautokokemusta alla. Sen takia esimerkiksi auton varustelulta ei osannut rehellisesti sanoen odottaa mitään. Henkisesti olimme varautuneet reissuun pienellä seikkailumielellä, missä aina ei välttämättä olisi optimaalinen lämpötila, ja välillä joutuisi näkemään vähän vaivaa esimerkiksi ruuanlaiton tai vessassa käymisen eteen.

Mutta kaikkea muuta. Nykyaikaisen matkailuauton varustelu pieksee nimittäin helposti vanhan kesämökin fasiliteetit. Näin kävi myös Hobbyn osalta. Autossa oli sähköllä tai kaasulla toimiva jääkaappi, joka piti ruoat kylmänä. Kaasuliedellä oli mahdollisuus tehdä ruoka ja autosta löytyi myös vessat sekä suihkut, joista jälkimmäinen jäi toki kokeilematta.

Tällä parvella nukuimme yöt.

Auton takaosan kerrossänkyjen rooliksi jäi lähinnä matkatavaroiden säilöminen.

Myös pöydän ympärillä olevilla istuimilla olisi voinut nukkua kaksi henkilöä.

Nukkumapaikkoja autossa on virallisesti kuudelle. Periaatteessa nukkumaan voisi tappituntumalla mahtua enemmänkin porukkaa, mutta silloin matkanteko tyssäisi varmasti turvavyöpaikkojen puutteeseen.

Nukkumapaikkoja autossa on etupenkkien yllä alkovissa, kerrossängyssä auton takaosassa ja tarvittaessa pöydän molemmin puolin olevat penkit taittuvat vielä kahdeksi lisävuoteeksi. Viikon aikana nukuimme kaikki yöt alkovissa, kerrossängyt olivat matkatavaroita varten ja penkkejä emme kääntäneet kertaakaan nukkuma-asentoon.

Öisin laitettiin verhot kiinni ohjaamoa myöten.

Tehoa ihan tarpeeksi

Matkamme kulki Rovaniemeltä Kilpisjärven kautta Altaan ja sieltä Maasin kautta Karigasniemelle, josta Sodankylästä Savukosken kautta Sallaan ja Rukalle, josta sitten Kemijärven kautta takaisin Rovaniemelle. Älkää hätäilkö, tästä reitistä tulee myöhemmin vielä kokonaan oma ja kattavampi artikkeli, joten ei siitä vielä sen enempää.

Hobbylla matkan taittaminen oli erittäin mukavaa puuhaa. Fiatin Multijet-moottori jaksoi liikuttaa noin kolmen tonnin ajoneuvoa kiitettävästi, vaikkakin kuudetta vaihdetta pääsi käyttämään harvoin. Etenkin Norjan suurten korkeuserojen ja kapeiden teiden vuoristopätkillä vaihteita sai olla vaihtamassa melko tiuhaan.

Auton takana oli lisäksi pyöräteline.

Suurikokoinen auto ei ollut edes kovinkaan janoinen yksilö, joskin pyrimme pitämään ajossa aina huolen taloudellisesta ajotavasta. Reissulla tankkasimme autoa aina silloin, kun tankki näytti uhkaavasti lähenevän puoliväliä. Kaikkiaan tankkasimme autoa neljästi, yhteensä 190,34 litralla. Kun autolla ajettiin 1834-kilometriä, keskikulutukseksi jäi 10,4 litraa per sata kilometriä. Mielestämme tämä oli ihan asiallinen kulutus.

Matkailuajoneuvoissa on jonkin verran normaaleista henkilöautoista tuttuja varusteita. Peruutuskamera tulikin jo mainittua, mutta autosta löytyi myös vakionpeudensäädin, sekä kattava multimedialaitteisto, jonka bluetooth-ominaisuutta käytimme reilusti. Matkan aikana ehti kuunnella noin viisi äänikirjaa.

Ilmastointi autossa oli käytössä vain etupenkkiläisillä ja ajon aikana, mutta sen kanssa pärjättiin ihan hyvin. Taukopaikalla ikkunat sai näppärästi auki, jolla sai aikaan hieman virkistävää läpivetoa. Lisäksi ikkunoista löytyi vielä hyönteisverkot, joten hyttysetkään eivät päässeet meitä kiusaamaan.

Yksi reissun tuulisimpia paikkoja Norjan puolella.

Päällimmäisenä mielessä maisemat

Erityisesti Norjan puolella ajaessa maisemat olivat jatkuvasti henkeäsalpaavat. Erilaisia pysähdyspaikkoja löytyi helposti, joihin kelpasikin jäädä joko evästauon tai jopa koko yön ajaksi. Näillä paikoilla Hobbystakin saatiin kameran rullalle aika näyttäviä kuvia mahtavassa maisemassa.

Erityisen hienolta kaikki tuntui aamuisin heräämisen jälkeen, kun päivä alkoi taas paistamaan ja verhojen avaamisen jälkeen alat tekemään aamupalaa, samalla kun ikkunasta aukeaa melkoinen näkymä.

Keittiön ikkunasta avautuvaan maisemaan ei ehtinyt tylsistyä, sillä se vaihteli jatkuvasti.

Auton saattaminen leiriytymistilaan ei vaatinut meiltä kovin kummoisia valmisteluja. Suurimmat toimenpiteet liittyivät yleensä kaasuun, kun paikallaolossa jääkaappi laitettiin ottamaan virtaa kaasupullosta. Myös kaasuliesi otti energiansa luonnollisesti kaasupullosta, mutta sitäkin käytimme viikon aikana vain kahdesti.

Kerran eteemme osui tilanne, jossa päätimme ajaa auton keulan autosta löytyneiden kiilojen päälle. Tällä tavalla saatiin auto varmasti vaateriin ja täten matkustamomukavuus maksimoitua.

Joskus piti ajaa autoa kiilojen päälle.

Kuljettajan ergonomia oli kunnossa, eikä yli 1800 kilometrin ajo tuntunut missään päin kroppaa.

Loppupäätelmät: Hobby tarjosi mukavan loman

Viikon ja lähes 2000 kilometrin mittainen koeajo oli hauskaa alusta loppuun saakka. Hobbyssa oli oikeastaan kaikki mitä matkanteossa ja taukoilemisessa tarvitsi. Matkanteko ei tuntunut missään vaiheessa puulta, sillä ergonomia-asiat olivat kunnossa ja autolla jaksoi taittaa pitkiäkin matkoja yhtä soittoa.

Samat asiat jatkuivat myös silloin, kun auto tarvitsi pysäyttää johonkin. Autosta löytyi kaikki tarvittava varustelu, minkä vuoksi taukopaikalla pystyi viettämään vaikkapa useammankin yön yhtä soittoa.

Vaikka reissulla oli hyvin mittaa, paljon jäi vielä näkemättä, etenkin Norjan puolella. Kipinä matkailuautoiluun pääsi kuitenkin jo syntymään, eikä reissu jäänyt varmaksi viimeiseksi automatkailuksemme tällä sivustolla.

Seuraavaa reissua odotellessa!