Koeajo: Saab 9-3 Aero 2.8T – vaihtoehtoinen kuusisylinterinen voimanpesä

Kun kuusisylinteristen saksalaisten autohinnat ovat lähteneet lapasista on vaihtoehtojen vuoro. Koeajossa V6 sport sedan á la Sverige.

Saab 9-3 on tuttu auto lähihistoriasta, mutta nykyään niitä näkee tien päällä vähemmän ja vähemmän. Saabin konkurssin myötä auton ostajat eivät enää harkitse merkkiä vaihtoehtoisena kandidaattina autotalliin, joka on pakottanut käytettyjen Saabien hinnat yllättävän alhaiseksi.

Tutkitaan ruotsalaisen autovalmistajan pikkusedania hiukan tarkemmin.

Tuttu skandinaavinen minimalistinen muotoilu

Saab 9-3 on samaa kokoluokkaa BMW 3-sarjan ja Audi A4:n kanssa ja on samalla GM alustalla kuin Opel Vectra ja Cadillac BLS. Tämä toisen sukupolven 9-3 oli porrasperän ohella saatavana myös avoautona ja farmarina. Mallin valmistus alkoi jo vuonna 2002 ja ulottui Saabin konkurssiin asti vuoteen 2012.

Hieman pyöristetyt ja pehmennetyt etu- ja takapään muodot, joita yhdistää ovenkahvojen kohdalla menevä taitos, huokuu klassista 2000-luvun muotoilua. Ei läheskään mikään suunnittelun taidonnäyte, mutta mittasuhteet ovat kohdallaan. Hyvin hoidetun mustan Saab Jet Black värin ansiosta muoviset listat, jotka kiertävät koko auton, eivät osoittaudu silmätikuksi.

Urheilulliselle sedanille kuuluu myös hieman madallettu alusta, konttispoileri ja kaksoisulostulo pakokaasuille. Kaikki 2.8T-moottorilla varustetut saivat tehtaalta myös Aero-korisarjan, joka sisältää mm. spoilerit ja sivulevikkeet. Koeajetun yksilön ulkonäköä on myös päivitetty pari vuotta tuoreimmilla facelift-takaumpiolla.

Mukava ja oikukas sisusta turbomittarilla

Sisätiloissa sporttisuus siirtyy luksuksen puolelle. Katse keskittyy heti tyylikkäisiin harmaisiin nahkapenkkeihin ja suureen kaksiväriseen rattiin. Keskikonsoli on 2000-luvun ylelliseen tapaan ammuttu konekiväärillä täyteen nappeja. Löytyy puhelinnäppäimistö, CD-vaihtaja ja monimutkaisen näköinen automaattinen ilmastointipaneeli.

Tässä yksilössä on myös harvinainen tehtaalla asennettu iso medianäyttö integroidulla navigaattorilla. Oikeastaan tässä yksilössä on miltei kaikki varusteet mitä ensimmäinen omistaja pystyi ruksaamaan, kattoluukusta sähkösäätöisiin etupenkkeihin. Ehdottomasti paras osa sisustasta on mittaristossa majaileva ahtopainemittari, joka mystisesti näyttää turbopaineen ohella myös nilkan ojennusastetta.

Lainatakseni internetin tunnetuinta Dougia on Saabin sisätilassa merkille ominaisia oikkuja. Tunnetuimpana näistä on etupenkkien välissä majaileva virtalukko. Muista Saabeista poiketen, vaihdelaatikkoa ei tarvitse asetta peruutusvaihteelle virtavaimen vapauttamista varten. Etupenkkien välistä löytyy myös tyylikkäästi suunniteltu käsijarrukahva sekä sisustaan rakennettu jääraappa (jonka huomaan sinisestä viirusta virtalukon oikealla puolella).

Sporttisuuden ja ylellisyyden sekoitus

V6-Aero oli saatavilla koeajoauton 6-vaihteisella manuaalilaatikolla tai automaattiaskilla. Manuaalilaatikon tuntumasta huomaa, että se on kiinnitetty isompaan lohkoon. Vaihdetta ei voi sokkona heittää sisään vaan se täytyy sinne asettaa kuin lappu äänestysuurnaan, luotettavalla ja ryhdikkäällä ranneliikkeellä. Kytkinjalan täytyy myös olla määrätietoinen, koska se on sopivan painava.

Vaikka saatan antaa vaikutelman raskaasta ajokokemuksesta, sitä 9-3 V6:nen ei ole. Ajoltaan auto on mukava ja joskus jopa rentouttava. Moottorin antama vääntötsunami on niin helposti saavutettavissa ja hallittavissa, että suurin osa ajotilanteista ovat leikkiä vaikka olisikin ratin takana aivan muissa aatoksissa.

Alusta on miellyttävä sekoitus sporttisuutta ja ylellisyyttä, joka antaa autolle turvallisen tuntuman. Ohjauksen keskikohta on passiivinen ja ohjaus on yleisesti ottaen kelluva, eli en ihan heti lähtisi Alastaron viivalle.

Takapenkille ei mahdu keskivertoa pidempi aikuinen, mutta takakonttiin mahtuu monta golfbägiä.

Saabit harvoin vakiotehoissa

Kuusisylinterisen turboahdetun moottorin lisäksi oli 9-3 saatavilla Saabin perinteisellä 2.0 litran nelisylinterisellä turbolla sekä 1.9 TiD -dieselillä. V6-moottori oli tietysti tehokkain ja tehtaalta se tuotti 250 hevosvoimaa vuonna 2006, jolloin koeajettu yksilö on rakennettu. Vuonna 2008 Saab toi markkinoille Turbo X mallin, jonka 2.8T tuotti 280 hevosvoimaa, ollen tehokkain 9-3 koskaan valmistettu.

Saabin omistajat pitävät turboahdetuista moottoreista ja etenkin niiden virittämisestä, eikä tämä yksilö ei ole poikkeus. Stage 1- ohjelmisto ja vapaammin virtaava cat-back -putkisto nostaa tämän yksilön tehot 250:stä noin 300:aan murisevaan hevosvoimaan. Vääntölukema on myös noussut noin 100 yksikköä 450 newtoniin. Teholukema tekee tästä todellisen bemarijannun ärsyttäjän.

Kyyti on huomaamatonta turboaallonharjalla

Kaasupoljinta puristetaan kuin mehevää appelsiinia, jonka lopputuloksena on silmiä kostuttava lihaisa mehu. Mehun, eli vauhdin tuotto ei tunnu loppuvan koskaan. Tällä Saabilla päästään vaivatta 200 kilometrin tuntinopeuteen, koska vaihteet ovat pitkiä ja sisätilassa kyyti on eristäytynyttä ja tyyntä.

Valtakunnallisessa moottoritienopeudessa 2.8T suorittaa vastaa aamun venytyksiä. Tämä vaivattomuuden tunne on todella yllättävää lähes 20 vuotta vanhassa autossa, jonka kovat muovit narskuu vastakkain joka ikisessä töyssyssä.

Äänimaailma ei cat-back -putkistosta huolimatta ole voimakas. Veekutonen avaa kylmäkäynnistyksessä toki putkiaan kuin Tom Jones, mutta sitten hiljenee tasaiseen kehräykseen. Suuren moottorin mörinä ei kaiu matkustamoon ja turbovihellystä ei ole lainkaan. Vaimea äänimaailma antaa myöden noin 5000 kierroksen yläpuolella, jolloin taiteellinen V6-ääni paistaa kuskin korviin, juuri ennen kuin jalan täytyy käydä kytkimellä.

Kannattaa käydä ajamassa 9-3 V6

Saabin V6 tarina loppui vuonna 2010, mutta moottori jatkoi eloaan Opel Insignia 2.8 V6 tehomallissa. Molemmat autot nyt koeajaneena voin todeta, että kiinnyin enemmän länsinaapurin tuotokseen. Saabin hauskat pienet outoudet ja suoraviivainen ajonautinto erottaa sen General Motorsin jokseenkin harmaasta linjastosta. Tämä yksilö oli myös selvästi koeajettua Insignia nopeampi.

V6-turbomoottorin ansiosta 9-3 nousee saksalaisten premium sport sedanien rinnalle ja on varteen otettava vaihtoehto jokapäivästä kuusisylinteristä elämää hakevalle.

Lue myös: Saab 9-3X – oliko tässä aito ja oikea “kartano-Saab”?