Dieselvero – poistuuko kiistelty käyttövoimavero koskaan Suomesta?

Käyttövoimavero tunnetaan paremmin nimellä dieselvero. Se onkin yksi kiistellyimmistä veroista Suomessa.

Käyttövoimavero, joka tosin usein tunnetaan kansan suussa nimellä dieselvero, on keskeinen osa autoverotusta useissa Euroopan maissa, eikä Suomi tee tässä asiassa poikkeusta. Dieselverolla on varsin pitkät perinteet Suomessa, vaikkakin sen tulevaisuus tuntuu olevan aina vaakalaudalla – ainakin keskustelun tasolla.

Dieselveroa peritään nimensä mukaisesti ajoneuvoista, joiden käyttövoimana toimii dieselmoottori. Dieselveron suuruus riippuu monista tekijöistä, joita ovat auton hiilidioksidipäästöt, paino sekä auton käyttö

Tässä artikkelissa Koeajolle.com esittelee tarkemmin dieselveroa, sen historiaa ja mahdollisesti myös tulevaisuutta – sen verran mitä nyt ilman kristallipalloa pystyy ennustamaan.

Dieselveron historia – miten käyttövoimavero syntyi?

Dieselveron historia on huomattavasti pidempi, mitä moni osaisi odottaa. Toisin kuin monet luulevat, eräänlaisia dieselveroja on nähty jo aikana ennen väliaikaisena verona tunnetuksi tullutta autoveroa, joka syntyi vasta 1950-luvulla.

Melko nopeasti ajoneuvojen yleistyttyä Suomessa 1920-luvulla, alkoi myös niiden käytön verotus. Tämä alkoi Suomessa jo vuonna 1922, jolloin autoista alettiin peria leimaverolakiin perustuen moottoritehoon suhteutettua veroa.

Myöhemmin ajoneuvoveroa uudistettiin 1930-luvun lopulla. Uudistukset alkoivat olla välttämättömiä, sillä dieselajoneuvot alkoivat yleistyä myös Suomessa. Dieselöljy oli jo tuolloin verotasoltaan huomattavasti edullisempaa, joten tätä haluttiin lähteä paikkaamaan.

Tällöin astui voimaan eräänlainen ensimmäinen versio käyttövoimaverosta, jota alettiin periä polttoaineen alemman verotason kompensoimiseksi muilta kuin bensiiniä käyttäviltä henkilö- ja pakettiautoilta. Samassa yhteydessä moottoriajoneuvovero muutettiin ajoneuvon omamassan tai kokonaispainon perusteella määräytyväksi, mikä kuulostaa melko tutulta vielä 2000-luvun puolellakin. 

Jo alusta alkaen käyttövoimaveron perusteena on ollut dieselpolttonesteen bensiiniä alempi verotus, joka on kuljetusalan kannalta tärkeä kilpailutekijä.

Miksi dieselveroa kerätään?

Dieselveron perimmäinen syy on simppeli: kerätä autoilijoilta rahaa paikkaamaan valtioiden alijäämäistä taloutta. Autoilijat ovat olleet tunnetusti hyvä “lypsylehmä” valtiolle, sillä yleensä autolla ajavat keskiluokkaiset kansalaiset, joilla on käytettävissään rahaa.

Takavuosina dieselverolla oli myös yksi pienempi ja vähän epävirallisempi yksityiskohta, jonka takia veroa perittiin. Dieselautot kuluttavat yleensä vähemmän polttoainetta kuin bensiiniautot, joten dieseliä myydään bensiiniä vähemmän. Kun polttoainetta myydään vähemmän, verotulojakin kertyy vähemmän. Dieselvero paikkasi hieman tätä ongelmaa.

Lisäksi dieselverosta puhuessa on syytä muistaa myös ympäristönsuojelu. Dieselautot tuottavat bensiiniautoja enemmän ympäristöä kuormittavia saasteita, kuten typenoksidia ja pienhiukkasia. Nämä saasteet aiheuttavat haitallisia vaikutuksia ilman laadulle ja ihmisten terveydelle.

Tästä syystä dieselverolla on pyritty ohjaamaan kuluttajia valitsemaan ympäristöystävällisempiä käyttövoimavaihtoehtoja, kuten hybridiautoja tai sähköautoja.

Käyttövoimaverot Suomen ulkopuolella

Suomessa dieselvero on käytössä samoin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Veron suuruus riippuu auton hiilidioksidipäästöistä, joten ympäristöystävällisemmät dieselautot maksavat vähemmän veroa kuin vanhemmat ja saastuttavammat autot.

Suomessa dieselveron tuotto käytetään liikenteen kehittämiseen ja ylläpitoon, kuten tienrakentamiseen ja -kunnossapitoon.

Dieselvero on herättänyt keskustelua useissa maissa ympäristönsuojelun ja taloudellisen tasa-arvon näkökulmasta. Joissakin tapauksissa veronkorotukset ovat johtaneet dieselautojen myynnin laskuun, kun taas toisissa maissa ne ovat olleet menestyksekkäitä keinoja ohjata kuluttajia ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että dieselvero on tärkeä osa autoverotusta useissa Euroopan maissa. Sen tarkoituksena on sekä edistää ympäristönsuojelua että kerätä verotuloja valtion kassaan. Vaikka dieselvero on herättänyt keskustelua eri maissa, sen käyttö on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi ohjata kuluttajia ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin ja kerätä rahaa valtion käyttöön.