Mitä tarkoittaa facelift autossa ja miksi autolle tehdään kasvojenkohotus?

Automaailmassa törmää monesti termiin facelift, eli kasvojenkohotus, mutta mitä se käytännössä oikein tarkoittaa?

“Volkswagen Golfin facelift varasti autotoimittajien huomion.”

Yläpuolen lause on päästä keksitty, mutta se voisi olla jonkun automedian otsikko vuodesta toiseen. Autoaiheisia artikkeleja on hyvin vaikea lukea kuulematta koskaan sanaa facelift, tai vaihtoehtoisesti suomennettuna “kasvojenkohotuksena”. Monelle autoilijalle saattaa kuitenkin olla mysteeri, mikä facelift on autossa.

Kuten jo nimikin kertoo, faceliftillä pyritään nostamaan auton kiinnostavuutta erilaisilla pienillä muutoksilla. Perimmäisenä tavoitteena faceliftilla on tehdä autolle myyntiä ja nostaa auto pienten muutosten avulla takaisin valokeilaan. Koska muutokset ovat pieniä, tällä tavalla autovalmistajat saavat melko pienin kuluin nostettua auton kiinnostavuutta yleisön silmissä.

Kuvassa Citroen C5 pre-facelift (vasen) ja Citroen C5 facelift (oikea). Huomaatko autojen erot?

Uusi sukupolvi vai facelift?

Faceliftistä on vaikea puhua olla mainitsematta termiä sukupolvi. Sukupolvilla tarkoitetaan sitä, kun auto kokee suuria muutoksia, tai se uudistetaan kokonaan. Faceliftejä tehdään tavallisesti sukupolvien sisällä, jolloin voidaan tarvittaessa pitkittää yhden sukupolven elinkaarta.

Hyvä esimerkki sukupolvista ja facelifteistä saadaan monille tutun Volkswagen Passatin historiasta. Vuonna 1973 lanseeratusta Passatista on nähty vuosien aikana kahdeksan eri sukupolvea, sekä näiden välissä muutamia faceliftejä. Volkswagen Passatin historia näyttää ranskalaisin viivoin tältä:

1. sukupolvi: Volkswagen Passat B1 (tuotannossa 1973–1980, facelift 1977)
2. sukupolvi: Volkswagen Passat B2 (1980–1988, facelift 1985)
3. sukupolvi: Volkswagen Passat B3 (1988–1993, ei faceliftiä)
4. sukupolvi: Volkswagen Passat B4 (1993–1997, ei faceliftiä)
5. sukupolvi: Volkswagen Passat B5 (1996–2005, facelift 2001)
6. sukupolvi: Volkswagen Passat B6 (2005–2010, ei faceliftiä)
7. sukupolvi: Volkswagen Passat B7 (2010–2014, ei faceliftiä)
8. sukupolvi: Volkswagen Passat B8 (2014– , facelift 2019)

Volkswagen Passat on myös siinä mielessä hyvä esimerkki facelift-keskusteluun, että sen kohdalla on muutamia malleja, joissa on vaikea vetää rajoja faceliftin ja sukupolvien välille. Teknisesti ottaen 3. ja 4. sukupolvi perustuvat samaan tekniikkaan, eli periaatteessa 4. sukupolvi on 3. sukupolven facelift, vaikka siitä puhutaankin omana sukupolvena. Sama juttu myös 6. ja 7. sukupolven kanssa.

Passatin kohdalla näkee kuitenkin sen, että tavallisesti yhden sukupolven elinkaari on 6-10 vuotta. Mikäli sukupolvi saavuttaa noin pitkän iän, väliin mahtuu yleensä vähintään yksi facelift. Joissakin tapauksissa faceliftejä voidaan tehdä jopa kaksi, jos sukupolvelle tulee ikää yli 10 vuotta. Vastaavasti taas alle viiden vuoden ikäisiin sukupolviin ei tule faceliftiä välttämättä ollenkaan.

Usein auton alusta ja pohjalevy ovat hyvä mittari sille, onko kyseessä facelift vai sukupolvi. Jos auton pohjalevy pysyy samana, todennäköisesti monet muutkin komponentit pysyvät identtisinä, joten muutoksista voidaan puhua faceliftinä.

Kuvassa Chrysler Sebring vuonna 2001 julkaistu pre-facelift.

Miten eroaa facelift, pre-facelift ja mallivuosiero?

Kuten Volkswagen Passat meille osoitti, rajan vetäminen sukupolven ja faceliftin välille voi olla vaikeaa. Periaatteessa keskusteluun voidaan tuoda myös kolmas tekijä, eli mallivuosiin liittyvät erot. Välillä autoihin lisätään (tai poistetaan) joitakin yksityiskohtia, mutta muutos ei tarkoita aina automaattisesti faceliftiä.

Itse asiassa on melko normaalia, että autot elävät hieman jatkuvasti. Muutoksia voidaan tehdä auton parantamiseksi, kuin myös esimerkiksi komponenttien toimittajaongelmien vuoksi. Myös muuttuva lainsäädäntö voi aiheuttaa pieniä eroja mallivuosien välillä.

Joskus autojen puhutaan myös pre-facelifteistä. Nimensä mukaisesti sillä tarkoitetaan faceliftiä edeltävää mallia, eli toisin sanoen sitä “alkuperäistä” uuden sukupolven alkupään mallia.

Kuvassa Chrysler Sebring vuonna 2004 julkaistu facelift.

Faceliftien historia autoteollisuudessa

Vaikka faceliftejä pidetään melko tuoreena keksintönä, ne eivät ole sitä. Faceliftien historia ulottuu autoteollisuudessa peräti 1920-luvulle asti. Faceliftin tekeminen automyynnin kasvattamiseksi lähti mistäpä muualtakaan, kuin Yhdysvalloista.

Facelifteistä saamme kiittää alkujaan General Motorsia, jota johti tuohon aikaan Alfred P. Sloan. General Motors oli joutunut 1920-luvulla Sloanin johdolla ongelmiin, sillä se oli menettänyt markkinaosuutensa Fordille, jonka Model T pysyi sinnikkäästi vuodesta toiseen Fordin myydyimpänä automallina.

Kampittaakseen Fordin Sloan on luonut strategian, jossa yritys tekee vuosittain tyylimuutoksia ajoneuvoihinsa saadakseen takaisin markkinaosuutensa. Sloanin idea piili siinä, että kun autoihin tehdään jatkuvia muutoksia, pysyvät autot väkisinkin pinnalla jatkuvasti, kun uutuuksia päästään markkinoimaan kuluttajille.

Ford näki asian täysin päinvastoin, ja ​​kieltäytyi uudistamasta Model T -mallia aina 1930-luvulle asti, jolloin Ford oli jo menettänyt markkinaosuutensa General Motorsille. Siitä lähtien ajatus mallinmuutoksesta on levinnyt myös muihin teollisuustuotteisiin kuin autoihin.

Amerikkalaiset vetivät facelift-ajattelun jopa niin pitkälle, että autoihin tuli välillä todellakin suuria muutoksia mallivuosien välillä. Tästä syystä esimerkiksi Chevrolet Bel Airin kohdalla voi olla suurikin merkitys sillä, onko auto vuosimallia 1954 vai 1955. Amerikkalaiset siirtyivät vuosittaisista muutoksista noin 3-4 vuoden välisiin facelifteihin vasta 1970-luvun puolella.

Saab 900 NG vuodelta 1997. Huomaa rekisterikilven sijainti.

Miten määritellään facelift?

Sille ei ole olemassa tarkkoja määritelmiä, mikä tekee faceliftin. Joskus muutokset ovat pelkästään ulkoisia, joskus ne voivat koskea myös auton sisustaa tai tekniikkaa. Tavallista faceliftille on kuitenkin se, että autoon tulee näkyviä muutoksia, jolloin sitä voidaan markkinoida paremmin uudistuneena autona.

Faceliftille oleellista on myös se, että muutokset ovat varmuudella parempaan suuntaan. Ymmärrettävistä syistä olisi huono lähtökohta markkinoinnille, jos faceliftin myötä vaihtoehdot supistuisivat tai auto muuten heikkenisi edeltäjäänsä nähden.

Tästä syystä monesti facelifteihin kuuluu esimerkiksi vakiovarustepakettien laajennuksia tai niiden tarjoamista aiempaa helpommin, esimerkiksi halvempiin perusmalleihin. Joskus facelifteissä on toki siivottu mallistosta pois kaikista vähiten kauppaa tehneitä varustepaketteja sekä moottori- ja vaihteistovaihtoehtoja.

Toisaalta facelift voidaan tehdä myös siten, että auton nimi vaihtuu. Esimerkiksi Saab 900 NG:n (1993-1997) faceliftinä voidaan pitää uutta Saab 9-3 -mallia, sillä uudesta nimestä huolimatta auto perustui aiempaan 900-malliin.

Täysin uusi Saab 9-3 vuodelta 1998. Suurin muutos on rekisterikilven sijainti takavalojen välissä.

Miksi faceliftejä tehdään?

Lyhyeen kysymykseen ytimekäs vastaus: jotta autoja myytäisiin enemmän.

Facelift on eräänlainen markkinointikikka. Sen avulla autoon saadaan uudelleen median ja suuren yleisön huomiota. Automaailmassa on kuitenkin syytä muistaa, että autovalmistajia on kymmeniä erilaisia, ja jokaisella valmistajalla on useita eri malleja. Joka vuosi lanseerataan kymmeniä autouutuuksia, eli kilpailu huomiosta on valtavaa.

Faceliftin tekeminen palauttaa median kiinnostuksen autoon, kun faceliftin uusista muutoksista tehdään uutisia ja julkaisuja. Moni kuluttaja haluaa myös ostaa facelift-mallin auton, koska se voi olla vähän kärjistäen uudempi versio naapurin omistamasta melko tuoreesta autosta.

Lisäksi faceliftejä tehdään siitä yksinkertaisesta syystä, että niiden tekeminen on halpaa. Joskus facelift voi tarkoittaa ihan vai auton etu- ja takavalojen pientä muokkaamista, jonka jälkeen auto saadaan taas hetkeksi “pinnalle”. Jopa maallikon on helppo ymmärtää se, että tällä tavalla toimiminen on huomattavasti halvempaa ja helpompaa, kuin lähteä tekemään kokonaan uutta sukupolvea autolle.

Kannattaako ostaa facelift vai pre-facelift?

Autoa ostava henkilö saattaa joskus ajautua vertailemaan erilaisia vaihtoehtoja, eikä ole mitenkään tavatonta sekään, että pöydälle jääviä vaihtoehtoja ovat saman automallin pre-facelift ja facelift. Tässä kohti päällimmäinen kysymys on se, kumpi kannattaa ostaa.

Suoraa vastausta tähän kysymykseen ei tietenkään ole. Autot ovat aina yksilöitä, eli toisissa malleissa faceliftin ja pre-faceliftin välillä voi olla eroavaisuuksia esimerkiksi tyyppivikojen suhteen, joskus taas autot ovat teknisesti ihan yhtä hyviä. Lisäksi etenkin käytettyjen autojen kohdalla auton kunto, huoltohistoria ja yleisilme vaikuttavat todella paljon siihen, kumpi vaihtoehto kannattaa valita.

Joitakin autokauppoihin vaikuttavia ominaisuuksia kuitenkin löytyy tämän kaksikon väliltä. Lähtökohtaisesti (uutena ostetun) pre-faceliftin etuihin kuuluu ainakin se, että ostaja saa nyt viimeisintä huutoa olevan auton. Joillekin ostajille on psykologisesti tärkeää, että auto on uusi ja näyttää uudelta. Tätä facelift ei aina välttämättä ole.

Toisaalta taas faceliftin etuihin kuuluu automallin keräämä “kokemus”. Kun pre-facelift on ollut myynnissä jo useamman vuoden, sieltä on voitu korjata pahimmat lastentaudit ja muut tuoreen mallin mukana tulleet ongelmat ja viat. Faceliftissä on siis todennäköisemmin kiinnitetty huomiota siihen, miten autosta saadaan kestävämpi.

Faceliftin etuihin kuuluu myös se, että hyvin usein auton vakiovarustusta on kasvatettu, ja myös auton hintalappu on sekin saattanut tulla “alkuinnostuksen” jälkeen hieman alaspäin. Toisin sanoen, uutta autoa ostaessa facelift voi tarjota enemmän vastinetta rahalle, mutta tämä etu kavenee käytettyjen autojen kohdalla.

Lähteet: Wikipedia