DS 3 Crossback E-Tence – tyylikäs sähköauto kaupunkiin

DS 3 Crossback tarjoaa pehmeän mukavaa ajoa, mutta matka Lappiin vaatii vielä rohkeutta.

DS on tien päällä harvinainen automerkki. Aiemmin se oli Citroenin mallinimi urheilulliselle pienen kokoluokan autolle. Vuonna 2016 PSA konserni, eli Citroenin ja Peugeotin yhteenlittymä, eriytti DS:n omaksi merkikseen ja mallistosta löytyy tätä nykyä autoja aina katumaasturiin saakka.

Ranskaksi DS lausutaan ‘deesse’, joka tarkoittaa jumalatarta. Toki, DS 3 Crossbackissa on naisellista pehmeyttä, mutta auton muotoilu, niin sisätilan kulmikkuus kuin massiivinen etusäleikkö, tuovat vastapainoksi maskuliinisia piirteitä. Crossback luo myös vaikutelman kokoluokkaansa suuremmasta autosta.

Sisätilat antavat kaksi poskisuudelmaa

Auton penkit ovat tukevat ja pitkälläkin kuljettajalla on riittävästi tilaa. Kuljettajan koukistaessa jalkaa kohti penkkiä vastaan kuitenkin tulee erikoinen uloke, joka voinee olla auton akkuja varten. Kun kuljettajan istuimen siirtää taakse, jää takapenkillä istuvalle varsin niukasti jalkatilaa. Crossbackin tavaratila on hyvänkokoinen ja takaistuimet kallistamalla kyytiin mahtuu isommatkin tavarat.

Peruutustutka on erittäin kätevä. Se näyttää samanaikaisesti auton sivut ja tarkan kuvan kuinka lähellä katukiveys on auton perästä. Auton käynnistyessä mittariston yläpuolelle nousee lasilevy, jossa näkyy kätevästi nopeus, nopeusrajoitus sekä vakionopeudensäätimen valinta. Valitettavasti pitkän kuljettajan oikaistessa ryhtinsä näyttö häviää herkästi näkyvistä. Kun penkin laskee riittävän alas, palautuu näyttö takaisin näkökenttään. Penkissä onkin hyvin säätövaraa.

Sisätilat ovat ranskalaisten autojen tapaan tyylikkäät. Näppäimet on sijoiteltu sujuvasti kuljettajan ulottuville. USB-porttejakin on eri paikoissa kaksi ja keskikonsolissa on mainiosti sijoitettu paikka puhelimen langattomalle lataukselle, mikä on omiaan lisäämään ajoturvallisuutta ja varmistamaan täyden latingin ainakin puhelimelle. DS:n hankkivan tuleekin päivittää itselleen myös langattomaan lataukseen soveltuva luuri.

Kantaman tarkkailu haastaa kuljettajan

Jos puhelimen akku pysyy helposti täydessä latauksessa, sähköauton soveltuvuus pidemmille matkoille herättää polttomoottoriautoon tottuneen kuljettajan epäilykset. Lähdettäessä matkaan Vantaalta lentokentän tuntumasta kohti Tamperetta auton ilmoittama kantama on 110 kilometriä. 45 kilometrin ajon jälkeen, Hyvinkään ABC:n kohdalla, kantama on enää 48 kilometriä.

Matkaa on vielä jäljellä 110 kilometriä ja on lounasaika. Pidennetty lounastauko onkin hyvä viettää peukkubaarissa autoa ladaten. Töpseli kiinni autoon ja odottelemaan. Auto ilmoittaa kantamaa kertyvän noin 60 kilometriä tunnissa 22kW laturissa. Viidenkymmenen prosentin latauksella auto kertoo kantamaa olevan 124 kilometriä. Puolentoista tunnin jälkeen autossa on kantamaa jälleen 135 kilometriä ja laturi lähettää latauksesta viiden euron kuitin.

Kantamasta hupenee heti moottoritielle päästyä kymmenen kilometriä ja määränpäässä akkua on jäljellä enää viisi kilometriä. Jännityksen lieventämiseksi kuljettajalta vaaditaan nokkeluutta valita ajomuodoksi Eco ja pudottaa nopeus alle sataseen – karavaanarin peesissä range ei myöskään tunnu hupenevan yhtä nopeasti.

DS 3:n ajotuntuma on pehmeän miellyttävä

Deeässän ohjaus on alhaisissa nopeuksissa erittäin kevyt mutta muuttuu jämäkäksi heti nopeuden noustessa. Moottoritienopeuksissa auto on vakaa ja hiljainen. Kiihtyvyys moottoritiellä ei enää huimaa päätä eikä tunnu vatsassa. Tämä voi johtua siitä, että sähköautokategorian vertailukohtana on Tesla. Kun ajomuodon valitsee Sportiksi, alkaa autolla ehtimään jo tiukempiinkin väleihin.

Vakionopeudensäädin on Volkswagenin ja Audin tapaan ohjauspyörän takana piilossa. DS:ssä se on vieläkin vaikeakäyttöisempi. Yhden ajotunnin harjoittelun jälkeen alkaa oikeat näppäimet kuitenkin löytyä ja matka taittuu tasavauhtia. Autossa on varusteena myös kaistavahti, joka moottoritielle liityttäessä hieman hankaa vastaan, mutta on oiva apu kun – tai siis jos – tarkkaavaisuus herpaantuu.

Jotakuta voinee häiritä auton suuntavilkun pirteähkö ääni, joka sopii hieman huonosti urheilullisen mielikuvan omaavaan autoon. Auton navigointijärjestelmä on TomTom pohjainen ja heleä suomenkielinen naisääni kuulostaa mukavasti tutulta niiltä ajoilta, kun navigaattori vielä kiinnitettiin imukupilla tuulilasiin. Karttanäkymä vaatii hieman totuttelua Google Mapsin omaksuneilta silmiltä.

Kaiken kaikkiaan DS 3 on hyvä auto ajaa. Vastoin ennakko-odotuksia se ei kuitenkaan herätä suuria tunteita. DS 3:sta ei saa kiihdytysajojen voittajaa, mutta lyhyt matkanteko on miellyttävää ja hiljaista.