Kaksi ikonia kohtasi – muistatko kun Citroen mainosti Eiffel-tornissa?

Citroen on jäänyt historiaan erilaisista markkinointitempauksista. Yksi suurimpia tempauksia oli Eiffel-tornin valaisu.

Autojen markkinointi on olennainen osa autovalmistajien liiketoimintaa. Se vaatii strategista suunnittelua ja tehokasta toteutusta houkutellakseen kuluttajia oman brändinsä tai mallinsa pariin. Automaailmassa olemme tottuneet näkemään niin erilaisia erikoismalleja, panostusta autourheiluun tai vaikkapa perinteisempää markkinointia lehdessä tai televisiossa.

Markkinointi ja mainonta eri muodoissaan on myös hyvin vahvasti läsnä tässä artikkelissa, jossa muistelemme ranskalaisen autovalmistaja Citroenin markkinointiponnistuksia noin sadan vuoden takaa. Markkinoinnin suhteen automaailma on muuttunut jopa yllättävän vähän sadassa vuodessa, sillä samat käytännöt ovat toimineet niin 2020- kuin 1920-luvuilla.

Citroen on tullut tunnetuksi vahvasta markkinointipanostuksestaan. Yritys ymmärsi hyvin nopeasti esimerkiksi autourheilun mahdollisuudet autovalmistajalle, mutta löytyypä Citroenin markkinointihistoriasta myös jotain varsin poikkeuksellista. Citroen valjasti vuonna 1925 kuuluisan Eiffel-tornin maailman suurimmaksi mainokseksi.

Citroenin värikäs historia

Kuten hyvin monella automerkillä tuppaa olemaan, myös Citroen on saanut nimen oman perustajansa mukaan. Automerkin takaa löytyy ranskalainen tehtailija André Citroën (1878-1935), joka loi pitkän ja menestyksekkään uran erilaisen teollisuuden palveluksessa.

André Citroën oli viisilapsisen yrittäjäperheen kuopus, jonka isä oli timanttikauppias ja isoisä vihanneskauppias. Citroënin suku tuli Alankomaista, jossa isoisä vaihtoi sukunimensä muotoon Limoenman, vapaasti käännettynä sitruunamies. Seuraava polvi muokkasi sukunimen vielä kerran uudelleen, jolloin siitä tuli Citroen, joka tarkoitti hollanniksi sitruunaa.

André Citroënin ei ollut tarkoitus seurata isiensä jalanjälkiä, vaan hän halusi tulla insinööriksi. Tarinan mukaan yksi Citroënin uravalintaan suuresti vaikuttaneista asioista oli Eiffel-tornin rakennusprojekti, jota tämä seurasi innostuneesti pikkupoikana. Myöhemmin Citroën valmistui École Polytechniquesta vuonna 1900.

Samana vuonna Citroën lomaili Puolassa, jossa hän näki puusepän työssään. Puusepällä oli käytössään vaihteita, joissa oli chevron-kuviointi. Citroën ihastui siihen, että chevron-kuviointi teki vaihteista vähemmän meluisia ja entistä tehokkaampia. Tämän seurauksena Citroën osti tuotteen patentin. Myöhemmin chevron-kuviointi tuli näkyviin myös Citroenin logoon.

Vuonna 1908 André Citroën valittiin ranskalaisen autovalmistaja Morsin puheenjohtajaksi. Pestissään Citroën menestyi erittäin hyvin ja urakiito oli sitä myöten nopeaa. Etenemistä vauhditti myös vuonna 1914 alkanut ensimmäinen maailmansota, jonka tuoksinnassa André Citroën tehtaineen valmisti aseita Ranskan armeijalle.

Hiljalleen autojen pariin

André Citroën ymmärsi kuitenkin jo hyvissä ajoin, ettei sota tule kestämään ikuisuutta ja hänen tulisi valmistautua myös sodan jälkeiseen tilanteeseen – muuten hänellä olisi käsissään moderni tehdas ilman valmistettavaa tuotetta. Näin ryhdyttiin suunnittelemaan omaa autoa keskellä ensimmäistä maailmansotaa, vuonna 1916.

Automerkki Citroen perustettiin lopulta vasta sodan jälkeen vuonna 1919. André Citroën pystyi hyödyntämään jo aiemmin kerryttämäänsä kokemusta uuden automerkin kanssa. Projektissa mukana olivat myös insinööri Louis Dufresne, joka oli työskennellyt aiemmin Panhardin kanssa, sekä insinööriin, Jules Salomon, joka oli tunnut tunnetuksi Le Zèbre -nimisen pienen auton luojana.

Ensiksi Citroën toivoi projektilta teknisesti hienostunutta 18 hevosvoiman autoa. Tämä idea kuitenkin kuopattiin melko nopeasti vaativuutensa ja toisaalta pienen markkinan vuoksi. Citroën päättikin panostaa kevyeen ja hyvälaatuinen autoon, joka kyetään valmistamaan houkuttelevaan hintaan. Tämäntapaiseen malliin oli ehtinyt jo perustua Fordin nousu Yhdysvalloissa.

Ensimmäinen Citroenin malli esiteltiin yleisölle maaliskuussa 1919, eli vain neljä kuukautta sodan päättymisen jälkeen. Uusi auto sai nimen Citroen Type A, ja sen tuotanto alkoi välittömästi. Uutta 10 hevosvoiman tehoista ajoneuvoa valmistettiin kesäkuun 1919 ja joulukuun 1921 välillä yhteensä 24 093 kappaletta.

Vauhtia riitti myös yrityskaupparintamalla, sillä jo ensimmäisen toimintavuoden aikana General Motors tarjoutui ostamaan Citroenin liiketoiminnan. Kauppoihin asti ei kuitenkaan päästy, sillä General Motors pelkäsi sen johdon ja pääoman rasittuvan liikaa uuden automerkin haltuun ottamisesta.

Lue myös: Citroen 2CV – Rättisitikka, rättäri, sätkä ja mitä näitä nyt on

Citroen ja monet tavat markkinoida tuotetta

Citroen Type A tuli tunnetuksi myös siitä, että se oli ensimmäinen liukuhihnamenetelmällä valmistettu auto Euroopassa. Uudenlaisten tuotantotapojen ohella Citroen päätti heti alusta alkaen panostaa poikkeuksellisen paljon markkinointiin.

Yksi pitkäaikainen markkinointipäätös tehtiin lähes heti Type A:n lanseerauksessa, kun André Citroën suostutteli Fernand Charronin lainaamaan hänelle näyttelytilan autouuttuutta varten. Tämä niin sanottu C42-showroom on vielä tänäkin päivänä Citroenin käytössä, ja autovalmistaja esittelee yhä uusia ajoneuvojaan ja konseptiautojaan samassa paikassa.

Charron oli tullut tunnetuksi ensiksi kilpapyöräilijänä ja myöhemmin autourheilun pioneereina. Tällä oli varmasti osansa pelissä sille, että Citroen oli yksi ensimmäisiä moottoriurheiluun panostaneita autovalmistajia. Citroen ei ollut kuitenkaan lajissaan ensimmäinen, vaan Mors oli ehtinyt jo osallistua ensimmäisenä autovalmistajana kilpa-autoiluun vuonna 1897.

Moottoriurheilusta autovalmistajat saivat monenlaista etua autojen myyntiin. Ensinnäkin autourheilu oli jo tuolloin yleisöä suuresti kiinnostava urheilulaji, eli autot saisivat näkyvyyttä lajissa. Urheilullinen menestys kilparadoilla toisi myös mukavaa boostia autojen myyntiin, vaikka kilpa-autot eivät olleetkaan identtisiä myytävien autojen kanssa. Lisäksi kilpaileminen nähtiin kehittävän autoa teknisesti.

Lisäksi Citroen oli mukana tutkimusmatkoilla ja erilaisissa käyttötesteissä. Keltaisen retkikunnan tutkimusmatkalla Aasiaan testattiin samalla Citroenin uutta Kégresen telajärjestelmällä varustettua autoa. Myös Australiassa tehtiin näyttäviä ja pitkiä käyttötestejä, joissa Citroenin autoilla ajettiin maata ympäri.

Citroen valtaa Eiffel-tornin

Kaikista suurin Citroenin markkinointitempaus (ihan kirjaimellisesti) nähtiin vuonna 1925, kun autovalmistaja vuokrasi Eiffel-tornin rakenteet markkinointikäyttöön. Tempaus oli iso juttu etenkin André Citroënille, joka oli jo pienenä poikana seurannut tornin valmistumista vuoden 1889 Pariisiin maailmannäyttelyä varten.

Eiffel-tornin merkitys oli tuohon aikaan valtava ranskalaisille. Kaiken uutuudenviehätyksen ja nähtävyyspotentiaalin ohella se oli myös 300 metrillään maailman korkein rakennus, mistä ranskalaiset kantoivat suurta ylpeyttä.

Tämä titteli kuitenkin menetettiin pian yhteistyön alkamisen jälkeen, sillä vuonna 1930 Chrysler Building New Yorkissa oli maailman korkein rakennelma 319 metrillään. Liekö sattumaa vai kohtalon ivaa, että autot olivat läsnä myös uudessa maailman korkeimmassa rakennelmassa – Chrysler Building sai nimensä autotehtailija Walter Percy Chryslerin mukaan.

Miten Citroen sitten hyödynsi Eiffel-tornin vuokraamista? Kenties näkyvin osa vuokrasopimusta oli se, että autovalmistaja suunnitteli Eiffel-torniin mittavan mainosvalaistuksen. Mittava tarkoitti tässä yhteydessä 250 000 kappaletta hehkulamppuja ja peräti 600 kilometriä erilaisia sähkökaapeleita.

Polttimot ja kaapelit aseteltiin erilaisiin kuvioihin ympäri tornia. Kuviot mahdollistivat sen, että polttimojen eriaikaisella syttymisellä voitiin tehdä erilaisia ohjelmanumeroita sisältävä valoshow. Näytöksen yhtenä kohokohtana torniin syttyi myös jättimäinen Citroen-teksti, jolloin tornin “isännästä” ei ollut epäselvyyttä.

Mittava mainos oli monella mittarilla menestys. Citroenin nimi nähtiin kauas ja lisäksi teksti päätyi myös moniin Pariisi-aiheisiin postikortteihin ja tauluihin. Kaiken huipuksi mainos sai vielä ulkopuolista tunnustusta, kun Guinnes World Records listasi Citroënin Eiffel-torniin rakentaman valomainoksen maailman suurimmaksi mainokseksi.

Markkinointi vauhdittaa Citroenin isoihin pöytiin

Citroenin erilaiset ponnistelut markkinointimaailmassa eivät jääneet tyhjänpäiväisiksi, vaan panostukset pystyi näkemään autovalmistajan menestyksessä. Vuoteen 1932 Citroën oli ehtinyt kasvaa jo maailman neljänneksi suurimmaksi henkilöautojen valmistajaksi.

Nopeasta kasvamisesta huolimatta Citroën päätyi talousongelmien pariin. Syitä ongelmille oli useita. Yleinen taloudellinen tilanne oli ollut huono vuoden 1929 pörssiromahduksesta asti ja puhuttiin 1930-luvun lamasta. Vuonna 1934 Citroen mullisti automaailmaa etuvetoisella Traction Avant -mallilla, jonka suunnittelu oli maksanut paljon, ja uusi auto vaati myös uusia tehdasinvestointeja.

Lopulta tilanne kärjistyi sen verran pahaksi, että joulukuussa 1934 Citroen oli pakko saattaa konkurssiin. Konkurssin myötä Citroen tarvitsi uuden omistajan, ja Ranskan hallitus halusi pitää automerkin ranskalaisessa omistuksessa. Näin ollen Citroen päätyi ranskalaisen rengasvalmistaja Michelinin omistukseen, joka oli jo aiemmin ollut yksi Citroënin suurimmista velkojista.

Lue myös: Peugeot 309 – Pösö adoptoi vastasyntyneen Talbot Arizonan onnistuneesti

Konkurssi ei näkynyt kovin paljoa Citroenin tulevissa tapahtumissa. Vaikka Michelin olikin nyt uusi isäntä talossa, autojen valmistaminen tapahtui jatkossakin Citroen-merkillä. Sen sijaan Michelin höllensi hieman Citroenin suurta markkinointi-innostusta, ja näin ollen monet näyttävät markkinointitempaukset saivat jäädä historiaan.

Näin kävi myös maailman suurimmalle mainokselle, eli vuokrasopimus Eiffel-tornin kanssa jouduttiin katkaisemaan. Vaikka yleinen vitsi tuohon aikaan oli se, että Citroenin konkurssi johtui Eiffel-tornin suuresta sähkölaskusta, todellisuudessa päätös vetäytyä Eiffel-tornista tuli Micheliniltä.

Alkavan uuden Michelin-omistuksen aikakauden ohella uusia tuulia Citroenille toi André Citroënin poistuminen kuvioista. Yrityksen perustanut André Citroën kuoli vatsasyöpään heinäkuussa 1935.