Jos mietitään ikonisia Ferrareita, nousee Testarossan nimi nopeasti esiin. Tiedätkö sinä, miksi Testarossassa on vain yksi peili?

Ferrari Testarossa on yksi italialaismerkin ikonisimmista malleista monella mittarilla. Monen pikkupojan seinää on koristanut Testarossa-juliste, samalla kun monet Testarossa päätyi moniin muihinkin näkyviin paikkoihin, kuten peliyhtiö Segan Out Ran -peliin tai Miami Vice -televisio-sarjaan.

Nimellä Testarossa Ferrari kunnioitti kuuluisaa Ferrari 250 Testa Rossaa, joka voitti urheiluautojen maailmanmestaruuden vuonna 1957. Testa Rossa nimellä viitataan myös italian kieleen, joka tarkoittaa vapaasti käännettynä “punapäätä”. Punapäällä Ferrari viittaa sekä Testa Rossan, että Testarossan 12-sylinteristen moottorien nokkakannet oli maalattu punaiseksi.

Testarossa oli viimeistä yksityiskohtaa myöten täydellinen urheiluauto. Sen moottorina oli 4.9-litrainen V12, jota ohjattiin 5-vaihteisella manuaalivaihteistolla. Moottori sijoitettiin keskelle, eli ohjaamon taakse, mutta taka-akselin eteen.

Moottorin sijoittaminen piti painopisteen auton keskellä, mikä lisää vakautta ja parantaa auton kaarreajokykyä. Paikallaan ollessa paino jakautui 40 prosenttisesti etuakselille ja 60 prosenttisesti taka-akselille. Auto oli myös siinä mielessä erikoinen, että se oli perästä keulaa leveämpi, sillä takajarrut tarvitsivat lisätilaa. Tämäkin ratkaisu paransi auton vakautta ja käsiteltävyyttä.

Ferrari Testarossa
Kuvan lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Testaross_Festival_of_speed.jpg

POP Vakuutus alennuskoodi INSSIN

Ferrari Testarossa, 512 TR ja F512 M

Tuotantoon Ferrari Testarossa päätyi alkujaan vuonna 1984. Ensimmäinen versio, joka kulki nimellä Testarossa, oli tuotannossa vuodet 1984-1991. Näiden vuosien aikana valmistui 7 177 kappaletta Testarossa-malleja.

Alkuperäinen Testarossa poiki myös kaksi muutakin mallia, jotka eivät ole varsinaisesti Ferrari Testarossia, mutta yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin sen verran paljon, että niitäkin on hyvä huomioida Ferrari Testarossan tarinan yhteydessä.

Ferrari 512 TR
Kuvan lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ferrari_512_TR_-_National_Automobile_Museum_(18439250786).jpg

Kun alkuperäisen Testarossan valmistus lakkasi, Ferrari julkaisi heti seuraajan, joka kantoi nimeä Ferrari 512 TR. Nimessä kirjaimet TR tarkoittavat tietenkin Testarossaa. Ferrari 512 TR oli alkuperäistä autoa tehokkaampi ja nopeampi. Uusi 512 TR kiihtyi nollasta sataan 4,8 sekunnissa, eli peräti sekuntia Testarossaa nopeammin. Näitä autoja valmistettiin vuosina 1991-94 kaikkiaan 2 261 kappaletta.

Vuonna 1994 julkaistiin taas Ferrari F512 M, joka oli Testarossan viimeinen versio. Tähän viimeiseen versioon viittasi myös mallinimen M-kirjain, joka tuli italian sanasta modificata. Autoja valmistettiin yhteensä 501 kappaletta, joista 75 Pohjois-Amerikan markkinoille. Luonnollisesti uusi auto oli jälleen kerran edeltäjäänsä tehokkaampi ja nopeampi. Merkittävimmät ulkoiset erot olivat ajovaloissa, eli F512 M-mallissa ei ollut niin sanottuja ylös pomppaavia sammakonsilmävaloja.

Ferrari 512 M
Kuvan lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ferrari_512_M_(33395184863).jpg

Testarossan muotoilu

Auton suunnittelusta vastasi Pininfarina, jonka suunnittelutiimiin kuuluivat Ian Cameron, Guido Campoli, Diego Ottina ja Emanuele Nicosia. Tiimiä johti vielä suunnittelupäällikkö Leonardo Fioravanti, joka suunnitteli myös monia muita ​​Ferrari-malleja.

Jo alusta alkaen Testarossan muotoilussa pyrittiin panostamaan aerodynamiikkaan. Siinä onnistuttiinkin hyvin, sillä Testarossan ilmanvastuskertoimeksi jäi 0,36 ja se oli merkittävästi pienempi kuin Lamborghini Countachin 0,42. Onnistuneen muotoilun vuoksi Testarossa ei tarvinnut edes minkäänlaista takaspoileria, joka erotti sen monista sen aikaisista kilpailijoistaan.

Yksi merkittävä yksityiskohta Ferrari Testarossassa on suuret ilmanottoaukot auton kyljissä, josta tuli myöhemmin melko ikoninen osa aikakauden urheiluautoihin. Keskimoottorisessa Testarossassa oli kaksi sivujäähdytintä lähellä moottoria takana yhden jäähdyttimen sijaan, mikä eliminoi paljon putkia ja mahdollisti paljon viileämmän ohjaamon.

Koska monien maiden lainsäädäntö kieltää avonaiset aukot autojen kyljissä, Ferrari kirjaimellisesti “tukki” näitä aukkoja ovista auton kylkiin kulkevien sivuraitojen avulla. Joskushan näitä sivuraitoja nimitellään vitsikkäästi juustoraastimeksi tai munanleikkuriksi, mutta perimmäinen tarkoitus niillä oli estää ei-toivottujen asioiden päätyminen ilmanottoaukkoon.

Ferrari Testarossa
Kuvan lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:1986_Ferrari_Testarossa_being_unloaded.jpg

Miksi Testarossassa oli vain yksi sivupeili?

Ehkä tunnetuimpana yksityiskohtana alkupään Testarossiin liittyy kuitenkin se, ettei siinä ole kuin yksi sivupeili, joka on kuljettajan puolella. Syy yhdelle peilille johtuu siitä, että toiseen peiliin oli mahdotonta katsoa normaalista ajoasennosta. Alkupään tuotannossa kun peilit oli sijoitettu myös melko ylös.

Vain kuukausia Testarossan käyttöönoton jälkeen lainsäädäntöä muutettiin. Ferrari vaihtoikin hiljalleen peilit autoihin. Myös apukuljettajan puolelle saatiin peili ja molempia sivupeilejä laskettiin alaspäin, jotta niistä näkyisikin vähän paremmin mitä takana tapahtuu.

Vaikka yleensä rahalla saa enemmän, Ferrari Testarossan kohdalla tämä on päinvastoin. Kaikista halutuimmat ja kalleimmat Testarossat ovat nimenomaan näitä vuosina 1984-87 valmistettuja yksipeilisiä flying mirror- tai monospecchio-malleja.

Ferrari Testarossa Miami Vice
Kuvan lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ferrari_Testarossa_Miami_Vice_(15443066319).jpg

Avaa ilmainen Nordnet-osakesalkku ja aloita sijoittaminen

Miami Vicesta tuttu

Moni muistaa Ferrari Testarossan parhaiten eräästä ikonisesta 1980-luvun tv-sarjasta, eli Miami Vicesta. Ohjelman päätähdet ajelivat Miamin kaduilla valkoisella Ferrari Testarossalla, joka ilmaantui sarjaan myöhemmillä tuotantokausilla.

Koeajolle.com on jo aiemmin kertonut Miami Vicen toisesta merkittävästä autosta, eli Ferrari Daytonasta. Musta Daytona ehti olla tv-sarjassa reilun kahden tuotantokauden ajan, kunnes se tuhottiin osana ohjelman juonta.

Tällä Daytonan tuhoamisella oli itse asiassa hyvinkin erikoinen taustatarina. Kun Miami Vicea alettiin kuvaamaan, tuotantoyhtiö oli tiedustellut mahdollisuutta saada ohjelmaan aitoja Ferrareita, mutta italialaisvalmistaja ei ollut niitä suonut ohjelmalle. Koska tuotantoyhtiö halusi joka tapauksessa saada Ferrarit ohjelmaan, joutui se käyttämään replicoita.

Koska Miami Vice nousi ohjelmana suureen suosioon ja sitä kautta myös Ferrari Daytona sai erityisen paljon huomiota, oli tilanne kiusallinen Ferrarille. Tilanne ratkesi vähän erikoisella juonenkäänteellä: jos Miami Vicessa tuhottaisiin näkyvästi replica-Ferrari, saisi tuotantoyhtiö seuraavaksi käyttöönsä aidon Ferrarin – tällä kertaa sen kuuluisan valkoisen Testarossan.

  • Vuosimalli:
  • Moottori: -litrainen bensiini ( kW)
  • Vaihteisto: Automaatti
  • Vetotapa: Etuveto
  • Mittarilukema: km
  • Koeajon tarjosi:

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.