Pikku-Valmet 15 ja 20 – piikkilangankiristäjä aloitti traktorituotannon

Pikku-Valmetit, eli Valmet 15- ja 20-mallit saivat osakseen ilkikurisen lempinimen piikkilangankiristäjä.

Suomalainen traktoriteollisuus on Valmetin johdolla jyskyttänyt jo yli 70 vuoden ajan. Vaikka Valmetin ja nykyisen Valtran syntymävuotena voidaan pitää vuotta 1951, varsinainen tuotanto pääsi vauhtiin vasta vuoden 1952 puolella.

Valmet 15 ja sitä pari vuotta myöhemmin seurannut hieman päivitetty Valmet 20 loivat pohjat suomalaisen traktoriosaamisen maineelle. Kuten monissa tarinoissa tuppaa olemaan, myöskään Valmetin ensiaskeleet eivät olleet pelkkää ruusuilla tanssimista. Uusi traktori kun sai hyvin nopeasti pilkkanimen “piikkilangankiristäjä”.

Työnimenä Pikku-Jehu

Kuten aiemmassa artikkelissa kerroimme Valmet-traktorin syntyhistoriasta, Valmetin ensimmäiset vuodet olivat vaikeita ja täynnä pettymyksiä. Traktorin suunnittelu aloitettiin jo 1940-luvun puolella, erinäiset ongelmat tarkoittivat sitä, että varsinainen traktorivalmistus alkoi vasta 1950-luvun puolella.

Ensimmäinen Valmetin projekti keskittyi pikkutraktoriin, joka kulki työnimellä Pikku-Jehu. Traktorin suunnittelun perusteena oli suomalainen keskiverto maatila. Maatiloja oli tuolloin vielä paljon, sillä maatalous oli monen perheen pääelinkeino. Tilat olivat myös nykymittapuulla hyvin pieniä, ja lisäksi aiemmin hevosiin tottuneilla tiloilla traktorit eivät saaneet olla liian suurikokoisia.

Hevonen olikin yksi Valmetin suurimmista kilpailijoista 1950-luvun alussa. Projektissa oli tärkeää huomioida se, ettei traktorista tulisi liian raskas upottaville suomaille. Lisäksi traktori suunniteltiin siten, että se kykenisi vetämään perässän pellolla kynnettäessä 14–16 tuuman yksisiipistä auraa.

Kauan odotettu sarjatuotanto

Traktori suunniteltiin ilman sen suurempia investointeja, eli traktori tehtiin niillä sodasta jääneillä koneilla, mitä tehtaalla oli silloin käytettävissä. Jyväskylässä sijaitsevalla Rautpohjan tehtaalla tehtiin ensimmäisen 10 kappaleen kokoisen koesarjan osat.

Varsinainen kokoonpanopaikka oli kuitenkin vielä aluksi avoimena. Valtion Metallitehtaitten johto päätti siirtää traktorien valmistuksen Valtion Kivääritehtaalle, joka sijaitsi niin ikään Jyväskylässä, mutta tällä kertaa Tourulassa.

Ensimmäiset Valmet-traktorit koottiin siis Tourulan tehtaalla vuonna 1951, ja tästä syystä Valmet sekä myöhemmin Valtra pitää yrityksen perustamisvuotena vuotta 1951. Vuotta myöhemmin, eli vuonna 1952 tehtiin jo huomattavasti isompi, kaikkiaan 75 kappaleen koesarja. Tästä isommasta koesarjasta katsotaan alkaneeksi Valmet 15 tuotanto.

Valmet 15, eli puhekielessä monesti A-mallina tunnettu traktori tuli markkinoille aikana, jolloin kysyntää oli etenkin pienille traktoreille. Pieni traktori nähtiin monilla maatiloilla mukavan pienenä edistysloikkana, sillä valtaosa maataloustöissä yhä hevoseen. Yksi Valmet 15 -traktori kykeni korvaamaan työssä hevosparin.

Moottorit Linnavuoresta jo 1950-luvulla

Valmet 15:n moottori oli mallinimen mukaisesti 15 hevosvoimainen ja sen kehitti Linnavuoren moottoritehdas. Traktoriin valittiin nelisylinterinen kaasutinmoottori, jonka polttoaineena oli petrooli, ja sen käynnistykseen tarvittiin bensiiniä.

Neljäsylinterisen moottorin iskutilavuus oli 1,5 litraa, ja tehoa siitä saatiin noin 15 hv, kun kierrokset olivat 2000 r/min. Myös moottorin rakenne oli haluttu pitää mahdollisimman yksinkertaisena, eli siihen tuli magneettosytytys ja sivuventtiilirakenne.

Vaihteita Valmet 15:ssa oli varsin maltillisesti. Tuolloin traktorille riitti vielä kolme nopeutta eteen ja yksi nopeus peruutusvaihteelle. Kytkimen läpimitta oli kahdeksan tuumaa. Ohjaus jouduttiin toteuttamaan mekaanisesti, jotta kone pysyisi kevyenä. Valmet 15 paino jäikin ainoastaan 780 kilogrammaan.

Valmet 15:n nostolaite oli aluksi mekaaninen. Työkoneita hallittiin pitkällä vivulla, jossa tosin oli kevennysjousi. Myöhemmin yleistynyt kolmipistekiinnitys ei ollut vielä vakiintunut traktorimarkkinoilla, joten traktorissa käytettävät työkoneet suunniteltiin valmistajan toimesta traktorikohtaisesti. Valmet 15 oli kuitenkin saatavilla monilla työkoneilla, kuten auralla, äkeellä, niittokonella ja perävaunulla.

Piikkilangankiristäjällä monenlaista tehtävää

Valmet 15:n etuihin kuuluivat mm. se, että kevyenä se ei uponnut pehmeillekään pelloille. Traktorin käyttö luonnistui paikoittain pienikokoisillakin pellolla, sillä pieni koko toi traktorille myös ketteryyden. Toisaalta Valmet 15:ssa oli myös korkea maavara ja hyvä tasapaino, joten sen kanssa pääsi tarvittaessa myös ojien ylitse.

Traktorin hevosta laajemmat käyttömahdollisuudet kävivät hyvin nopeasti tutuiksi suomalaisille maanviljelijöille. Siinä missä hevonen soveltui enemmän kuljettamiseen, traktori voitiin valjastaa liikkuvana voimakoneena hoitamaan täysin uudenlaisia maataloustöitä.

Valmet 15:n avulla maatilalla voitiin esimerkiksi porata maahan reikiä heinäseipäitä varten, käyttää traktoria voimalähteenä puintikoneen pyörittämisessä, aurata lumia tai käyttää vaikkapa heinäseipäiden valmistamisessa.

Lisäksi traktoria voitiin käyttää talvisin metsätöissä, joka teki siitä kannattavan hankinnan monille tiloille. Pelkän puiden ajamisen lisäksi Valmet-traktorilla voitiin tehdä muitakin metsätöiden työvaiheita, kuten suorittaa puiden katkominen ja kuoriminen metsässä. Vastaavaa ei voinut tehdä hevosella.

Yksi tehtävä oli kuitenkin ylitse muiden. Aikoinaan piikkilangat myytiin tiukasti kerälle kerittyinä, jolloin niiden asettaminen paikoilleen vaati hieman voimaa, jotta piikkilanka saatiin suoraksi. Nopeasti keksittiin, että traktorilla voidaan hoitaa tämä piikkilangan suoristaminen, jolloin piikkilanka-aidat saatiin kiristettyä Valmet 15:n avulla. Tästä tulikin lempinimi piikkilangankiristäjä.

Lempinimeen liittyy myös toinen ja vähän ilkikurisempi tarina. Valmet 15 oli moottorin tehoiltaan pieni verrattuna moniin ulkomaisiin traktoreihin. Erään version mukaan lempinimi piikkilangankiristäjä tulikin siitä, että Valmetilla piikkilanka-aitaan ajaessa piikkilanka pääsee vain kiristymään, mutta poikki tehoton traktori ei piikkilankaa kuitenkaan kykene saamaan.

Niin ikään traktorin pieneen tehoon liittyi myös toinen ilkikurinen vitsi. Monet isännät puhuivat tuolloin siitä, minkälaisia ja minkä kokoisia työkoneita traktorit jaksavat vetää. Joku isäntä oli sitten lohkaissut Valmet 15:n jaksavan vetää perässään “jopa kahta uistinta”.

Traktori voittaa hevosen

Laajat käyttömahdollisuudet yhdistettynä melko halpaan ylläpidettävyyteen sekä ympärivuotiseen työkäyttöön mahdollistivat sen, että traktorin hankinta oli monille maatiloille oikeasti kannattava investointi 1950-luvulla. Moni pienikin maatila siirtyi 1950-luvun lopulla tai viimeistään 1960-luvulla käyttämään hevosten sijasta traktoria – joskin hevonen usein säilyi kuitenkin pihapiirissä.

Yksi traktorin merkittävimpiä etuja oli myös se, että sillä ajaminen onnistui myös tilan lapsilta. Tällä tavalla työvoimaa saatiin jaettua paremmin perheen sisäisesti. Tuottavuus kasvoikin traktorilla merkittävästi hevoseen verrattuna.

Myös huolto nousi Valmetin voimavaraksi, sillä Valmet tykkäsi muistuttaa asiakkaitaan siitä, että kotimainen traktori on aina hyvässä asemassa huollon suhteen. Nykyaikaan peilattuna on kuitenkin syytä muistaa, että toisen maailmansodan päättymisestä oli tuolloin aikaa vain kymmenisen vuotta, ja sodan aikana kaikenlainen kaupankäynti ulkomaiden kanssa oli haastavaa, ellei jopa mahdotonta.

Vaikka Valmet oli täysin uusi traktorimerkki, menestys alkoi melko nopeasti. Myyntiä helpotti se, että vuonna 1953 Valmet järjesti traktorimallin myynnin yhdessä Hankkijan, Laborin ja OTK:n kanssa. Vuoteen 1954 mennessä oli valmistettu yhteensä 2 000 Valmet 15 -traktoria.

Paranneltu malli Valmet 20

Kevääseen 1955 mennessä jo Pikku-Valmetia oli myyty asiakkaille jo 3000 kappaletta. Hyvästä myynnistä huolimatta kehitettävää riitti. Jo ensimmäisinä valmistusvuosina Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitos oli todennut, että Valmet 15:n ominaisuudet ovat rajalliset verrattuna pohjoisamerikkalaisiin traktoreihin. Myös asiakkailta satoi palautetta, jossa he kaipasivat traktoriin lisää enemmän tehoa.

Näihin palautteisiin päästiin reagoimaan toukokuussa 1955, jolloin esiteltiin traktorista parannettu malli nimeltä Valmet 20. Mallinimen mukaisesti siinä oli noin 20 hevosvoimaa – tarkemmin sanottuna petrooliversion teho oli nostettu 19,5 hevosvoimaan ja bensiinimoottorilla 22 hevosvoimaan.

Moottoritehon kasvattamisen lisäksi myös varustelumahdollisuudet paranivat uudessa traktorissa. Valmet 20:ssa oli mahdollista saada lisävarusteena hydraulinen nostolaite, joka maksoi urbaanin legendan mukaan “saman verran kuin hyvä lehmä”. Myöhemmin tästä hydraulisesta nostolaitteesta tuli traktoriin vakiovaruste.

Lue myös: Valmet 1502 – Suomalaisen traktoriteollisuuden pikkujättiläinen

Valmet 15 ja Valmet 20 ovat keskenään hyvin samannäköisiä, ja niiden väliset erot tunnistaa vain muutamista yksityiskohdista. Raidetanko on helpoin paikka erottaa traktorit, sillä raidetanko kulkee 15-mallissa kulkee etuakselin etupuolella ja 20-mallissa takapuolella.

Muita muutoksia traktoreissa oli lisäksi se, että etuakseli muutettiin 20-mallissa palkkirakenteiseksi. Moottorin kiinnityspultteja etukehtoon on 20-mallissa 3 kappaletta per puoli, kun 15-mallissa niitä oli vain 2 kappaletta per puoli. Valmet 20 painoi myös 120 kilogrammaa edeltäjäänsä enemmän, joka nosti 20-mallin painoksi 900 kilogrammaa.

Myös teollisuusmalli Valmet 20 MT

Valmet 20 oli myös ensiaskel teollisuustraktorien maailmaan, sillä siitä tehtiin 20 kappaleen piensarja Valmet 20 MT, joka oli tarkoitettu teollisuuskäyttöön. Ensimmäinen teollisuusmalli valmistettiin vuonna 1955 ja viimeinen valmistui vuonna1963.

Teollisuusmalli erosi muista malleista etenkin väriltään. Teollisuusmalli sai kellertävän värityksen tyypillisen punaisen värin sijasta. Lisäksi Valmet 20 MT oli huomattavasti maatalousmallia matalampi traktori. Näistä 20 MT-mallin piensarjasta on tiettävästi jäljellä ainakin neljä kappaletta, joista yksi on esillä Valmetin Linnavuoren moottoritehtaalla.

Rohkaisua ulkomailta

Valmet 20 oli myös Valmetin ensimmäinen vientiin mennyt traktori, kun vuosien 1955 ja 1956 välillä Turkkiin myytiin 100 kappaletta traktoreita. Vientikaupalla oli Valmetille poikkeuksellisen suuri merkitys. Aiemmin suomalaistuotteita ei arvostettu kotimaassa yhtä paljon kuin amerikkalaisia tai länsieurooppalaisia. Kun traktorit kelpasivat vientiin, se oli hyvä merkki myös empiville suomalaisostajille.

Pikku-Valmetin valmistus kesti aina vuoteen 1963 asti. Tuolloin traktorimaailma oli siirtynyt jo vankasti dieselin käyttöön, ja Valmetin dieselkäyttöiset mallit 33D, 359 ja 361D olivat nousseet Pikku-Valmetia selvästi suositummiksi.

Kaikkiaan Valmet 15- ja 20-malleja valmistettiin vuosien 1952-1963 välisenä aikana yhteensä 9 800 kappaletta. Näistä noin 3000 kappaletta oli 15-malleja ja loput 20-malleja. Nykypäivänä molemmilla Pikku-Valmeteilla on suuri suosio keräilijöiden ja mobilistien joukossa.