Auto vaihtui uudempaan – mikä kaikki muuttui sen myötä?

Taannoinen auton päivittäminen kymmenen vuotta uudemmaksi toi mukanaan monenlaisia arkeen heijastuvia muutoksia.

Kuten saatatte muistaa, vaihdoin hiljattain autoa roimasti uudempaan. Vaikka taloudellinen investointi neljän pyörän päälle oli iso, se oli siitä huolimatta jokaisen euron arvoinen sijoitus. Auto muuttui kerralla kymmenen vuotta uudempaan, mikä tarkoittaa samaan aikaan parempaa teknologiaa, kasvanutta matkustajamukavuutta sekä pienempiä käyttökustannuksia.

Uuden, tai siis tässä tapauksessa käytetyn auton viehätys on aina hienoa alkuhuuman aikana. Olen huomannut omalta kohdaltani merkittäviä eroja vanhaan, eli nyt sitä jossain määrin jopa odottaa, että pääsisi taas istumaan auton rattiin. Jokainen arkinen kauppakeskusreissukin tuntuu saaneen ihan toisenlaiset mausteet uuden auton myötä. Eipä ollut vanhan auton kanssa tällaista fiilistä.

Webasto – investoinneista paras

Koska auton hankinta osui tammikuulle, luonnollisesti talveen liittyvät varusteet ovat päässeet eniten oikeuksiinsa. Jos minun pitäisi nostaa uudesta autosta yksi varuste tai ominaisuus esille, en miettisi valintaani kovin pitkään. Kyllä se auton paras ominaisuus liittyy polttoainekäyttöiseen lisälämmittimeen, eli Webastoon.

Allekirjoittaneella ei ole ollut aiempia omakohtaisia kokemuksia Webastosta, mitä nyt joskus on päässyt lainaamaan kaverin autoa, jossa kyseinen lisävaruste on hankittuna. Ihan jo tämän noin kuukauden mittaisen yhteisen jakson osalta voin hehkuttaa Webastoa loputtomiin. Se on autoni varusteista paras.

Webasto oli itse asiassa yksi oleellisimmista varusteista uutta autoa ajatellen, sillä nykyiseen asuinpaikkaan kuuluu vain lämpötolpattomia autopaikkoja, eli auton sähköinen esilämmitys ei ole vaihtoehto. Jos autoa haluaa esilämmittää talvella kylmäkäynnistysten vähentämiseksi, on polttoainekäyttöinen lämmitin ainoa vaihtoehto.

Olen yllättynyt positiivisesti Webaston tehosta. Vaikka pakkasta olisi reilusti, riittää auton lämmittämiseen 10-15 minuuttia. Sen lisäksi että pääsen Webaston avulla istumaan lämpimään autoon, lämmittimen avulla auton ikkunat ovat niin ikään käytännössä aina puhtaat. En ole joutunut juurikaan käyttämään jääraappaa ikkunoiden putsaamiseen.

Positiivinen yllätys on myös Webaston kauko-ohjaus, joka ottaa yllättävän kaukaa komentoja vastaan. Vaikka asun kerrostalon kuudennessa kerroksessa ja “väärällä puolella taloa”, sadan metrin matkasta huolimatta Webasto hörähtää käyntiin kaukosäätimen nappia painamalla. Ei tarvitse mennä edes rappukäytävään asti lämmittämään autoa, saati että marssisin autolle asti.

Avaimeton käynnistys helpottaa kauppareissuja

Toinen nykyaikaa edustava varuste autossa on avaimeton järjestelmä, johon olen ehtinyt jo ihastua. Avaimettomalla käynnistyksellä tarkoitetaan sitä, ettei autoilijan tarvitse enää etsiä avainta taskun pohjalta autolle mennessä. Järjestelmä tunnistaa kun avain ilmestyy auton lähelle, jolloin ovet aukenevat sekä auto lähtee napista käyntiin.

Avaimeton järjestelmä kuvastaa hyvin nykyaikaa. Muistan vieläkin noin 20 vuoden takaiset tapahtumat, kun perheeseemme tuli ensimmäinen kaukosääteisellä keskuslukituksella varustettu auto. Se oli uusinta uutta, kun auton ovet pystyi avaamaan muutaman metrin päästä avaimen nappia painamalla. Nythän tuokin varuste on käytännössä arkipäivää halvimmista autoista alkaen.

Kenties eniten helpotusta arkeen avaimeton järjestelmä tuo kauppareissuilla. Tuskin olen yksin ongelmani kanssa, mutta olen joskus tullut Prismasta ulos kahden painavan kauppakassin kanssa. Kun saan köpöteltyä vaivaisesti ostosteni kanssa autolle, aiemmin olen joutunut laskemaan joko toisen, tai pahimmillaan molemmat kassit maahan, jotta voin etsiä taskustani avaimen, avata ovien lukituksen ja sen jälkeen avata takaluukun kahvasta, joka on yleensä inhottavan kurainen.

Uuden auton kohdalla tämäkin on ottanut merkittäviä askelia parempaan suuntaan, eli kun nyt marssin autolle kahden painavan kassin kanssa, minun ei tarvitse laskea ostoksia missään kohti maahan. Kävelen auton takaluukulle, jonka jälkeen heilautan jalkaani puskurin alla olevan anturin kohdalla. Auto tunnistaa avaimesta, että omistaja on tullut paikalle ja jalan heilautus on merkki siitä, että takaluukku auki. Sähköinen järjestelmä avaa minulle takaluukun koskematta lainkaan siihen.

Pakko se on myöntää – kehitys kehittyy

Vaikka vanhan uskollisen ratsuni, eli Opel Astra H:n luovuttaminen tuntui surulliselta, tällä hetkellä en osaa ikävöidä vanhaa autoa pätkääkään. Uusi auto on jokaisella mittarilla edeltäjäänsä parempi.

Jos vanha auto edusti vuotta 2009 ja tämä uusi vuosimallin 2019 Opel Astraa, olisi mielenkiintoista päästä jo nyt näkemään miltä vuosimallin 2029 Opel tulee näyttämään. Onkohan seitsemän vuoden päästä edes enää Astraa mallistossa? Toisaalta viime vuonna lanseerattu Opel Astra L-sukupolvi saattaisi hyvällä tuurilla olla tuolloin vielä tuotannossa, ellei M-sukupolvi tule odotettua nopeammin.

Jäädään odottamaan autoilun kehittymistä innolla. Kenties saamme seuraavan kymmenen vuoden päästä taas melkoisen loikan entistä nykyaikaisemman ajoneuvon rattiin.