Näin vältät hirvikolarin – nämä 5 vinkkiä lisäävät turvallisuutta

Näin syksyllä on korostunut riski ajaa hirvikolari. Tilastojen mukaan hirvikolareita nähdään eniten nimenomaan syyskuussa.

Syksyisin on korostunut riski ajaa hirvikolari. Tilastojen mukaan hirvikolareita sattuu eniten syyskuun aikana.

Syitä hirvikolarien osumiselle juuri syyskuulle on useita. Hirvenmetsästyskausi laittaa hirvet usein liikkeelle ja ne saattavat vauhkoontua, jonka seurauksena ne säntäävät entistä herkemmin tielle autojen alle.

Lisäksi hirvillä on kaksi elinpiiriä, eli se laiduntaa eri paikoissa kesät ja talvikaudet. Reviirien välillä on matkaa tavallisesti 15-25 kilometriä, joten hirvet liikkuvat syksyllä laidunpaikasta toiseen. Sitä ei tarkalleen tiedetä, minkä takia hirvet vaihtavat paikkaa, mutta se voi liittyä ravinnon saamiseen eri vuodenaikoihin erilaisista paikoista.

Tässä artikkelissa Koeajolle.com antaa erilaisia vinkkejä hirvikolarin välttämiseksi.

Käy läpi eri reittivaihtoehdot

Mahdollisuuksien mukaan kuljettajan kannattaakin ottaa reittivaihtoehtoja suunnitellessa läpi myös todennäköisyyttä törmätä hirveen. Kuljettajan kannattaakin pyrkiä reittivalintaa tehdessä valitsemaan aina tie, joka on aidattu hirviaidoin.

Nykyaikainen riista-aita estää hyvin hirvien päätymistä tielle, joskaan aita ei ole aina osoitus siitä, etteikö sielläkin voisi hirviä liikkua. Hirviaidat saattavat joskus sisältää aukkoja, joista hirvi pääsee tarvittaessa luikahtamaan tielle. Lisäksi hirviaidat voivat paikoittain olla rikki joko kaatuneen puun tai pelkän yleisen kulumisen vuoksi.

Myös ajon ajankohdalla on merkitystä. Hirvieläimet tykkäävät liikkua ilta- ja aamuhämärissä, jolloin hirvikolarin riski on tavallista suurempi. Käytännössä siis reittiaikataulutuksessa kannattaa suosia valoisia aikoja.

Tätä tietoa voi olla vaikea tavallisen autoilijan huomioida, mutta monesti kokonaan uudet tiet saattavat osua hirvien reviirien keskelle. Asia on hyvinkin todennäköisesti otettu huomioon jo tien suunnitteluvaiheessa, mutta se ei silti poista sitä seikkaa, etteikö asia kannattaisi pitää mielessä.

Kunnioita varoitusmerkkejä ja laske nopeutta

Vaikka tienvarsilla tuntuukin olevan loputtomiin hirvi- tai kauriseläimistä varoittavia liikennemerkkejä, niihin on syytä aina suhtautua vakavasti. Varoitusmerkkejä ei heitellä summittain paikoille ihan vain valistusmielessä, vaan merkkien paikat on ihan oikeasti suunniteltu. Niitä on aseteltu sellaisille paikoille, joista eläimet tuppaavat kulkemaan tai paikalla on sattunut aiemmin useita kolareita.

Autoilijan tulisi aina kohottaa tuntosarvensa, kun tämä ohittaa hirvivaaramerkin. Tien pientareen tapahtumia on hyvä pitää silmällä, joskin hirvi tulee yleensä tielle hyvinkin nopeasti ja yllättäen. Ylipäätään katse kannattaa pitää mahdollisimman kaukana ja tarkkailla tien reunoja.

Tästä syystä autoilijan paras keino pystyä reagoimaan yllättäviin tilaisiin löytyy ajonopeudesta ja sen pienentämisestä. Mitä hitaammin ajat, sitä enemmän sinulle jää aikaa havainnointiin, arviointiin, ajatteluun ja toimintaan. Luonnollisesti myös kaikki ylimääräinen härvääminen autossa, kuten vaikkapa soittimen säätäminen pidentää reaktioaikaa.

Auto kuntoon

Kun hirvet liikkuvat syksyn hämärissä, elämme yleensä vuoden pimeintä aikaa. Tästä syystä ajoneuvon valaistusta ei voi korostaa liikaa. Polttimojen kunto kannattaa varmistaa, kuin myös umpioiden kunto. Tehokkaistakaan polttimoista ei ole iloa, jos likainen, naarmuinen tai sumea umpio heikentää valotehoa.

Valojen lisäksi myös tuulilasin kunto vaikuttaa merkittävästi näkyvyyteen. Pidä siis huoli siitä, ettei autosi tuulilasi ole huurussa. Tuulilasia vaivaa myös sama asia kuin umpioita, eli naarmuinen tai muuten vain kulunut tuulilasi heikentää sekin näkökenttää. Varmista siis tuulilasin kunto ja pidä se ehjänä.

Tuulilasin elinkaarta voi pidentää hyvillä ja ehjillä pyyhkijänsulilla sekä kunnollisella tuulilasinpesunesteellä. Neste pitää lasin puhtaana, eikä pyyhkijät hankaa likaisia sulkia tuulilasia vasten.

Pidetään tienvarret siistinä

Viimeinen vinkki on siinä mielessä huono, että tavallinen autoilija voi siihen harvemmin vaikuttaa, mutta siitä huolimatta se on erittäin tärkeä. Hyvin usein hirvikolarit tapahtuvat silloin, kun hirvi pääsee yllättämään autoilijan. Mikäli autoilija kykenee havaitsemaan hirven jo kaukaa, pahan kolarin todennäköisyys pienenee huomattavasti.

Tästä johtuen olisi äärimmäisen tärkeää pitää tienvarret siistinä. Tienvarsien korkeat ja tiheät vesakot tai horsmat naamioivat hirven tehokkaasti, jolloin sitä on vaikeampi havaita. Hyvin usein määrärahat tiealueiden kunnossapitoon ovat rajalliset, mutta raivausväli pitäisi saada jollain tavalla tiheämmäksi. Yksi keino voisi olla esimerkiksi hirvivaara-alueiden raivaaminen ensisijaisesti.

Hirven väistäminen: perästä vai edestä?

Monet autoilijat väittelevät siitä, tulisiko hirveä pyrkiä väistämään edestä vai perän puolelta. Yleisesti on puhuttu peräpuolelta väistön puolesta, mutta asia ei ole aina aivan yksiselitteinen. Tilanteet tulevat nopeasti, jolloin aina ei ehdi tekemään valintoja, jos nyt pystyy ylipäätään edes reagoimaan.

Lisäksi väistäessä on ensisijaisen tärkeää ottaa huomioon muut liikenteen käyttäjät. Väistöliike tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan vaarantamatta muita autoilijoita.

Mikäli väistöliikkeeseen on aikaa ja kuljettaja pystyy päättämään miltä puolelta hirven väistää, kannattaa suosia peräpuolta. Hirven takaosa painaa tavallisesti etuosaa vähemmän ja lisäksi uroshirvien sarvet saattavat painautua läpi tuulilasista. Lisäksi peräpäätä puoltaa sekin, että hirvi ei kykene kovin äkkinäisiin suunnanmuutoksiin, vaan yleensä kulkee uskollisesti kohti alkuperäistä menosuuntaa.

Hirvenmetsästys pitää hirvikannan kurissa – ja se on autoilijan etu

Vaikka hirvenmetsästys laittaakin hirvet syksyisin liikkeelle, on hirvenmetsästys autoilijan kannalta hyvä asia. Hirvenmetsästys on merkittävin keino pitää hirvikanta kurissa.

Hirvenmetsästys alkaa tavallisesti lokakuun alussa, joten hirvikanta alkaa pienenemään kunnolla lokakuun puolivälistä eteenpäin, kun metsästäjät alkavat saamaan kaatoja aikaan. Tänä vuonna hirvenmetsästyskausi kestää koko Suomessa 15.1.2022 asti, mutta monet metsästysseurat saavat urakan pakettiin jo hyvissä ajoin ennen sitä.

Nykyautot ovat turvallisia – mutta uhreja tulee silti vuosittain

Nykyautot muuttuvat jatkuvasti aina vain turvallisemmaksi. Autojen turvallisuutta kehitetään myös hirvieläinkolareita ajatellen, minkä myötä myös autovalinnalla on luonnollisesti merkitys kolarissa.

Tästä huolimatta Suomen tieliikenteessä on tapahtunut viimeisen 10 vuoden aikana 20 kuolonkolaria. Tekniikan kehittymisestä huolimatta keskimäärin kaksi autoilijaa kuolee joka vuosi hirvikolarissa. Kaikkia kolareita yhdistää maantie ja vähintään 80 km/h nopeusrajoitus.

Onnettomuustietoinstituutin mukaan yhteinen riskitekijä kuolonkolareissa on ollut se, ettei kuljettaja ei ole alentanut ajonopeuttaan hirvivaara-alueella. Kolareita yhdistää myös heikko näkyvyys esimerkiksi sateen, pimeyden tai auringonpaisteen vuoksi.

Omaa turvallisuuttaan voi parantaa myös sillä, ettei säädä auton istuinta liian korkealle. Koska hirvi tuppaa lentämään kolarista auton katolle, katto painuu usein sisään. Mikäli kuljettajan pää on heti katon alla, voi painuva katto aiheuttaa niskavammoja tai pahimmillaan halvaantumisen.

Hyvää ennakointia on myös se, että selvittää jo ennakkoon mitä tulisi tehdä eläimen kanssa kolaroinnin jälkeen. Oman tietotaidon kertaaminen voi auttaa myös sellaisissa tilanteissa, jossa osuu ensimmäisenä paikalle jonkun toisen ajamaan kolariin.

Alapuolella näet Autoliiton Ajokoulun Hirvivaara-videon, jossa vinkit hirvieläinten kohtaamiseen liikenteessä.