Tunne katsastustermit: korjauskehotus, vikalista, jälkitarkastus, ajokielto

Autoa katsastaessa törmää monesti erilaisiin termeihin, kuten korjauskehotus, vikalista, jälkitarkastus tai ajokielto. Mitä nämä tarkoittavat?

Auton katsastaminen on suurimmalle osalle autoilijoista jokavuotinen huvi. Suomalaisen katsastuskäytännön avulla on pitää teillä liikkuvat ajoneuvot hyvässä ja liikenneturvallisessa kunnossa, eli kaikista huonokuntoisimmat pommit saataisiin poimittua katsastusten avulla pois liikenteestä. Tällöin ne autot eivät ole vaaraksi omalle kuljettajalleen tai muille liikenteen käyttäjille.

Vaikka katsastusprosessi on sinänsä aika simppeli, kytkeytyy siihen kuitenkin erilaisia termejä, joiden erot tai tarkoitusperät eivät välttämättä ole kaikille aivan tuttuja. Tästä syystä tässä artikkelissa Koeajolle.com esittelee yleisimpiä katsastuksen termejä.

Korjauskehotus – mitä se tarkoittaa?

Korjauskehotus on nimensä mukaisesti katsastuksessa annettava kehotus korjattavasta viasta. Katsastuksessa voidaan antaa korjauskehotus, kun vika tai puute on yksinkertaisesti korjattavissa, eikä siitä aiheudu kuin korkeintaan vähäistä haittaa tai vaaraa liikenteessä tai ympäristölle. 

Korjauskehotukset kirjataan ylös katsastuksessa ja ne tulee korjata tietyn määräajan kuluessa, joka on yleensä noin kuukausi. Korjattua vikaa ei tarvitse kuitenkaan tulla näyttämään katsastusasemalle uudestaan. Jos vikaa ei korjata ja esimerkiksi poliisi pysäyttää auton tien päällä, voi korjauskehotuksen laiminlyönnistä tulla jonkinlainen seuraamus.

Vaikka korjauskehotukset ovat pieniä “vikoja” autossa, niitäkään ei saa olla liikaa. Jotta katsastus voidaan hyväksyä, lieviä korjauskehotuksia saa olla maksimissaan kolme. Mikäli erilaisia korjauskehotuksia löytyy neljä tai enemmän, katsastuksesta tulee hylätty. Autoilija on kuitenkin hyvä muistaa, että katsastus voidaan hylätä myös yhdestä isosta ja vakavasta viasta.

Yleisimpiä korjauskehotuksia ovat palaneet polttimot, huonokuntoiset pyyhkijät tai pienet vauriot tuulilasissa. Useimmat korjauskehotukset pystyy usein välttämään sillä, että kiinnittää edes hieman huomiota ajoneuvon kuntoon ennen katsastukseen menoa.

Jos vikoja ilmenee, ne kannattaa korjata jo ennen katsastusta, jolloin välttää korjauskehotusmerkinnän auton papereista. Korjauskehotus merkintä poistuu auton rekisteriotteelta vasta seuraavassa määräaikaiskatsastuksessa, mikäli puutteet on korjattu.

Lue myös: Farmarista pakettiauto – näillä muutoksilla katsastat “veronkiertopakun”

Hylkäys, eli “vikalistan hakeminen” ja jälkitarkastus

Mikäli lieviä korjauskehotuksen arvoisia vikoja on neljä tai enemmän, tai vaihtoehtoisesti autossa on muita vähän suurempia vikoja, katsastuksen lopputulemana on helposti hylkäys. Hylkäyksen voi saada vaikkapa poikki menneestä jousesta. Poikki mennyt jousi ei varsinaisesti estä ajamista, mutta on kuitenkin syytä saada varmuudella kuntoon. Tästä syystä auto tulee suoraan hylätä katsastuksessa.

Kun auto hylätään katsastuksessa, se saa niin sanotusti vikalistan. Tätä vikalistaa on aikaa korjata tiettyyn päivämäärään saakka, joka on tavallisesti kuukauden päässä. Kuukauden sisään autolle tulee tehdä jälkitarkastus, jossa tarkistetaan, että auto on korjattu.

Tässä onkin suurin ero korjauskehotusten ja vikalistan välillä. Maksimissaan kolme korjauskehotusta ei vaadi auton käyttämistä enää uudelleen katsastusasemalla, mutta hylkäyksen tultua autolle tulee tehdä jälkitarkastus.

Jälkitarkastus on tavallisesti hieman lyhyempi prosessi kuin varsinainen katsastus. Myös sen hinta on yleensä tavallista määräaikaiskatsastusta halvempi, mutta jotain jälkitarkastuksen tekemisestä joutuu aina maksamaan.

Lue myös: Mitä voi päätellä katsastus- tai hinaustilastoista? Vai voiko yhtään mitään?

Ajokielto

Mikäli auto on erittäin huonossa kunnossa, se voidaan määrätä ajokieltoon. Ajokieltoon määrätty auto aiheuttaa välitöntä vaaraa liikenteessä tai merkittävää haittaa ympäristölle, jolloin sitä ei saa yksinkertaisesti päästää enää liikenteeseen. Ajokielto on siis eräänlainen “poikkeuksellisen vahva hylkäys”, joka rajoittaa jo auton viemistä korjattavaksikin.

Yleisimmät syy ajokiellolle ovat merkittävät puutteet auton turvallisuudessa. Autosta saattaa esimerkiksi puuttua jarrut kokonaan, jolloin se on vaarallinen liikenteessä. Yksi yleisimpiä syitä ajokiellolle ovat huonokuntoiset renkaat, joissa ei ole enää kulutuspintaa renkaissa. Myös ympäristösyyt voivat tuoda ajokiellon. Näin käy esimerkiksi silloin, jos auto valuttaa poikkeuksellisen paljon öljyä.

Ajokielto näkyy konkreettisesti punaisena tarrana, joka laitetaan auton tuulilasiin. Toimenpiteet auton korjaamiselle vaihtelevat paljon, ja riippuvat pitkälti katsastajan näkemyksestä. Joskus autolla ei saa ajaa enää metriäkään, joskus autolle voidaan sallia siirto lähimpään huoltoon. Lupa voidaan myös antaa vain tietylle aikajaksolle, jonka avulla estetään ajokiellossa olevan auton väärinkäyttö.

Kuten hylkäystapauksissa, myös ajokieltoon määrätyille autoille tehdään vain hylätyn katsastuksen jälkitarkastus, jos katsastuksesta on kulunut alle yksi kuukausi. Jos aikaa on kulunut yli kuukausi, suoritetaan määräaikaiskatsastus kokonaisuudessaan uudestaan.