Moni vanhemman polven autoilija muistaa 80-lätkän, eikä ihme. Se oli pitkään pakollinen varuste kaikille tuoreille kuljettajille.
Suomalaisessa autoiluhistoriassa 1970-luvun alkupuoli on jäänyt poikkeuksellisen synkäksi aikakaudeksi useammastakin syystä. Ensinnäkin kyseisenä aikana liikenteessä kuoli ja vammautui todella paljon suomalaisia. Toisena syynä alkava energiakriisi pakotti Suomea ja koko maailmaa säästämään kaikin eri tavoin energiaa.
Vuosi 1971 oli ollut tieliikenteessä suorastaan kylmäävä. Liikenteessä oli kuollut ensimmäistä kertaa yli 1000 suomalaista ja samaan aikaan 10 000 loukkaantui. Äärimmäisen surulliset tilastoinnit olivat monen tekijän summa. Autojen määrä liikenteessä kasvoi nopeasti, mutta osaaminen tai asennoituminen oli jäänyt pahasti jälkeen. Myös ajoneuvot ja lainsäädäntö olivat vielä melkoisissa lapsenkengissä.
Ei siis ihme, että 1970-luvulla autoilussa nähtiin paljon erilaisia liikenneturvallisuuteen tähtääviä toimenpiteitä. Liikkuva poliisi koki erilaisia satsauksia, turvavyön käyttöpakko tuli kuvioihin, yleiset nopeusrajoitukset vallitsivat maantiet ja autojen huippunopeutta rajoitti herrasmiessopimus.
80-lätkä tuli tutuksi tuoreille kuskeille
Myös nuoremman polven kokemattomat kuljettajat saivat osansa turvallisuuteen tähtäävistä muutoksista. Heinäkuun alusta vuonna 1972 alkaen juuri ajokortin saaneet henkilöt joutuivat käyttämään aina niin sanottua 80-lätkää autoillessaan. Kun ratissa oli nuori kuski, tuli hänen muistaa asettaa pahvinen 80-lätkä auton takaikkunalle näkyvään paikkaan.
Käytännössä 80-lätkän tarkoituksena oli näyttää kaikille liikenteen käyttäjille, että tätä autoa kuljettaa nyt jonkinlainen keltanokka, eli tuore kuljettaja. Näyttämisen lisäksi 80-lätkä tarkoitti myös sitä, että lätkän haltija sai ajaa autollaan maksimissaan 80 km/h nopeutta – ihan sama, vaikka sallittu nopeusrajoitus olisi ollut suurempi.
Tuoreen ajokortinhaltijan oli tärkeä muistaa pitää aina ajaessaan autoa 80-lätkää visusti paikoillaan. Mikäli 80-lätkä puuttui ajoneuvosta, tai se ei ollut näkyvissä, passitettiin kuljettaja armottomasti takaisin autokoulun penkille. Samanlainen passitus kertaamaan tapahtui myös silloin, jos autoilija ajoi lätkästä huolimatta yli 80 km/h nopeutta autollaan.
Auttoiko 80-lätkä liikenneturvallisuutta?
Kuten aina, tässäkin tapauksessa voidaan käydä pitkää keskustelua siitä, oliko 80-lätkästä oikeasti minkään sortin hyötyä. Sinänsä sen perusidea oli ihan fiksu. Kun kuljettajan oli pakko noudattaa 80-lätkän sääntöä, hän ei voinut kaahata autollaan, mikä lisäsi turvallisuutta. Rauhallinen ajotapa oli muutenkin eduksi kokemattomalle kuskille.
Toisaalta 80-lätkä sai osakseen myös ei-toivottuja ilmiöitä. Takavuosina ei ollut mitenkään tavatonta, että 80-lätkän kanssa ajavia keltanokkia tykättiin kiusata liikenteessä kokeneemman kaartin puolesta. Monet autoilijat tykkäsivät antaa painetta “alinopeutta” ajavalle autolle joko roikkumalla aivan sen takapuskurissa kiinni, tai sitten vilauttelemalla valoja tai painamalla auton äänimerkkiä.
Myös 80-lätkän käyttö toi sekin mukanaan erilaisia toimenpiteitä. Autoilijan piti muistaa kantaa lätkää mukanaan, sillä aina kun juuri kortin saanut autoilija istui rattiin, piti lätkä asettaa takaikkunalle. Jos lätkä unohtui toiseen autoon tai ihan vaikkapa putosi takaikkunalta alas, seurasi heti käryn käydessä vakava keskustelu virkavallan edustajien kanssa.
Milloin 80-lätkä poistui autoista?
Nuori kuljettaja joutui käyttämään 80-lätkää koko ensimmäisen ajovuotensa ajan. Kun ajokortin saamisesta oli kulunut vuosi, sai 80-lätkän ottaa vihdoin pois autosta, ja näin autoilijasta tuli “normaali kuljettaja”.
Kaikkiaan 80-lätkä oli käytössä melko pitkään, lähes neljännesvuosisadan verran. Lätkät ilmestyivät autoihin 1.7.1972 alkaen ja juuri ajokortin saaneet kuljettajat joutuivat käyttämään niitä aina 1.1.1996 asti. Vuodesta 1996 alkaen 80-lätkä on jäänyt historiaan, eikä uusille kuljettajille ole ollut enää olemassa aluksi tavallisesta rajoitettuja ajosääntöjä.
Minkä takia 80-lätkä sitten poistui autoista? Koko järjestelmä päätettiin poistaa, koska tuohon aikaan katsottiin, että 80 km/h oli tuohon aikaan muutenkin alemmalla maantieverkolla yleinen nopeusrajoitus. Tämän lisäksi jotkut olivat sitä mieltä, ettei lätkästä voitu todeta olleen merkittävää etua liikenneturvallisuuden kannalta.
Liikenneturva teetti vuonna 1999 tutkimuksen siitä, miten 80-lätkän olemassaolo vaikutti liikenneturvallisuuteen ja liikennevahinkojen määrään. Tutkimuksessa tarkasteltiin 18-20-vuotiaiden vasta ajokortin saaneiden onnettomuuksien määriä kolme vuotta ennen ja kolme vuotta lätkän poistamisen jälkeen.
Liikenneturvan teettämän tutkimuksen mukaan onnettomuudet lisääntyivät 100 kilometrin tuntinopeusalueilla 43 prosenttia, kun vastaava nousu 80 kilometrin tuntinopeusalueella oli vain prosentin.
Voisiko 80-lätkä palata vielä takaisin?
Suomalaiset muistavat 80-lätkän yhä tänäkin päivänä, vaikka autojen takaikkunoita se ei ole koristanut enää vuosikymmeniin. Koska 80-lätkä oli käytössä 23,5 vuotta, varsin suuri osa nykyisistä autoilijoista on kurvannut liikenteeseen kyseistä lätkää käyttäen.
Ehkäpä juuri tästä syystä suomalaiset tykkäävät väläytellä tasaisin väliajoin 80-lätkän palauttamista käyttöön. Yleensä keskustelu siirtyy 80-lätkän palauttamisen suuntaan silloin, kun nuorille kuljettajille sattuu vakavia onnettomuuksia.
Toistuvista ehdotuksista huolimatta 80-lätkä ei ole palaamassa käyttöön. Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen kommentoi Yleisradiolle vuonna 2014, ettei käytöntö ole näillä näkymin palaamassa enää koskaan takaisin suomalaiseen liikenteeseen.
– Nopeusrajoituksia on laskettu yleisesti, joten lätkä on menettänyt nopeudenalentamismerkityksensä. Olosuhteet ja liikenne ovat muutenkin muuttuneet siinä määrin, että lätkän ei enää koeta tuovan merkittäviä hyötyjä. Se oli oman aikansa lapsi, Valtonen toteaa Ylen haastattelussa.
Saavatko 17-vuotiaat poikkeuslupakuskit oman “80-lätkän”?
Joulukuussa 2022 eduskuntaan tuli käsiteltäväksi ajokorttilain muutos, jossa alle 18-vuotiaille nuorille esitetään autoon kiinnitettävää nuoren kuljettajan lätkää. Uusi lakimuutos käytäntöineen muistuttaa hyvin paljon taannoista 80-lätkää, vaikkakin myös muutoksia vanhaan nähden on suunnitelmissa.
Näillä näkymin lakimuutos koskee vain ja ainoastaan 17-vuotiaita poikkeusluvalla ajokortin saaneita kuljettajia. Lätkän käyttö nimenomaan poikkeuslupalaisten kohdalla on peruja siitä, että 17-vuotiaille poikkeuslupakuljettajille on sattunut lukuisia onnettomuuksia. Toisin kuin 80-lätkän kohdalla, kaikki tuoreet kuljettajat eivät starttaa liikenteeseen uuden lätkän kanssa, vaan käytäntö koskisi vain tiettyä osaa kuljettajista.
Tällä kertaa kyseessä ei olisi kuitenkaan 80-lätkä, vaan keltavihreä ja kuusikulmainen lätkä, joka asetettaisiin entisaikojen tapaan auton takaikkunaan aina silloin, kun 17-vuotias kuljettaja lähtee ajamaan. Lätkä olisi 20 senttiä korkea ja 12 senttiä leveä, joskin jo nyt ollaan käyty keskustelua siitä, pitäisikö leveys nostaa näkyvyyden maksimoimiseksi suoraan 15 senttimetriin asti.
Alkuperäisestä 80-lätkästä poiketen uusi keltavihreä lätkä ei tuo nuorelle kuljettajalle minkäänlaisia nopeusrajoituksia tai muita omalaatuisia liikennesääntöjä. Lätkän ainoana tarkoituksena on vain antaa mahdollisuus muulle liikenteelle kiinnittää huomio kokemattomaan kuljettajaan.
Aika näyttää meneekö ajokorttilakiesitys eduskunnassa läpi, ja toistaako historia itseään siinä, että lätkän käyttäjät saavat liikenteessä osakseen provosointia.
Nyt luetuimmat