Rallin B-ryhmäläinen vastaan Formula 1 – totta vai tarua?

Huhun mukaan B-ryhmän Lancia Delta olisi pärjännyt radalla aidolle Formula 1 -autolle. Voiko tämä olla mitenkään mahdollista?

Moottoriurheilupiireissä on liikkunut sitkeä huhu, jonka mukaan suomalainen F1-autoakin aikoinaan testannut rallilegenda Henri Toivonen olisi ajanut vuonna 1986 B-ryhmän Lancia Delta -ralliautolla Estorilin Formula 1-radalla kierrosajan, joka olisi oikeuttanut kuudenteen lähtöruutuun saman vuoden Portugalin GP:ssä. Voiko tämä olla mitenkään mahdollista?

Huhu: B-ryhmä vs F1 – kumpi on voittaisi?

Huhu 1980-luvun rallin mm-sarjassa käytettyjen, niin kutsuttujen B-ryhmäläisten ralliautojen ylivertaisuudesta saman aikakauden Formula 1-autoihin on elänyt pitkään.

Vaikka B-ryhmäläiset olivat hurjia vehkeitä, tuntuu kuitenkin lähes mahdottomalta ajatukselta, että ralliautolla olisi päästy nopealla asfalttipinnoitteisella radalla Formula 1-autojen vauhtiin. Formula 1-autojen teho-painosuhde on sentään kaiken järjen mukaan selvästi parempi ja autot on suunniteltu aerodynamiikaltaan ja alustaltaan kilparadoilla ajamiseen.

Huhun mukaan Henri Toivonen ajoi Lancia Delta S4 autollaan vuoden 1986 Portugalin MM-ralliin valmistautuessa läheisellä Estorilin F1-radalla testiä muutamaa viikkoa ennen Formula 1-autojen omaa testiä ajan, mikä olisi ollut erittäin kilpailukykyinen Formula 1-autoihin verrattuna. Huhun sitkein versio on kuitenkin se, että Toivosen aika olisi oikeuttanut 6. lähtöruutuun saman vuoden Portugalin Formula 1-osakilpailussa.

Keskiössä surullisenkuuluisa vuosi 1986

Nimenomaan kaudelle 1986 tehtailtua Henri Toivosen luotsaamaa Lancia Delta S4:sta pidetään yleisesti rallin B-ryhmän kovimpana kilpa-autona, mikä olisi suorituskyvyltään jättänyt taakse Audin S1 sekä Peugeot 205 T16 kilpa-autot kauas taakse.

Turboahtimesta oli mahdollista saada 2.2 barin ahtopaineella lähemmäs 600 hevosvoimaa, mikä toki jäisi hieman saman ajan turboahdettujen Formula 1-autojen väitetyn 1000 hevosvoiman alle. Täysillä ahtopaineilla ei kuitenkaan voinut olla kenties mahdollista ajaa koko ajan, sillä monet 80-luvun erikoiskokeista olivat hyvin pitkiä, ja tämä olisi tuonut eteen luotettavuusongelmia.

Kuitenkaan 1980-luvulla ralliautojen ja Formula 1-autojen tekninen suorituskyky eivät olleet niin kaukana toisistaan, mitä vaikkapa nykypäivänä. Lancia Delta S4 painoi vaivaiset 890 kiloa; esimerkiksi Williamsin F1-auto samalta vuodelta painoi 540 kiloa.

Ei vahvistettua tietoa

Kyseessä on huhu. Joten mitään  varmuutta ei ole siitä, ajoiko Henri Toivonen esimerkiksi kyseisen ajan esimerkiksi Estorilin lyhennetymmällä versiolla tai edes radalla ollenkaan vai samanmittaisen sorapätkän. Tai oliko vertailuaikana edes aika-ajosuoritus, vai yksittäinen kilpailukierros vai jokin F1-autolla ajettu testiaika.

Mikäli vertailtaisiin aikoja missä lähdetään paikaltaan, B-ryhmäläisen nelivedon avustama kiihtyvyys 0-100 km/h olisi varmaankin ollut hyvin kilpailukykyinen. Formula 1-aika-ajo kierrokset sen sijaan otetaan lentävällä lähdöllä, jolloin on vaikea nähdä että Lancia tässä pärjäisi.

Yksi huomioitava asia huhulle on myös se, että aika olisi voitu ajaa myös Portugalin rallin yhteydessä ajetulla erikoiskokeella, jota ei olisi edes ajettu varsinaisella Estorilin F1-radalla. Tiimeille oli kuitenkin yleistä testata asfalttiralleja varten asetuksiaan kyseisellä F1-radalla ja rata-alue toimi myös regroup-alueena Portugalin MM-rallissa. 

Vertailua

Verrataan seuraavaksi muutamia aikatilastoja, aloittaen vuoden 1986 Portugalin F1-osakilpailun aika-ajojen tuloksilla.

Sija	Nro	Kuljettaja	Kans.	Auto	Aika	Ero
1	12	Ayrton Senna	BRA	Lotus-Renault	1.16,673
2	5	Nigel Mansell	GBR	Williams-Honda	1.17,489	+0,816
3	1	Alain Prost	FRA	McLaren-TAG	1.17,710	+1,037
4	20	Gerhard Berger	AUT	Benetton-BMW	1.17,742	+1,069
5	19	Teo Fabi	ITA	Benetton-BMW	1.18,071	+1,398
6	6	Nelson Piquet	BRA	Williams-Honda	1.18,180	+1,507
7	2	Keke Rosberg	FIN	McLaren-TAG	1.18,360	+1,687
8	28	Stefan Johansson	SWE	Ferrari	1.19,332	+2,659
9	7	Riccardo Patrese	ITA	Brabham-BMW	1.19,637	+2,964
10	25	RenéArnoux	FRA	Ligier-Renault	1.19,657	+2,984

Mikäli huhu Henri Toivosen ajasta pitää paikkansa, Lancian olisi täytynyt kiertää rata nopeammin kuin ajassa 1.18,180. Kauden 1986 Estorilin F1-rata oli 4.35 kilometria, lähes yhtä pitkä mitä esimerkiksi Portugalin MM-rallin avauserikoiskoe Lagoa Azul 1, pituudeltaan tasan 5.00 kilometriä. Tämän erikoiskokeen tuloslista näytti seuraavalta:

Sija	Nro	Kuljettaja	Kans.	Auto	Aika	Ero
1	2	Markku Alén	FIN	Lancia Delta S4	2:15
2	3	Walter Röhrl	GER	Audi Quattro Sport E2	2:15
3	8	Henri Toivonen	FIN	Lancia Delta S4	2:15
4	1	Timo Salonen	FIN	Peugeot 205 T16	2:16	+1
5	10	Kalle Grundel	SWE	Ford RS2000	2:16	+1
6	5	Miki Biasion	ITA	Lancia Delta S4	2:17	+2
7	7	Juha Kankkunen	FIN	Peugeot 205 T16	2:17	+2
8	12	Malcolm Wilson	GBR	MG Metro 6R4	2:17	+2
9	4	Stig Blomqvist	SWE	Ford RS2000	2:21	+6
10	6	Tony Pond	GBR	MG Metro 6R4	2:22	+7

Täytyy muistaa, että erikoiskokeen ja F1-radan rataprofiilit ovat hyvin erilaiset, joten ajat eivät sinällään ole täysin vertailukelpoisia. Kuitenkin huhutusta ajasta jäätiin kaikilla Lancioilla tässä vertailussa yli minuutti. Tämän vuoksi huhua on kaikesta huolimatta hieman vaikea uskoa.

Mitä sanoi Kankkunen?

Mikäli unohdetaan tapaus Estoril hetkeksi, Monacon kaltaisella hitaalla, mutkaisella ja pomppuisella radalla B-ryhmäläinen ralliauto olisi mahdollisesti voinut päästä melko lähelle formuloiden vauhtia. Samoin mäkisessä maastossa tai kosteissa olosuhteissa ero olisi paljon pienempi.

Rallin moninkertainen maailmanmestari Juha Kankkunen huhujen mukaan olisi myös todennut kuinka ylämäkiajossa kostealla asfaltilla B-ryhmäläiset olivat nelivedon vuoksi pärjänneet F1-autoille ihan merkittävästi. Kuivalla kelillä asia lienee monimutkaisempi, vaikkakin vertaillaan nelivetoista ralliautoa takavetoiseen F1-autoon.

Huomionarvoista on myös se fakta, että vuoden 1985 Portugalin F1-osakilpailun aika-ajot ajettiin märissä olosuhteissa. Tällöin esimerkiksi Ayrton Sennan paalupaikka-aika oli ainoastaan noin 5 sekuntia hitaampi verrattuna vuoden 1986 paalupaikka-aikaan. Suorituskyvyn välinen ero paperilla ja numeroilla näyttäisi edelleen Lancian kannalta haasteelliselta.

Osa huhuista varmasti valhetta

Lopuksi on huomioitava vielä eräs seikka. Huhun erään version mukaan Henri Toivonen olisi itse omin sanoin kertonut ajaneensa kyseisen ajan ja että se olisi riittänyt 6. lähtöruutuun vuoden 1986 Portugalin Formula 1-osakilpailussa.

Tämä versio ei kuitenkaan voi pitää paikkaansa, sillä Henri Toivosen kohtalokas onnettomuus Korsikalla tapahtui keväällä 1986, kun vuoden 1986 Portugalin Grand Prix ajettiin syyskuun lopulla samana vuonna.

Emme koskaan saa tietää, olisiko Lancia Delta S4 legendaarisen Henri Toivosen ajamana pystynyt haastamaan sen ajan F1-auton. Mutta sen tiedämme, että molemmat autot olivat varmastikkin yllättävän tasavertaisia toisiaan nähden. Lopullisen totuuden selvittäminen vaatisi paljon fysiikkaa ja faktojen tarkistusta, mihin ei riitä pelkästään ilmanvastusten tai kiihtyvyyksien vertailu erilaisissa olosuhteissa.

Asiasta on käyty paljon keskustelua erinäisillä keskustelufoorumeilla, joista löytyy yhtä sun toista erilaista näkemystä.

Lue myös: Saab-Lancia 600 – Maailman laiskin badge engineering -auto