Mercedes-Benz W210 – mistä tulee lempinimi Väyrynen?

Monet tuntevat niin sanotun Väyrynen-Mersun, mutta nimen alkuperälle löytyy ainakin kolme erilaista tarinaa.

Automaailma tuntee lukuisia erilaisia lempinimiä, jotka tosin tuntuvat olevan nykyään katoavaa kansanperinnettä – kiitos autovalmistajien lukuisten ja välillä lyhytikäisiksi jäävien mallivaihtoehtojen.

Koeajolle.com on esitellyt aiemminkin autoja, joilla on vahva lempinimi ja joskus auto jopa tunnetaan tällä lempinimellä virallista nimeään paremmin. Näitä ovat olleet mm. Junakeula-Volkkari, Hävittäjä-Ford, Rättisitikka, Proto-Sisu ja Kartano-Volvo.

Myös saksalainen autovalmistaja Mercedes-Benz malleineen on saanut erilaisia lempinimiä, joista tänään esittelemme ensimmäisen virallisen E-sarjan Mersun, eli Väyrysen. Vaikka lähes kaikki autoilijat tuntevat Väyrys-Mersun, vain harvat tietävät nimen alkuperän. Tai tarkalleen ottaen kukaan ei tiedä tarinaa varmuudella, mutta mehukkaita teorioita on useita.

Väyrys-Mersun takana on Paavo Väyrynen

Yhdestä asiasta autoileva kansa on kuitenkin samaa mieltä. Väyrys-Mersulle nimensä on antanut kaikkien suomalaisten tuntema pitkän linjan poliitikko Paavo Väyrynen. Väyrysen nimelle ei ole edes olemassa vaihtoehtoisia versioita Paavon rinnalla.

Paavo Väyrynen oli jo 1990-luvun puolivälissä varsin kokenut poliitikko. Eduskuntaan Väyrynen nousi vuonna 1970 ja ensimmäinen ministerisalkku tuli vuonna 1975. Vuosina 1980-90 Paavo Väyrynen toimi keskustan puheenjohtajana.

Kun Mercedes-Benz W210 esiteltiin kesällä 1995, Paavo Väyrynen oli poliittisen uransa kanssa melkoisessa nosteessa. Vuoden 1994 presidentinvaaleissa Väyrynen toimi keskustan presidenttiehdokkaana keräten yli 600 000 ääntä, jolla hän sijoittui vaaleissa kolmanneksi.

Lisäksi Suomi oli juuri liittynyt Euroopan Unionin jäseneksi, ja Paavo Väyrynen oli yksi EU-jäsenyyden merkittävimpiä vastustajia. Monelle suomalaiselle jäi etenkin mieleen useamman päivän mittaiseksi venähtäneet jarrutuskeskustelut, joissa Väyrynen oli niin ikään näkyvästi mukana.

Tekikö W210 “Väyryset”?

Väyrynen oli siis uuden Mersun julkistuksen aikana vahvasti suomalaisten huulilla, kun Suomi totuttautui uuteen aikaan Euroopan Unionin jäsenenä. Uudenlaista aikaa tarjosi myös Mercedes-Benzin W210-sarja, joka oli seuraaja W124-mallille.

W210 erosi merkittävästi edeltäjistään niin ulkoisesti, kuin myös teknisesti. Kaikista suurin keskustelua herättänyt tekijä oli uudenlainen keulailme, jossa autossa oli kahden neliskanttisen lampun sijasta neljä pyöreää ajovaloa. Neliön muotoiset vaakatasoon asetetut ja maskin kanssa selvän keulailmeen luoneet Mersut olivat tulleet tutuksi jo reilun 20 vuoden ajan, kun W116 julkaistiin.

Pyöreillä ajovaloilla W210 halusi kunnioittaa perinteitä. Niiden oli määrä muistuttaa Mercedes-Benz W120- ja W121-mallien, eli niin sanotun “Ponttooni-Mersun” ajovaloja. Kuten tavallista, suuri yleisö ei niellyt suuria muutoksia heti, vaan Mersun uutta ilmettä haukuttiin surutta rumaksi.

Väyrysen pyöreät ajovalot ja silmälasit

Ajovalot ovatkin yksi merkittävä ja uskottava teoria myös Väyrysen nimelle. Uransa alkuvaiheessa Väyrynen liikkui pääasiassa ilman silmälaseja, mutta myöhemmin silmälasit ovat tulleet yksityiskohdaksi, josta Väyrynen tunnetaan ja muistetaan.

Vielä 1990-luvun puolivälissä Paavo Väyrynen käytti pääasiassa pyöreitä silmälaseja. Tästä joku henkilö on luultavasti keksinyt vitsin, että uusi W210-Mersu näyttää ihan Paavo Väyryseltä. Vitsi on ilmeisesti jäänyt elämään poikkeuksellisen hyvin.

W210:ssa oli uuden käytännön mukaan peräti neljä pyöreää ajovaloa. Isommat valot auton nurkissa ja selvästi pienemmät lähempänä maskia. Joidenkin lähteiden mukaan nämä isot ja pienet pyöreät ajovalot kuvaavat nekin Väyrystä omalla tavallaan. Läpi poliittisen uransa Paavo Väyrynen on katsellut maailmaa vuorotellen itään ja länteen, eli Neuvostoliittoon ja läntiseen maailmaan.

Kun Väyrynen syntyi maailmaan, Neuvostoliiton kaatumisesta oli aikaa alle viisi vuotta ja Suomi oli alkanut katsomaan rohkeammin kohti länttä, mistä seurasi myös jäsenhakemus Euroopan Unioniin. W210:n kahdesta pyöreästä umpiosta muodostuvan ajovalon on kerrottu kuvaavan Paavo Väyrysen “kieroa katsetta”, jossa toinen silmä katsoo itään ja toinen länteen.

Samoin kaksien eri kokoisten ajovalojen on kerrottu liittyvän Väyrysen politiikkaan, missä mielipiteet muuttuvat paikoittain nopeasti ja välillä ajellaan “kaksilla rattailla” – kumpi nyt sattuu vain sopimaan tilanteeseen paremmin.

Oliko Paavo Väyrysen vaalinumero 210?

Edelliset teoriat on jossain määrin helppo jopa uskoa, mutta seuraava teoria saattaa olla ehta urbaani legenda. Siitä ei ole täyttä varmuutta, milloin lempinimi Väyrynen löi läpi ison yleisön tietoisuuteen, mutta nimi on ollut joka tapauksessa tunnettuna jo pitkään. Internetin keskustelupalstoilla Väyrys-Mersusta puhutaan jo 2000-luvun alkupuolella.

Joidenkin lähteiden mukaan Väyrysen nimi olisi tullut autolle sen mallinumerosta, eli W210:sta, joka olisi sattunut olemaan Paavo Väyrysen vaalinumero. Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa sitä, missä vaaleissa Väyrynen olisi saanut itselleen vaalinumeron 210.

Mercedes-Benz W210:n julkaisun aikoihin Väyrynen oli ollut ehdolla ainakin eduskuntavaaleissa 1995 ja Euroopan parlamentin vaaleissa 1996, mutta vaalinumeroita noilta ajoilta ei enää löytynyt. Tätä teoriaa ei voida siis vahvistaa toteen.

Paavo Väyrysen ehdokasnumero on 210. Se on sama, kuin Väyrys-Mersun korimalli (w210). Hienointa, mitä olen saanut politiikan saralla todistaa vähään aikaan. #Paavo #Eurovaalit #Väyrynen #Johtotähti

— Sauli Holck (@HolckSa) May 25, 2019

Varmaa on ainakin se, että Väyrynen sai tosiaan Euroopan parlamentin vaaleissa 2019 sattumalta numerokseen 210, mutta koska lempinimi on huomattavasti vanhempi, ei tätä voida pitää lempinimen alkuperänä.

Lisäksi internetissä väitetään virheellisesti Väyrysen saaneen vaalinumeron 210 muulloinkin, kuten vuoden 2014 eduskuntavaaleissa, mutta tämä ei pidä paikkansa. Vuonna 2014 Väyrysen vaalinumero oli tylsähkö 90. Ainoa kerta, kun Väyrynen on varmuudella saanut vaalinumeron 210 tapahtui siis vuonna 2019, eli aivan liian myöhään lempinimen syntymisen kannalta.

Omistiko Paavo Väyrynen Mersun?

Vaalinumeroiden lisäksi toinen “ikuisuushuhu” Paavo Väyrysen ja Mercedes-Benz W210:n välillä liittyy Väyrysen autotallin sisältöön. Joidenkin huhujen mukaan Paavo Väyrynen olisi kova Mersu-mies, jolla olisi ollut autotallissaan aikoinaan Mercedes-Benz W210. Kaikista hurjimpien huhujen mukaan Paavo Väyryselle olisi luovutettu ensimmäinen Suomeen myyty W210.

Aivan kuten vaalinumeroiden kohdalla, myös tässä kohti tarina on totuutta hienompaa. Mitkään merkit eivät viittaa siihen, että Paavo Väyrynen olisi ostanut Suomen ensimmäisen W210-Mersun. Itse asiassa mitkään merkit eivät viittaa Väyrysen omistaneen koskaan Väyrys-Mersua, tai ylipäätään Mersua ollenkaan.

Paavo Väyrysen autoista ja automieltymyksistä löytyy melko vähän tietoa internetistä, mutta ne vähäisetkin merkit viittaavat täysin muihin autovalmistajiin johtotähden sijasta. Näkyvänä poliitikkona Väyrystä on onnistututtu kuvaamaan joskus nousemassa Mersun kyytiin, mutta nämä autot eivät ole olleet Väyrysen omia, vaan ne ovat olleet joko “ministeri-Mersuja” tai jopa taksi-Mersuja.

Omista autoistaan Väyrynen on puhunut harvakseltaan. Vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä Väyrynen käytti kampanja-autonaan Toyota Priusta. Samoihin aikoihin hän antoi autoaiheisen haastattelun Teknaville, jossa Väyrynen kertoi ajavansa itse omistamallaan Opel Insignialla.

– Jos Saabin olot vakiintuvat, niin varmaan palaan jälleen Saabbiin. Olemme käyttäneet vuodesta 1975 lähtien Saabeja, Paavo Väyrynen paljasti Teknaville vuonna 2012. Saabin vakiintuneilla oloilla Väyrynen tarkoitti ruotsalaisvalmistajan tarun päättänyttä konkurssia, joka oli tuohon aikaan juuri pinnalla.

Todennäköisesti Paavo Väyrynen ei siis ole koskaan omistanut Mercedes-Benz W210-autoa tai mitään muutakaan Mersua, joten nämä huhut voidaan ampua alas. Toisaalta W210 oli taksikäytössä sen verran yleinen, että Väyrynen on varmasti istunut joskus Väyrys-Mersun kyydissä, luultavasti myös melko pitkiäkin matkoja.

Väyrys-Mersu tehtiin taskulaskin edellä

Mercedes-Benz W210:n saaman ulkonäkökritiikin lisäksi myöskään auton tekninen laatu ei vastannut Mercedeksen tunnettuja tavoitteita. Siinä missä edeltäjät kuten W124 ja W123 olivat ikiliikkujan maineessa, W210:n maine ei ollut yhtä hyvä.

Tekniikaltaan Väyrys-Mersu tarjosi ihan hyviä ratkaisuja, joskin tekniikan kehittyminen ja uudet ympäristö- sekä turvallisuusstandardit toivat siihen erilaisia uusia teknisiä ja sähköisiä komponentteja, jotka paikoittain rajoittivat auton kestävyyttä. Väyrysellä on onnistuttu ajamaan uskomattomia kilometrejä, kuten vaikkapa tämä yli 2 miljoonaa kilometriä ajanut taksi-Väyrynen osoittaa.

Muuten auton valmistuksessa lähdettiin menemään enemmän taskulaskin, kuin lopputulos edellä. Autossa käytettiin halvempia komponentteja ja auton yleisilme ei ollut edellismallien tapaan yhtä premium. Sen vuoksi W210 ei saavuttanut koskaan ylintä Mersu-miesten suosiota.

Liittyykö legenda ruosteettomasta Väyrysestä Paavoon?

Lisäksi Väyrys-Mersusta on mahdotonta puhua ilman ruosteesta mainitsemista. Jo aiemmin Mercedekset olivat olleet varsin herkkiä ruostumaan, mutta W210 ruostui jopa Mersun standardeilla uskomattoman helposti. Tästä syystä “ruosteeton Väyrynen” on jonkinlainen meemi autoharrastajien keskuudessa, sillä niitä ei juurikaan ole olemassa.

Väyrysen ruosteongelmat liittyivät maalaukseen. Mercedes siirtyi vuonna 1995 uudenlaisiin ympäristöystävällisiin automaaleihin, jotka kuormittivat ympäristöä aiempaa vähemmän ja olivat toisaalta myös työntekijöiden terveyden kannalta parempia.

Uudenlainen maalausteknologia oli kuitenkin aiempaa selvästi pehmeämpi, jonka vuoksi pienet kiveniskemät ja muut kolhut saivat maalin irtoamaan, joka altisti auton pellit ruosteelle. Lisäksi taskulaskin edellä tehdyt materiaalivalinnat olivat kohdistuneet myös peltiin, eli tavallista huonomman maalipinnan alla oli myös tavallista huonompi pelti, minkä vuoksi autot ruostuivat todella helposti.

Jos palataan vielä kerran Paavo Väyryseen, niin vääräleukojen mukaan Väyrys-Mersujen ruostuminen liittyy sekin nimenomaan Paavoon. Siitä mikä oli vielä 1995 pinnalla viimeisimpänä huutona, enää siitä on jäljellä vain ruostetta.