Opel Vivaro A – Tuttu työhevonen asteli jälleen pihaan

Yleensä kun taskustani löytyy Opel Vivaron avaimet, tällöin on muutto lähellä. Tämäkään kerta ei tuonut poikkeusta.

Tällä kertaa koeajoauto oli tuttuakin tutumpi, sillä sen ohjaamossa olen istunut joitain tuhansia kilometrejä viime vuosien aikana. Tämä ensimmäisen sukupolven Opel Vivaro on ollut melko tuttu näky kotipihassamme, sillä sen avulla olemme toteuttaneet jo useamman muuton. Koska näitä muuttoja on osunut tahtiin vähintään yksi per vuosi, tämän vuoksi myös Vivaron penkit ovat käyneet tutuksi.

Vivaro on minulle jopa niin tuttu auto, että vaikka se ei ole minun autoni, niin olen ajanut sillä enemmän kuin omalla S-sarjan Mersullani. Tämä lienee jo jonkinasteinen saavutus, että ajan lainattua autoa enemmän kuin omaani, mutta ehkä se kertoo jotain myös siitä, että pakettiauto on huomattavasti monikäyttöisempi auto, kuin edustusluokan Mercedes-Benz.

Muuttajan unelma

Kuten jo sanoin, auto on ollut meillä pääasiassa muuttokäytössä. Siihen tämä Vivaro sopii erityisen hyvin. Molemmin puolin autoa olevat liukuovet tarjoavat helpon mahdollisuuden pakata tai purkaa autoa mieleisellä tavalla. Joka suuntaan aukeavat ovet helpottavat muuttoa myös siten, että ei tarvitse hirveästi laskeskella miten auto tulisi siihen rappukäytävän ovelle parkkeerata. Mentiin sitten etu- tai takaperin, muuttokuorma saadaan kyllä purettua.

Tästä ensimmäisen sukupolven Vivarosta oli markkinalla kahta pituutta ja kahta korkeutta. Koeajoyksilömme edustaa Vivaron pienintä mallia niin korkeus-, kuin pituussunnassakin, eli pakettiautotermein Vivaro oli lyhyt ja matala. En ole kuitenkaan pitänyt tätä koskaan ongelmana. Matalan mallin ajaa mihin tahansa parkkihalliin siinä missä muutkin autot ja lyhyt malli on kaikin puolin ketterämpi ajettava.

Ja vaikka tämä Opel Vivaro edustaa pienentä mallia, jokainen hyvä Tetriksen pelaaja pakkaa autoon kyllä varsin mukavasti tavaraa. Taannoisista muutoistamme ensimmäiset kaksi koskivat yksiötä, ja muutto hoitui molempiin suuntiin yksinomaan Vivaron avustamana. Reissuja tehtiin varalta kaksi, mutta ilman peräkärryä tai muiden ajoneuvojen apua. Nyt kaksi viimeisintä kaksion muuttoa on kyllä vaatinut Vivarolle kaveriksi niin peräkärryä, kuin myös muita ajoneuvoja.

Opel, Renault vai Nissan?

Jotkut teistä lukijoista saattavakin jo tietää, että meikäläinen lähipiirejäni myöten on varsin vahva Opelisti. En ole laskenut lähipiirini Opeleita, mutta yhden käden sormet eivät siihen enää riitä. Ympyrää ja nuolta on siis tullut katseltua jos jonkinlaisen auton muodossa.

Opel Vivaro sopii siinä mielessä hyvin sapluunaan, että sekin kulkee virallisesti Opelin merkin alla. Oikeastihan tässä autossa ei ole juurikaan Opelia geeneissä, vaan auto on pohjimmiltaan Renaut Trafic. Opelin ja Renaultin välinen pakettiautoyhteistyö on ehtinyt jo varsin pitkään ikään, sillä ensimmäinen yhteistyömalli, niin ikään Traficiin pohjautunut Opel Arena lanseerattiin jo vuonna 1997. Opel Arenan jälkeen ollaan nähty kolme sukupolvea Vivaroja, eikä yhteistyö osoita hiljenemisen merkkejä.

Opelin ja Renaultin lisäksi tätä autoa saa myös Nissanin logolla varustettuna. A-Vivaron sisarmalli tunnetaan japanilaisvalmistajan alla Nissan Primastarin nimellä ja seuraava B-Vivaro vuorostaan Nissan NV200:na.

Tämä koeajo-Vivaromme on vuosimallia 2006. Samana vuonna esiteltiin A-Vivaron facelift, mutta tämä edustaa vielä alkupään tuotantoa. Ensimmäisen sukupolven Vivaro oli poikkeuksellisen pitkäikäinen auto, sillä toinen sukupolvi nähtiin vasta vuonna 2014. Vuonna 2001 myyntiin tullut malli ehti siis elää markkinalla 13 vuotta.

Ajettavuus on hyvä

Voin myöntää, ettei minulla ole hirveän pitkää historiikkia pakettiautoilla ajamisesta. Kaiken rehellisyyden nimissä kovin suurta verrokkipintaa ei ole, mutta siitä huolimatta Vivaro on ollut mukava auto ajaa. Sen keulilla on 136-hevosvoimainen 2,5 litran turbodiesel, joka jaksaa vääntää myös täydellä kuormalla.

Kuusivaihteisen manuaalilaatikon kansiosta Vivaro on mukava ajaa myös moottoritienopeuksissa. Uskaltaisin jopa väittää auton olevan vaihdelaatikkonsa ansiosta hiljaisempi, kuin monet 5-vaihteiset henkilöautot.

Vivaron tarjoaman väännön lisäksi minulle on jäänyt autosta mieleen eniten peilit, joista näkee jopa kuolleeseen kulmaan asti. Sen vuoksi Vivarolla ajaminen ei hirvitä edes liikenneruuhkassa, vaikka aina välillä sitä huomaa tähyilevänsä taustapeliin, josta pakettiautossa näkee harvemmin yhtään mitään.

Toinen mainitsemisen arvoinen yksityiskohta löytyy Opel Vivaron keulalta. Mielestäni Vivarossa on ihan hyvät valot perus halogeeneiksi, mutta niiden kaveriksi asennetut kolme kappaletta xenon-lisävaloja valaisevat äärimmäisen hyvin pimeätkin taipaleet. Meilläkin on muuttoreissut pahimmillaan alkaneet pimeässä ja päättyneet pimeään, mutta kiitos hyvien lisävalojen, ajaminen pimeässä ei ole hirvittänyt.

Lisävaloista voisin mainita vielä myös sen, että kiitos vuonna 2017 voimaan astuneen lakimuutoksen, nykyään lisävaloja saa olla autossa pariton määrä. Tämä on herättänyt joskus ihmetystä Vivaromme kohdalla, että saako nykyään lisävaloja olla jo pariton määrä, mutta asennus on täysin laillinen. Tässä kohti Suomi edusti jälleen kerran takapajulaa, koska naapurimaassamme Ruotsissa on jo iät ja ajat tullut vastaan “parittomalla silmäparilla” ajelevia autoja.

Kiitos Opel Vivaro!

Tätä artikkelia kirjoittaessani en osaa vielä sanoa teille siitä, jatkuvatko minun ja Vivaron yhteiset kilometrit vielä tulevaisuudessakin. Auto on ollut jatkuvasti vähän liipaisimella myynnin suhteen, vaikka toistaiseksi se ei ole vaihtanutkaan omistajaa.

Laskelmieni mukaan tämä muutto oli neljäs Vivarolla suoritettu muutto. Vaikka muutto on aina stressaava ja raskas operaatio, kaikista näistä reissuista täytyy antaa Vivarolle täydet pisteet. Joskus on meinannut miehestä loppua virta tai kellosta aika, mutta Opel Vivaro ei ole koskaan jättänyt meitä minkäänlaiseen pulaan. Kaikki sille annetut työtehtävät on suoritettu kunnialla loppuun. On siis syytä kiittää autoa näistä yhteisistä reissuista.

Jos satumme Vivaron kanssa vielä törmäämään tulevaisuudessa, uskoisin sen liittyvän jälleen kerran uuteen muuttokeikkaan. Jäädään siis innolla odottamaan, näemmekö Opel Vivaron kanssa vielä viidennen yhteisen muuttoreissun!