Alkuperäinen julkaisu: Vauhtipäiväkirjat

Tein kesällä mullistavan päätöksen siirtymällä bensiiniautoista sähköautoon. Tilasin juhannuksen tietämillä Peugeot e208-sähköauton 50 kWh akulla ja sain auton marraskuussa. Luonnollisesti oli kokeiltava joululomilla jokaisen polttomoottoriauton omistavan pahin painajainen eli ajamalla Lappiin sähköautolla.

Rangea sähköautolle on luvattu noin 350 kilometriä yhdellä latauksella, minkä luulisi riittävän omiin tarpeisiini enemmän kuin hyvin. Auton Suomi-versioissa on päädytty tehokkaampaan 11kW sisäiseen AC-laturiin Suomeen tuotavissa autoissa, joten julkinen lataaminen on nopeampaa verrattuna eurooppalaisiin 7kW malleihin. Parhaimmillaan akun saa tyhjiltään täyteen pikalaturista puolessa tunnissa.

Sähköautoilu ja etenkin matkailu sähköautolla jakaa voimakkaasti mielipiteitä sosiaalisessa mediassa ja internetin keskustelupalstoilla. “Latauspisteitä ei ole tarpeeksi”, “miten sillä sähköautolla pakkasessa ajaa”, “ei sillä pääse Lappiin ilman taukoja” ovat yleisimpiä argumentteja sähköautoilua vastaan. Netistä hakemalla löytyy myös positiivisia kokemuksia sähköautoilusta. Oma matkani Helsingistä Rovaniemelle sähköpösöllä on yksi niistä.

Ennen matkaan lähtöä on ymmärrettävä, että sähköautoilulla matkailu vaatii enemmän suunnitelmallisuutta, ajankäyttöä ja omaa vaivaa enemmän kuin muilla käyttövoimilla. Kaikki eivät ole valmiit näkemään tätä vaivaa ja se on täysin ok, joku arvostaa enemmän polttomoottoriautoilla matkustamisen nopeutta, helpoutta ja ajankäyttöä kuin vaikkapa sähköauton latauskustannusten alhaisuutta. Samoin sähköautoilijana on vain hyväksyttävä se tosiasia, että vaikka tehdas ilmoittaa auton kantamaksi 340 km, talviolosuhteissa moottoritiellä realistinen kantama on tästä vain reilu puolet.

Sähköautolla Lappiin blogi

Aloittelevan sähköautoilijan kannattaa ladata kaksi sovellusta ennen matkantekoa: Tronity ja A Better Route Planner. Näihin sovelluksiin on mahdollista kytkeä oman auton tiedot, jolloin matkan suunnittelu on huomattavasti helpompaa. Sovellukset laskevat auton reaaliaikaista kulutusta ja akun varausta ja laskevat matkasuunnitelman sen perusteella. Missä pysähdytään, kuinka kauan ja kuinka paljon ladataan. Tämä oli omalle matkalleni ehdoton edellytys ja voin suositella kyseisiä sovelluksia muillekin. Etenkin ominaisuus joka näyttää Apple CarPlayn kautta akun senhetkisen varauksen ja arvion perillä olevasta varauksesta oli hyvin arvokas, sillä Peugeotissa ei itsessään näy akkuprosentteja, vain palkkeja bensamittarin tapaan.

Liikkeellelähtö tapahtui Espoosta klo 6:00 aamulla, pakkasta oli rapsakat -15 astetta koko matkalla Ouluun. Ensimmäisenä pysähdyspaikkana oli Heinolan Lidl, missä muiden Suomen Lidlien tapaan voi ladata autoa veloituksetta. Olimme hieman klo 7:00 jälkeen Lidlillä, mistä saimme ilmaista sähköä ja paistopisteen uunituoreet voisarvet matkaan. Olin yllättynyt että Peugeotilla pääsi vaivatta Heinolaan asti, sillä olin varautunut jo korkempaan kulutukseen pysähdykseen Lahdessa. Pakkasessa, lumisilla teillä ja pienessä tuulessa Peugeot kulutti lämmityslaitteen kanssa noin 22.5 kWh/100km.

Pakkasessa auton lataaminen kesti 50kW laturilla yllättävän kauan, 20 prosentista 80 prosenttiin meni peräti 45 minuuttia, huomattavasti enemmän kuin A Better Route Plannerin ja valmistajan arvioima 30 minuuttia. Toinen miinus tulikin huomattua Heinolan jälkeen. Vaikka lämmitys on päällä, auto ei pysy erityisen lämpimänä. Tarkempia lämpötilalukuja en mitannut, mutta ajaessa hieman jalat kylmenivät ja hanskat oli pidettävä käsissä, vaikka auton ilmastointi oli asetettu 18 asteeseen. En tiedä olisiko tämä ollut vältettävissä auton eteen asetettavalla tuulimaskilla.

Seuraava pysähdys oli Palokan Prismalla, missä pääsin kokeilemaan 150 kW laturia. Tämä oli täysin typeräksi osoittautunut vaihtoehto, sillä auto otti vastaan maksimissaan latauksessa vain 69 kW. Tämä oli suuri pettymys, sillä olin lukenut muun muassa laturille.com artikkelin, missä todettiin että auto voisi ottaa alhaisella varauksella (kesällä) lähes 100 kW vastaan. Pakkasella kylmissä olosuhteissa tämä ei toiminut.

Sähköautolla Lappiin blogi

Seuraavaksi suunnittelimme pysähtyvämme Pihtiputaalla Niemenharjun matkakeskuksella, mutta edeltämme ajoi juuri auto huoltoaseman ainoalle CCS-pikalaturille. Sen sijaan että olisimme jääneet odottamaan tunniksi vuoroamme, ajoimme hieman eteenpäin Pihtiputaan K-Supermarketin laturille, josta 15 minuutissa saimme tarpeeksi virtaa Kärsämäen Juustoportille asti. Jatkossa reitti kannattaa suunnitella siten, että pysähdyspaikat ovat paikoilla joissa on enemmän kuin yksi pikalaturi.

Juustoportilla pysähdyimme viimeisen kerran. Pysähdys kesti tunnin, sillä laturi latasi vaivaisella 23 kW teholla. Tämä havainnollisti jälleen sen, että latureissa on laturikohtaisia eroja. Myös talviolosuhteet pidentävät odotettuja latausaikoja keskimäärin 15 minuutilla oman kokemuksen mukaan.

Ouluun matkaa kesti 11 tuntia taukoineen, joten huomattavasti enemmän kuin polttomoottoriautolla vähemmillä tauolla. Vireystilassani oli kuitenkin selkeä ero, olinhan sentään 1,5h välein käynyt 30 min ulkoilu/kahvitauolla. Tätä voin suositella ihan liikenneturvallisuudenkin puolesta muillekin kuin sähköautoilijoille pakon edessä. Matkan kestoon vaikutti myös ajonopeus, jota pyrin tietoisesti pitämään jatkuvasti nopeusrajoitusten sisällä, jotta kulutus olisi mahdollisimman pientä.

Oulussa auto ladattiin jälleen 80 prosenttiin Lidlillä ja matka jatkui seuraavana aamuna klo 8. Vaikka auto oli yön -15 asteen pakkasessa ulkona, akun varaus pysyi ennallaan. Auton sisätilojen lämmittämiseen sen sijaan kului vajaa 5 prosenttia akusta, mutta laskelmien mukaan 75 prosentin varaus riittää Kemin Tupasvillalle asti, missä saapuessamme meillä olisi arviolta 20 prosenttia akkua.

Sähköautolla Lappiin blogi

Näin ei kuitenkaan todellakaan ollut. Sovellusten laskelmat eivät ottaneet huomioon olosuhteiden muutosta, missä -15 asteen pakkanen muuttui matkalla -25 asteen pakkaseksi. Kemin moottoritiellä auto alkoi varoittamaan alhaisesta (alle 10 prosentin) varauksesta. Pääsimme kuitenkin turvallisesti Tupasvillalle perille, missä varausta oli 8 prosenttia. Jatkossa kannattaakin jättää sovellusten laskelmiin aina poikkeuksetta pieni pelivara, etenkin talviolosuhteissa.

Tupasvillan pysähdys riitti kantamaan Rovaniemelle asti, missä oli tämän matkan päätepysäkki. Oulusta Rovaniemelle kesti 3,5 tuntia, mikä on mielestäni oikein kohtuullinen aika polttomoottorimatkallekin. Vinkkinä että Rovaniemellä halvimmat julkiset latauspisteet löytyvät Rovaniemen Minimanilta.

Latauskustannukset Espoosta Rovaniemelle olivat 45 euroa, eli huomattavasti pienemmät kuin bensalla tai dieselillä. Latauskustannuksiakin olisi kuitenkin voinut pienentää useammalla keinolla. Ensinnäkin, Palokasta löytyy ABC latauksen lisäksi Virta-latauspiste sekä Lidl, joista molemmista olisi saanut ladata autoa ilmaiseksi. Samoin saman paikan latureissa on suuria hinnoittelueroja. Esimerkiksi Tupasvillan 50 kW laturin hinta oli 0,25 euroa minuutilta, kun taas 24 kW laturin hinta oli 0,15 euroa minuutilta. Huomasin tämän liian myöhään ja pidemmällä pysähdyksellä olisi voinut ladata euroja. Kannattaakin vertailla aktiivisesti myös julkisten latauspisteiden ja pikalatureiden hinnoittelumalleja.

Kuten tekstistä käy ilmi, matkalla oli omat haasteensa mutta laittaisin nämä ensikertalaisuuden piikkiin. Paluumatka nimittäin sujui ilman mitään edellä mainittuja haasteita, nyt kun niihin osaisi varautua. Toivottavasti lukijat osaavat myös varautua näihin samoihin asioihin, jotta sähköautolla matkustaminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja turhat pelot ja urbaanit legendat saataisiin kuopattua.

Rovaniemeltä pohjoiseen lienee vaikeampaa ajaa latausverkon harvenemisen myötä. Hiihtokeskuksiin luulisi pääsevän hyvin, mutta muuten en uskaltaisi lähteä onneani kokeilemaan autolla, jonka kantama ei ole erityisen pitkä. Näistäkin löytyy kuitenkin positiivisia kokemuksia muista sähköautoblogeista.

Sähköautoilu vaatii enemmän aikaa ja vaivaa. Jos on valmis tätä vaivaa näkemään, siitä kiittävät sekä ympäristö että lompakko. Omalta kohdaltani jo 600 kilometrin matkustukseen varataan aina päivä, joten itselleni ei ollut kynnyskysymyksenä se, että meneekö matkassa 8 vai 11 tuntia. Sen sijaan auton elinkaarikustannukset ja ympäristöystävällisyys kiinnostavat, ja niistä löytyykin sitten sen verran asiaa että niihin en tässä blogitekstissä lähde, vaan jätetään tämä teksti näihin tunnelmiin.

Peugeot e208
  • Vuosimalli: 2021
  • Moottori: -litrainen sähkö (100 kW)
  • Vaihteisto: Automaatti
  • Vetotapa: Etuveto
  • Mittarilukema: 3600 km
  • Koeajon tarjosi: Vauhtipäiväkirjat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *