Vesiliirto voi maksaa henkesi – näillä vinkeillä otat niskalenkin vesiliirrosta

Kun vesiliirto yllättää, kuljettajasta tulee matkustaja. Suhtaudu vesiliirtoon kunnioittavasti ja vältä sen syntymistä näillä vinkeillä.

Moni autoilija on kuullut vesiliirrosta autokoulun teoriatunneilla, sekä mahdollisesti päässyt kokeilemaan ilmiötä liukkaan kelin harjoitteluradalla. Useimmat meistä eivät onneksi koe vesiliirtoa liikenteessä, mutta siitäkin huolimatta siihen kannattaa suhtautua kunnioittavasti. Pahimmillaan vesiliirto voi aiheuttaa auton hallitsemattomuuden, josta seurauksena on ihmishenkien menetys.

Koeajolle.com on aiemminkin nostanut esiin esilaisia säähän liittyviä ilmiöitä, jotka saattavat kiusata autoilijaa. Vesiliirrossa on paljon samaa, kuin vaikkapa alijäähtyneessä vedessä, eli jäätävässä tihkussa. Se tulee usein yllättäen, joskus jopa täysin tyhjästä. Yllätyksellisyyden lisäksi se vaikeuttaa ajamista välittömästi, eli siihen täytyy reagoida välittömästi.

Perusteet: mikä on vesiliirto?

Kuten Wikipedia meille tiivistää, vesiliirto on ilmiö, jossa auton tai muun tiekulkuneuvon renkaat nousevat vauhdissa tien pinnalla olevan vesikerroksen päälle. Tällöin renkaan ja tien pinnan välinen kitka pienenee niin pieneksi, että auton ohjattavuus katoaa, minkä seurauksena se jatkaa etenemistä liikemäärän suuntaan, eikä ole enää kuljettajan ohjattavissa.

Vesiliirtoon liittyy aina runsas vesisade. Varsinaista sadetta ei tarvitse olla, mutta vielä sateen loppumisen jälkeenkin tiellä saattaa olla isoja vesilätäköitä, joihin ajaminen saattaa aiheuttaa vesiliirron. Mitä enemmän vettä on, sitä todennäköisempää vesiliirto on.

Vesiliirto uhkaa autoilijaa erityisesti urissa ja kaarteissa, joihin vettä kertyy helposti. Näissä paikoissa vettä voi kertyä helposti useita senttejä renkaan ja tien väliin, mikä nostaa vesiliirron riskiä. Tästä syystä autoilijan kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta etenkin urissa ajamisen kanssa sateella. Paras tapa on välttää urissa ajamista kokonaan, ja ajaa sateella niiden sivussa.

Vesiliirron estäminen tapahtuu renkaissa

Varovaisuuden ja urien välttämisen lisäksi vesiliirtoon joutumisen riskiä voi pienentää kahdella asialla: hyvillä renkailla ja tilanteeseen soveltuvalla tilannenopeudella. Näistä ensimmäiseen on vaikea vaikuttaa tien päällä, mutta jälkimmäiseen voi. Autoilijan on hyvä muistaa, että tieliikennelaki sallii myös alinopeuden ajamisen, jos keli on huono.

Myös renkailla on erittäin suuri merkitys siinä, miten todennäköistä vesiliirtoon päätyminen on. Kärjistetysti tilanne on niin, että mitä kuluneemmat tai huonommat renkaat autossa on alla, sitä todennäköisempää on joutua vesiliirtoon.

Renkaiden ikä ei ole kuitenkaan aina suoraan verrannollinen vesiliirron riskiin, vaan renkaan kuvio merkitsee kaikista eniten. Renkaan pintakuviolla tulee olla hyvä kyky poistaa vettä tien ja renkaan välistä. Vaikka kulumapinta nostaa vesiliirron riskiä, niin oikeanlaisella pintakuviolla on loppujen lopuksi vielä suurempi merkitys.

Mitä enemmän rengasvalmistaja on suunnitellut renkaan pintakuviota, sitä paremmin vesi poistuu renkaan alta ja auto pysyy hallinnassa. Sama myös päinvastoin, eli halpamerkkirenkaiden kohdalla näitä asioita ei välttämättä ole mietitty, jolloin vettä jää enemmän renkaan ja tien väliin, aiheuttaen helposti vesiliirron.

Nopeuden vaikutus vesiliirrossa

Pintakuvion lisäksi myös nopeus vaikuttaa vesiliirron syntymiseen. Rengasvalmistaja Nokian Renkaat on tehnyt testejä, jonka mukaan loppuun ajetulla kesärenkaalla (eli kulutuspinta alle 1,6 mm) vesiliirto alkaa kaarreajossa jo 76 km:n nopeudessa, kun vesiliirron alkamisnopeus uudella renkaalla on 96 km/h. Ero on siis hyvinkin merkittävä hyvän kulutuspinnan eduksi.

Kesärenkaan minimiuransyvyys on lain mukaan 1,6 mm, mutta kulutuspinnan jäädessä alle 4 millimetrin, niiden märkäpito- ja vesiliirto-ominaisuudet heikkenevät olennaisesti, jonka seurauksena onnettomuusriski moninkertaistuu. Uudetkaan kesärenkaat eivät täydellisesti poista vesiliirtovaaraa, mutta auto on hallittavissa, kunhan tilannenopeus pysyy asiallisena.

Hyvänä nyrkkisääntönä nopeuteen voidaan pitää sitä, että erityisen sateisella kelillä, tai kun tiellä on runsaasti vettä, ajonopeutta kannattaa laskea noin 15 – 20 km/h nopeusrajoituksesta. Oikein kovalla sateella kannattaa ajaa myös lähimmälle pysäkille ja odottaa pahimman sateen rauhoittumista.

Oikeilla rengaspaineilla vesiliirtoa vastaan

Oli kyseessä sitten mikä tahansa renkaisiin liittyvä, auton rengaspaineilla on todennäköisesti jotain vaikutusta asiaan. Sama asia koskee myös vesiliirtoa, jossa oikeilla rengaspaineilla voi vaikuttaa jälleen moneen asiaan.

Ensinnäkin oikea rengaspaine saa aikaan sen, että rengas kuluu oikein ja tasaisesti. Väärillä paineilla, olivat ne sitten liian suuret tai liian pienet, rengas kuluu eri tavalla kuin se on suunniteltu. Lisäksi rengas myös kuluu oletettua nopeammin väärillä paineilla.

Renkaan kuluman lisäksi väärät rengaspaineet saattavat nostaa vesiliirron riskiä, kun pintakuvio ei toimi halutulla tavalla ja vesi ei pääse pois renkaan ja tien välistä. Erityisesti liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen altistaa joutumista vesiliirtoon, jos muut olosuhteet ovat sille sopivat.

Vesiliirto tapahtuu – miten korjata tilanne?

Joskus käy kuitenkin niin, että vaikka renkaat olisivat hyvät ja niissä olisi kulutuspinta sekä paineet kohdallaan, nopeudesta tai urien välttämisestä puhumattakaan, auto joutuu siitäkin huolimatta vesiliirtoon. Miten näissä tilanteissa tulee toimia?

Vesiliirtoon joutuminen tapahtuu aina nopeasti. Hyvin usein tilanne on ohi sekunneissa. On hyvin todennäköistä, ettei kuljettaja ehdi tehdä yhtään mitään. Useimmiten vesiliirto päättyy itsestään, kun rengas saa taas uuden otteen tien pinnasta.

Toisinaan kuljettaja ehtii reagoimaan tilanteeseen. Kaikista tärkein vinkki kaikille autoille on se, että nosta välittömästi jalka pois kaasulta. Vesiliirtoa ei tule koskaan yrittää oikaista kaasulla, sillä todennäköinen lopputulema on entistä hallitsemattomampi tilanne.

Mikäli autossa on manuaalivaihteisto, paina myös kytkin pohjaan. Automaattivaihteisessa autossa riittää pelkkä jalan nostaminen pois kaasulta.

Sen sijaan jarrua ei kannata painaa tilanteessa. Tämä asia unohtuu monilta kuljettajilta, sillä hallitsemattomassa tilanteessa autoilija painaa usein vaistomaisesti jarrua – useimmiten jopa koko painollaan. Kun auto liikkuu vesipatjan päällä, jarruttaminen ei auta yhtään. Sen sijaan jarruttaminen voi aiheuttaa sen, että pidon löytyessä auto saattaa kokea arvaamattomia suunnanmuutoksia.

Kun auto löytää pidon, voidaan palata normaaliin ajotapaan. Autoilijan on kuitenkin syytä muistaa se, että mikäli ajokäyttäytymistään ei muuta välittömästi, on erittäin todennäköistä päätyä uudelleen vesiliirtoon. Tästä syystä tilannenopeutta tulee vähentää ja varoa vetisissä urissa ajamista.

Muista myös: vesiliirto voi tapahtua myös loskassa

Vaikka vesiliirtoa ajatellaan usein kesän ja sateisen syksyn vaarana, vähän samantapaiseen ilmiöön saattaa päätyä myös loskakelissä. Ongelma on periaatteessa sama, eli pyörän ja tien alla on vettä, joka saa pidon katoamaan.

Loskaliirrossa tilanne ratkeaa vesiliirroista tutuilla opeilla. Vähennä nopeutta hallitusti, ohjaa autoa rauhallisesti ja vältä jarruttelua sekä äkkinäisiä liikkeitä. Sohjoisella kelillä kannattaa olla erityisen tarkkana, sillä liirtoon voi joutua samaan tapaan kuin kesäisellä vesikelillä.