Moni suomalainen autoilija saattaa jopa hieman pelätä Helsingin keskustassa ajamista, vaikka autoilu pääkaupungissa on ihan helppoa.
Kaupungeissa ajaminen autolla on tavallisesti hieman vaikeampaa, kuin maanteillä tai pikkukaupungeissa. Suuri määrä ihmisiä pienessä tilassa saa usein aikaan sen, että stressi kasvaa ja sitä kautta myös virheiden riski nousee.
Kenties juuri tästäkin syystä moni suomalainen tuntuu jopa pelkäävän Helsingissä ajamista autolla. Pelko on kuitenkin täysin turha, sillä myös Helsingissä pätevät tismalleen samat liikennesäännöt kuin muissa kaupungeissa – joskin raitiovaunut tuovat hieman lisää muistettavaa, mutta siitäkin on tässä artikkelissa lisää tietoa.
Tähän artikkeliin olemme koostaneet yleisiä vinkkejä Helsingin keskustassa ajamiselle. Osa vinkeistä pätee toki myös koko pääkaupunkiseudun likkenteeseen. Muistathan, että ajoneuvojen tulee noudattaa kaikkia voimassa olevia liikennesääntöjä ja määräyksiä – myös pääkaupungissakin.
Tutustu reittiin ennakkon ja hyödynnä navigaattoreita
Ennen kuin lähdet seikkailemaan Helsinkiin vieraille seuduille autollasi, kannattaa alueeseen ja reitteihin tutustua esimerkiksi Googlen palveluiden kautta. Pieni ennakointi helpottaa huomattavasti liikkumista kaupunkialueella. Hyvä keino on katsella esimerkiksi näkymiä Google Streetview-näkymästä, joskin tässä näkymässä voi olla joskus vuosia vanhoja kuvituksia.
Lue myös: Kommentti: Osaako kukaan ajaa enää ilman Google Mapsin apuja?
Googlen avulla on hyvä tutustua ennakkoon esimerkiksi seuraaviin aiheisiin:
- Reittivalinnat: Mitä reittejä sinulle suositellaan? Nykyään monet karttapalvelut osaavat laskea sinulle lyhyimmän reitin lisäksi myös “vihreimmän reitin”, jonka kautta ajaminen on polttoainetaloudellista.
- Pysäköinti: Tutustu mahdollisiin pysäköintimahdollisuuksiin, eli mihin jätät autosi parkkiin asioinnin ajaksi.
- Ruuhkat: Reittivalinnat vihjaavat sinulle usein myös mahdollisista ruuhkista reitin varrella.
Hyvä vaihtoehto on myös ottaa puhelimen karttapalvelu avuksi autoon matkan ajaksi, joskin turvallinen ajotapa on tärkeä pitää mielessä. Aseta puhelin jonkinlaiseen telineeseen, josta näet sen hyvin, mutta toisaalta se ei estä sinua näkemästä muuta liikennettä. Kädessä puhelinta ei kannata pitää, sillä se vaikeuttaa ajamista monellakin tavalla.
Niin ikään hyvä vinkki tulee siitä, että internetin kautta toimivat karttapalvelut tuppaavat olemaan usein parhaimmassa iskussa ajantasaisuudeltaan. Ei ole valitettavasti mitenkään tavatonta, että parin vuoden ikäisen auton navigaattori on päässyt vanhentumaan, jolloin se ei enää tunne viimeisimpiä reittejä. Pahimmillaan tämäntapaiset navigaattorit saattavat ohjeistaa sinua teille, joita ei ole enää olemassa.
Pääkaupunkiseudulla navigointi on keskivertoa vaikeampaa. Erilaisia ramppeja on lukuisia, ja tästä syystä on hyvinkin helppoa ajaa harhaan. Kaiken huipuksi harhaan ajaminen saattaa tuoda sinulle aina kilometrien mittaisen kiertoajelun.
Navigaattorien lisäksi myös perinteiset opasteiden seuraamiset ovat yhä 2020-luvullakin pop. Niistä ei voi loppua akku, eikä niitä haittaa heikko internet-yhteys. Kylttejä kannattaa seurata tarkasti, sillä usein ihan jo niidenkin avulla on mahdollista päästä perille.
Suurimmat sudenkuopat kyltteihin tulevat usein teiden suunnista, eli pääkaupunkiseudulla ei välttämättä riitä tieto siitä, mille tielle olet menossa, vaan myös tien suunta pitää tietää. Esimerkiksi kehäteillä on monia viittauksia itään ja länteen, joihin ohjataan eri kylteistä. Tämä voi hämätä kokematonta liikkujaa.
Raitiovaunut
Helsingin liikenteestä monelle tulee ensimmäisenä mieleen raitiovaunut, joiden kanssa toimiminen ei ole välttämättä kaikille tuttua. Raitiovaunujen kanssa ajaessa on hyvä muistaa, että raitiovaunun väistämissäännöt poikkeavat jonkin verran muiden ajoneuvojen väistämissäännöistä.
Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että ratikkaa pitää väistää vielä enemmän, kuin muita liikenteen ajoneuvoja. Lisäksi on hyvä muistaa se, että raitiovaunun kiskot tulee aina pitää vapaana, eli autoa ei saa missään tapauksessa jättää parkkiin kiskoille, sillä tällöin koko raitiovaunuliikenne häiriöityy.
Whim Helsinki on koostanut seuraavanlaiset väistämissäännöt, joiden avulla osaat kohdata raitiovaunun oikein. Kyseiset säännöt toimivat Helsingin lisäksi nykyään myös Tampereella, jossa on niin ikään käytössä raitiovaunu.
- Katse vasemmalle: Vaikka tasa-arvoisessa risteyksessä autoilija väistää ainoastaan oikealta lähestyvää ajoneuvoa, raitiovaunua on väistettävä silloin kun se lähestyy sekä vasemmalta että oikealta.
- Muista katsoa myös taakse: Risteyksessä autoilijan pitää väistää myös omasta tulosuunnasta lähestyvää ratikkaa, joka jatkaa suoraan eteenpäin.
- Ratikka saa kääntyä eteen: Myös edestä lähestyvää ratikkaa tulee väistää, vaikka se kääntyisi eteesi, kun itse olet jatkamassa suoraan eteenpäin.
- Raitiovaunuvalojen toiminta muuttui tieliikennelain uudistuksen myötä. Tavallisista liikennevaloista poikkeavissa raitiovaunuvaloissa palaa nykyään punainen kiinteä valo entisen vilkkuvan valon sijasta. Punainen valo tarkoittaa, että ratikka kulkee risteyksestä läpi eikä risteykseen saa missään tapauksessa ajaa. Vilkkuvan keltaisen valon aikana pitää noudattaa tarkkaavaisuutta ja kiinteää keltaista ei saa enää ohittaa.
Myös Autoliitto on tehnyt omat ohjevideonsa aiheesta raitiovaunuun liittyvät väistämissäännöt.
Taksi- ja bussikaistat
Bussikaistoja on Helsingissä paljon, ja niihin autoilija törmää väkisinkin. Bussikaistojen perimmäinen idea on saada julkinen liikenne kulkemaan, joten sille on varattu omia kaistoja, joille muilla ajoneuvoilla ei ole lähtökohtaisesti asiaa.
Linja-autojen lisäksi bussikaistaa saavat käyttää rajoituksetta raitiovaunut, hälytysajoneuvot, poliisin virkatehtävässä olevat ajoneuvot sekä lisäkilvessä mahdollisesti ilmoitetut muut ajoneuvot. Silloin kun bussikaista sijaitsee ajoradan oikeassa reunassa (kuten se lähes aina onkin), bussikaistaa saavat käyttää myös pyörät, mopot ja invalidipyörät.
Tavallinen autoilija saa käyttää bussikaistaa ryhmittymiseen kääntymistä varten, mutta kaistalle saa mennä vasta “juuri ennen kääntymistä”. Lisäksi bussikaistaa saa käyttää myös silloin, jos olet pysäköimässä autoasi bussikaistan viereiseen kadunvarsiparkkiin.
Paljon ihmisiä – paljon pyöräilijöitä ja kävelijöitä
Pääkaupunkiseutu on Suomen tiheimmin asuttua seutua, jossa siis riittää ihmisiä. Ihmisiä liikkuu Helsingin keskustassa jalan, pyörällä ja sähköpotkulaudoin. Suuri määrä kevyen liikenteen käyttäjiä tarkoittaa myös suurta onnettomuusriskiä, ainakin jos olet liikenteessä huolimaton. Tästä syystä kannattaakin siis olla tavallista tarkkaavaisempi väistämissääntöjen kanssa, ja antaa kävelijöille tilaa suojateillä.
Kaikista suurimpia riskin paikkoja ovat julkisten liikennevälineiden pysäkkien läheisyydessä. Moni kävelijä saattaa kiiruhtaa bussi- tai raitiovaunupysäkille, jolloin autojen seuraaminen saattaa unohtua, teitä ylitellään vähän mistä sattuu tai suojateillä juostaan punaisia päin. Vaikka jalankulkija onkin näissä tapauksissa “väärässä”, kannattaa autoilijankin pitää silmät auki liikenteessä.
Autotien vieressä kulkevia pyöräkaistoja on Helsingissä paljon. Kaikkialla tätä pyöräilykaistaa ei kuitenkaan ole, joten välillä pyöräilijät ajavat autotiellä. Pyöräilijä on väistämisvelvollinen siinä missä muutkin autotiellä liikkujat. Erityisen tarkkana kannattaa olla risteyksissä, joissa on pyöräkaista.
Pysäköinti Helsingin keskustassa
Ihmisten lisäksi Helsingissä liikkuu paljon autoja, minkä takia parkkipaikkoja voi olla hankala löytää etenkin ruuhka-aikoina. Pysäköinti Helsingissä on maksullista lähes kaikilla kaduilla arkisin ja ydinkeskustassa myös lauantaisin. Pysäköinti on sallittu vain merkityillä pysäköintipaikoilla, ja väärin pysäköinnistä seuraa hyvin herkästi arvokas pysäköintivirhemaksu.
Lue myös: Elektroninen parkkikiekko pelastaa sinut unohduksilta ja parkkisakoilta
Ennen reissuun lähtöä kannattaa katsoa Helsingin kaupungin pysäköintiohjeet. Iso osa parkkipaikoista Helsingissä on kadunvarsipaikkoja, jolloin pääset harjoittelemaan taskupysäköintiä. Mikäli taskuparkkeeraus ei kuitenkaan nappaa, Helsingin keskustassa on paljon pysäköintihalleja esimerkiksi kauppakeskusten yhteydessä.
Käytännön pysäköinnin lisäksi autoilijan kannattaa miettiä Helsingissä auton turvallisuutta pysäköinnin aikana. Autoon ei kannata jättää mitään arvokasta, sillä arvokas irtaimisto saattaa altistaa auton ilkivallalle tai automurroille.
Lue myös: Espoon ilmaisten parkkipaikkojen kääntöpuoli – autoja hylätään paikoille
Hyödynnä joukkoliikennettä
Pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne toimii kenties parhaiten koko Suomessa, vaikka sitä välillä parjataankin kovaan ääneen. Julkinen liikenne antaa myös varsin hyvät mahdollisuudet jättää auto joko kokonaan kotiin, tai sitten jonkinlaiseen liityntäpysäköintiin.
Vaikka päättäisitkin tulla omalla autollasi pääkaupunkiseudulle asti, sinun ei tarvitse välttämättä ajaa sillä aivan Helsingin ydinkeskustaan asti. Etenkin Helsingin sykkeen ulkopuolelta löytyy paljon halpoja tai jopa kokonaan ilmaisia parkkipaikkoja, joihin auton voi jättää joskus jopa pidemmäksikin aikaa. Tällöin reissun viimeiset taipaleet voi suorittaa julkisin kulkuneuvoin.
Julkiseen liikenteeseen kuuluvat pääkaupunkiseudulla bussilinjat, metrot, raitiovaunut ja lähijunat, jotka saat käyttöösi HSL-sovelluksen avulla. Näiden lisäksi on myös erilaisia kaupunkipyöriä tai potkulautoja, jotka tarjoavat mukavan ja halvan vaihtoehdon jalalla kulkemiselle. Tietysti julkisiin voidaan laskea myös taksit, joita luonnollisesti riittää pääkaupunkiseudulla.
Se, että joukkoliikenne maksaa rahaa, on vähän huono argumentti olla käyttämättä sitä, sillä myös auton pysäköinti maksaa tavallisesti rahaa. Samoin autolla junnaaminen ruuhkassa ei ole ilmaista, vaan polttoainetta kuluu monin verroin tavalliseen maantieautoiluun verrattuna.
Tästä syystä julkisten käyttämisen välttämistä ei voi oikein perustella rahallisella puolella – aikataulullisella puolella kylläkin, sillä julkiset kulkevat aina omaa autoa rajoitetummin. Oman mausteensa soppaan tuo myös se, jos tarvitsee liikkua esimerkiksi yöaikaan, jolloin julkisiakin kulkee tavallista vähemmän.
Talvella lumi haittaa ajoa monella tavalla
Monelle “maalaiselle” tulee yllätyksenä se, että Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu menee ihan oikeasti täysin sekaisin kunnon lumimyräkän myötä. Vaikka monet ulkopaikkakuntalaiset suhtautuvat asiaan hieman huvittuneesti, niin lumi todellakin laittaa pääkaupunkiseudun liikenteen sekaisin. Toisin kuin usein kuvitellaan, sekasorto ei ole kiinni vain pääkaupunkiseutulaisten “uusavuttomuudesta”.
Lumi haittaa Helsingin seudun liikennettä monin tavoin. Esimerkiksi teiden auraaminen kestää väkisinkin kunnon lumimyräkän jälkeen useita päiviä, sillä yksinkertaisesti aurattavaa tietä on monin verroin enemmän kuin muualla Suomessa. Hyvä esimerkki tästä ovat kehätiet, joiden paikoittain jopa kolmen tai neljän levyisen kaistan auraaminen lumesta vaatii melkoisia poikkeusjärjestelyjä.
Teiden auraaminen ei ole ainoa asia, mikä vaikeuttaa Helsingin liikennejärjestelyjä talvisin. Helsinki kärsii ympäri vuoden pahalaatuisesta tilanpuutteesta, mikä vaikeuttaa merkittävästi auraamista. Mihin auraat lumen, jos sitä ei voi siirtää mihinkään? Käytännössähän lumi ajetaan usein Helsingin laitamille tai mereen, mutta se vaatii aurauskaluston lisäksi myös kuorma-autoja.
Tilanpuute aiheuttaa talvisin sen, että Helsingin kapeat kaistat kapenevat entisestään. Joissakin paikoissa ei ole mitenkään tavatonta, että kaistoja saattaa talvisin pudota pois pelistä, mikä ruuhkauttaa liikennettä entisestään. Luminen talvi vaikeuttaa myös tiessä olevien tiemerkintöjen tai liikennemerkkien hahmottamista, jolloin navigointi pääkaupungissa vaikeutuu.
Talvisin on myös hyvä huomoida se, että Helsingissä on olemassa jo ensimmäisiä katuja, joilla nastarenkailla ajaminen on kielletty sakon uhalla. Tätä kieltoa ei kannata lähteä uhmaamaan nastarenkailla, sillä poliisi on jo antanut ensimmäisiä sakkoja aiheesta.
Vaikka Suomen ruuhkia vähätellään, Helsingin ruuhkat ovat ärsyttäviä
Yleisen lausahduksen mukaan Suomessa ei ole liikenneruuhkia, millä yleensä viitataan siihen, ettei Suomen ruuhkat ole mitään verrattuna maailman suurkaupunkien ruuhkiin. Ehkä näin, mutta siitäkin huolimatta pääkaupunkiseuduilla tuppaa väkisinkin törmäämään ruuhkiin arkipäivisin kello 7-9 aamuisin ja kello 15-17 iltaisin, jolloin liikenneruuhka hidastaa merkittävästi liikkumista.
Hyvä uutinen on se, että hyvin usein ruuhkapaikat ovat päivästä toiseen samat. Yleensä näitä ovat Kehällä olevat rampit, jotka eivät yksinkertaisesti kykene vetämään automäärää sujuvasti läpi. Pullonkaulailmiöt aiheuttavat sen, että liikenne puuroutuu kaikilla kaistoilla ja välillä autot joutuvat jopa pysähtymään odottamaan. Tämän tyyppiset ruuhkat pystyy usein Googlaamaan tai katsomaan Google Mapsista.
Sen lisäksi että ruuhkat ovat stressaavia ja ärsyttäviä tilanteita, ne ovat myös autolle ja kuljettajalle melko raskaita paikkoja. Hyvin usein nämä ruuhkat pitävät sisällään lukuisia äkkikiihdytyksiä ja -pysähdyksiä. Mikäli autoilijalla on mahdollisuus valita, yleensä automaattivaihteinen auto on ruuhkassa mukavampi valinta, sillä manuaalivaihteisella autolla joutuu vaihtamaan vaihteita varsin rivakalla tahdilla.
Oma lukunsa on toki myös tilanteet, joissa ruuhka pääsee yllättämään autoilijat. Näitä voi tapahtua esimerkiksi onnettomuuksien, korjaustöiden tai vaikkapa merkittävien tapahtumien vuoksi. Näitä on huomattavasti vaikeampi ennakoida, vaikka Google Maps tunnistaakin nykyään melko hyvin reaaliaikaisen liikennetilanteen.
Yhteenveto: ajamaan oppii vain ajamalla
Tässäpä aimo annos erilaisia vinkkejä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla autoiluun. Eräänlaisena loppukaneettina on hyvä muistaa se, että kuka tahansa ajokortin saanut osaa kyllä ajaa Helsingissä. Urakkaa voi helpottaa kummasti esimerkiksi reittivalinnoilla, tai ajoittamalla liikkumisensa ruuhka-aikojen ulkopuolelle.
Hyvä motivointilause itselle on se, että lähes kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat ja ajokorttia hankkivat nuoret joutuvat opettelemaan ajamistaan kaupunkiolosuhteissa, ja niin hekin vain pärjäävät liikenteessä hengissä.
Kannattaa myös muistaa se, että ajamaan oppii vain ajamalla. Hyvin usein jo toisella tai kolmannella kerralla Helsingissä ajaminen alkaa luonnistumaan varsin helposti, eikä enää osaa edes pelätä niitä asioita, mitkä aiemmin tuntuivat ylitsepääsemättömiltä.
Nyt luetuimmat