Audi A2 – Alumiinikorinen Audi kulki lähes pyhällä hengellä

Konseptiautosta ponnistanut Audi A2:n tarina jäi lyhytikäiseksi. Mistä muusta A2 muistetaan, kuin ennätyspienestä kulutuksestaan?

Saksalaisvalmistaja Audi ollut vuosituhannen vaihteessa kovin tunnettu pienemmän kokoluokan autoistaan. Tuolloin malliston pienin Audi A3 -malli oli sekin ehtinyt olla markkinoilla vasta muutaman vuoden. Pykälää pienempiä Audeja oli nähty viimeksi 1970-luvun lopulla, kun Audi 50:n valmistus loppui vuonna 1978.

Matkustetaan ajassa viime vuosituhannen loppupuolelle. Tuohon aikaan VAG-konsernissa vallitsivat “hullut vuodet”, jolloin konsernissa tehtiin rohkeasti erilaisia ja välillä jopa vähän uhkarohkeita ratkaisuja uusien markkinoiden valloittamiseksi. Koeajolle.com on jo aiemmin kertonut mm. samoihin aikoihin syntyneestä Volkswagen Phaetonista, johon panostettiin järkyttävät määrät rahaa ja lopulta käsissä oli kallis epäonnistuminen.

Kaiken takana on konsepti

Audi A2:n tarina alkaa kaksi vuotta ennen Volkswagen Phaetonia. Vuoden 1997 Frankfurtin autonäyttelyssä esiteltiin Audi Al ₂ -konseptiauto, joka siirtyi kaksi vuotta myöhemmin sarjatuotantoon A2-nimellä.

Vaikka auto oli virallisesti B-segmentin auto, eli se jakoi saman kokoluokan Ford Fiestan ja Volkswagen Polon kanssa, niin se näytti ulkoisesti korkeutensa vuoksi suorastaan tila-autolta. Myös konseptiauton taustaan nojaten se oli muotoilultaan futuristinen ja poikkesi merkittävästi muista Audin malleista.

Audi A2:n tuotanto alkaa

Audi A2 meni tuotantoon loppuvuonna 1999, ja ensimmäiset tehtaalta rullanneet autot olivat virallisesti vuosimallia 2000. A2:ssa oli poikkeuksellisesti täysin alumiininen kori, minkä vuoksi sen valmistaminen vaati erikoislinjan. Kaikki mallit tehtiin Audin alumiiniteollisuuteen erikoistuneella Neckarsulmin tehtaalla Saksassa.

Kuten alumiinikorista saattoi jo päätellä, A2:n tavoitteena oli olla erittäin vähäkulutteinen malli. Sen vuoksi moottorivaihtoehdotkin olivat melko maltillisia.

Bensiinimoottoreita oli kaksi versiota: 1.4-litrainen 75 hevosvoimainen versio sekä 1.6-litrainen FSI 110 hevosvoimalla. Dieselmoottoreita oli niin ikään kahta kokoa. Pienempi oli 1.2-litrainen TDI, sekä isompaa 1.4-litraista TDI:tä sai joko 75 tai 90 hevosvoimaisena versiona. Diesel-versiot olivat kolmesylinterisiä, bensiinimallit taas nelisylinterisiä.

Autosta löytyy myös yksi hyvinkin uniikki versio. Audin Neckarsulmin tehtaalla myös yksi erikoismalli Audi A2:sta. Tämän versio on muutettu harjoittelijoiden toimesta lava-autoksi ja hauskan näköinen auto kantaa nimeä “A2 Caddy“.

Ennätyksellisen pieni kulutus – Audi A2 “3l”

Alumiinikorin ansiosta Audi A2 oli todella kevyt. Sen omapaino oli alimmillaan 895 kilogrammaa ja kaikista painavinkin versio painoi ainoastaan 1 030 kilogrammaa. Kevyen korin lisäksi auton ilmanvastuskerroin oli historian pienin, ryöstäen tittelin Opel Calibralta.

Kun Audi A2 oli vasta suunnittelupöydällä, autovalmistajan tavoitteena oli luoda auto, jolla voisi ajaa Stuttgartista Milanoon yhdellä tankillisella, vaikka autossa olisi neljä matkustajaa. Visio onnistuikin hyvin, sillä Audi A2:sta tuli ennätyksellisen polttoainepihi. Tätä mallia kutsutaankin joskus “kolmen litran Audiksi”, eikä nimi viittaa tässä yhteydessä iskutilavuuteen vaan keskikulutukseen.

Audi A2:n 1.2-litrainen TDI-malli kulutti mittausten mukaan sadalla kilometrillä vain noin kolme litraa dieseliä. Parhaimmissa testeissä autolla päästiin jopa 2,88 litran keskikulutuksiin. Nämä kulutuslukemat saatiin toki äärimmilleen vedetyllä nuukailulla ja “erikoisvarustelulla” – joskin tässä kohti erikoisvarustelua oli se, ettei ollut mitään varustelua. Kaikista piheimmistä malleista oli riisuttu painon vuoksi pois mm. ohjaustehostimet ja ilmastoinnit, sekä renkaat olivat normaaliakin kapeammat.

Jos itse kori oli kevyt, niin kevyt oli myös Audin 1.2-litrainen moottori. Se oli tehty niin ikään kevytmetallista, jolloin painoa moottorille jäi noin sata kiloa. Vaihteistona tässä naftapihissä mallissa käytettiin automaattista manuaalivaihteistoa, josta löytyi oma ECO-tila. ECO-tila rajoitti auton tehoja 41 hevosvoimaan ja otti käyttöön myös start/stop-järjestelmän, joka oli tuohon aikaan uusinta uutta.

Myöskään 1.2 TDI-moottorin käyttö ei rajoittunut vain Audi A2:een, vaan tekniikkaa käytettiin myös muissa VAG-konsernin malleissa. Samaa tekniikkaa käyttivät myös ainakin Volkswagenin mallit Lupo ja Polo.

Ei löytänyt kuluttajia

Kuten hyvin usein näillä vähän erikoisemmilla ja eksoottisimmilla ajoneuvoilla, Audi A2 ei ollut myynnillisesti menestys. Vaikka se onnistuikin erinomaisesti sille asetetuissa taloudellisuuteen liittyvissä tavoitteissa, ilmeisesti auton erikoinen ulkomuoto yhdistettynä kaikista pienimpään Audin malliin ei tehnyt kauppaa toivotulla tavalla.

Audi A2:n tuotantomääräksi jäi vain 176 377 kappaletta, mikä oli valmistajalle iso pettymys. Näistä yksilöistä 6450 kappaletta oli äärimmäisen taloudellisen varustelun malleja.

Jos Audi A2:ta verrataan kilpailijoihin, niin saman kokoluokan Mercedes-Benz A-luokkaa (W168) valmistettiin vuosien 1997-2004 välillä yli 1,1 miljoonaa kappaletta. Myös Mercedeksellä A-sarja oli melko tuore ja edusti malliston uutta pienempää päätyä, eli ainakaan kilpailijalla mallisto ei kaatunut uuteen kokoluokkaan.

Viimeiset Audi A2-mallit rullasivat tehtaalta ulos elokuussa 2005. Autolle huhuiltiin jatkajaa, mutta sitä ei tullut – ei ainakaan A2:n nimellä. Muutama vuosi myöhemmin Audi palasi jälleen pienempien autojen markkinalle, mutta tällä kertaa mallin nimi oli Audi A1, eli Audi A2 jäi yhden sukupolven mittaiseksi kokeiluksi.

Audi A2:n tarina ei ollut kuitenkaan aivan täysi huti, sillä se toimi tiennäyttäjänä useille uudemmille alumiinipohjaisille ajoneuvoille. Alumiinin käyttäminen auton pääasiallisena materiaalina näytti toimivan ja lähes heti Audi A2:n kuoppaamisen jälkeen Audi aloitti toisen sukupolven Audi A8:n ja toisen sukupolven Audi TT:n valmistuksen – alumiinikorisena tietenkin.